Taannehtiva aktiivimalli

Eilen kerroin hallituksen harvinaisen ylimielisestä suhtautumisesta työttömyysturvan aktiivimallin käsittelyyn eduskunnassa. Jatketaanpa samasta aiheesta. Ylimielisyyden huippu lienee, että aktiivimalli aiottiin säätää taannehtivana lakina. Kaikilla työttömillä olisi jo menossa ensimmäinen aktiivisuutta koskeva tarkastelujakso, olisi ollut jo lokakuun alusta lähtien. Tästä vain ei viitsitty kertoa julkisuudessa, saati että siitä olisi informoitu työttömiä.

”Lain voimaantulon vaikutusten nopeuttamiseksi sekä toimeenpanon selkeyttämiseksi ehdotetaan, että lain voimaan tullessa ensimmäinen aktiivisuutta koskeva tarkastelujakso alkaa laissa säädetystä poiketen 1 päivästä lokakuuta 2017. Aikaan 1.10.2017— 31.12.2017 sisältyy 65 etuuden maksupäivää. Työttömyysetuuden maksaminen täytenä tai alennettuna 1.1.2018 alkaen olisi riippuvainen henkilön aktiivisuudesta tarkastelujaksolla joka päättyisi 31.12.2017.”

Näin sanotaan ministeriön lakiesityksen voimaantulosäännöksissä sivulla 14. Voitte lukea koko sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksen täältä.

Mitä tämä sitten tarkoittaisi? Se tarkoittaisi sitä, että jos työtön ei ajalla 1.10- 31.12 tänä vuonna tekisi tiettyjä päiviä palkkatyötä, niin hänen tukeaan leikattaisiin ensi vuoden alussa. Se tarkoittaa sitä, että hallitus aikoi heittää romukoppaan taannehtivan lainsäädännön kiellon. Työttömyysturvan alentamiseen johtava tarkastelujakso olisi jo menossa, vaikka laista vasta keskustellaan eduskunnassa. Siitä olisi tullut todella tehokas tukien leikkausautomaatti. Sen kohteena olevat eivät edes olisi tienneet velvoitteistaan, jotka perustuvat lakiin, jota ei vielä ole edes säädetty. Työttömiltä olisi leikattu tukea takautuvasti menneeltä ajalta tiedottamatta siitä heille sanallakaan.

Tässä tapauksessa ei hallitus aikonut piitata taannehtivan lainsäädännön kiellosta, vaikka sen on väitetty estävän kansanedustajien sopeutumiseläkkeen mahdollisesti tulevia leikkauksia. Kukaan ei ole esittänytkään taannehtivia leikkauksia heidän eläkkeeseensä. Työttömiltä aiottiin voida leikata taannehtivasti. Ihmisen oikeusturva ja yhdenvertaisuus lain edessä riippuvat siitä, kuka hän on ja millainen on hänen yhteiskunnallinen asemansa.

Entä perustuslaki? Sille hallitus taas kerran aikoi viitata kintaalla, ja ilmeisesti perustuslakivaliokunnallakaan ei ollut ollut asiaan mitään huomauttamista:

”Ehdotetut muutokset eivät heikennä työttömyyden aikaista perustoimeentuloa siinä määrin, että esitetyt ehdotukset olisivat ongelmallisia perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta. Lisäksi työnhakijalla on mahdollisuus omalla toimillaan vaikuttaa siihen, aleneeko hänen päivärahansa.” (HE sivu 15)

Miten työnhakija voi omilla toimillaan vaikuttaa päivärahansa alenemiseen, jos hänelle ei ole koskaan kerrottu velvoitteen olevan jo voimassa, vaikka asiasta ei vielä ole säädetty lakia?

Ei tämä voinut mennä näin. Jos olisi mennyt, niin hallitus olisi pitänyt pilkkanaan koko oikeusjärjestelmää. Suomen oikeusjärjestelmään kuuluu taannehtivan lainsäädännön kielto. Se tarkoittaa sitä, että laki voi koskea vain sellaisia asioita, jotka tapahtuvat lain säätämisen tai muuttamisen jälkeen. Vanhemmissa asioissa noudatetaan vanhempaa lakia paitsi silloin, kun uusi laki johtaa lievempään lopputulokseen.

Taannehtivan lainsäädännön kieltoa on rikottu vain kerran olosuhteiden pakosta, kun sotasyyllisiä tuomittiin. Se oli poikkeustapaus, jonka epäoikeudenmukaisuus myönnetään yleisesti. Nyt hallitus aikoi tuomita työttömät tällä taannehtivalla lailla. Eikä edes viitsinyt kertoa siitä tuomittaville etukäteen.

EDIT 10.12.2017 klo 11.25:
Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä taannehtivuus on piilotettu paremmin ja siinä on varauduttu myös siihen, että omavastuuaikaa ei voida kerryttää vielä tämän vuoden puolella. Siellä sanotaan näin:
”Työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain 5 luvun 13 §:n 1 momenttia ja 7 luvun 10 §:n 1 momenttia sovellettaisiin, jos ensimmäinen omavastuuaikaa kerryttävä päivä on tämän lain voimaantulon jälkeen. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos omavastuuaikaan voitaisiin lukea sitä kerryttävää aikaa vuoden 2017 puolelta, omavastuuaika olisi seitsemän päivän mittainen. Jos omavastuuaikaa kerryttävää aikaa voidaan siihen lukea vasta vuoden 2018 puolella, omavastuuaika olisi viiden päivän mittainen.”