Kun hallinto mokaa

Suomen perustuslain mukaan oikeusvaltiolla tarkoitetaan lainalaisuutta, kaiken vallankäytön sitomista lakiin. Maa on lailla rakennettava, kuten joku suomalainen valtioviisas on aikoinaan sanonut. Tämä viisaus on kadonnut, tai oikeammin se on häivytetty näkyvistä. Kun ihan selkeä hallinnon laittomuus paljastuu, niin päättäjät ja viranomaiset jatkavat asian vierestä puhumista ikään kuin ei olisi tapahtunut mitään kummallista. Itse laittomuuteen ei puututa, vaan se saa jatkua kaikessa rauhassa.

Otetaanpa muutamia esimerkkejä. Työttömyysturvan aktiivimalli hyväksyttiin, vaikka perustuslakivaliokunta näki sen olevan “perustuslain suhteen ongelmallinen”. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia rikotaan suunnilleen maamme jokaisessa kunnassa ohjaamalla siihen täysin terveitä ja työkykyisiä työttömiä. Aktiivimalli ja kuntouttava työtoiminta yhdessä muodostavat ihan uuden laittomuuden, kuten kerroin viime tostaina.

Tämä asia ei kiinnosta päättäjiä eikä valvontaviranomaisia.

Pohjois-Karjalassa toimivan maakunnallisen Siun soten eläkkeelle jäävä toimaluejohtaja kertoo päivän Karjalaisessa kuntayhtymän ajautumisesta ikävään pattitilanteeseen. Kaikki tietävät, että tiukka raamibudjetti ei riitä, mutta asialle ei voi tehdä mitään. Kuntayhtymän osakaskunnat ovat omistajaohjauksella määritelleet talouden raamit yhtymän valtuustoa sitovasti.

Kerroin kesäkuussa, että kuntayhtymän perussopimus on perustuslain ja kuntalain vastainen. Rahoitusta ei saa etukäteen määrätä valtuustoa sitovasti, ja kaikken vähiten siitä saa määrätä omistajaohjausryhmä, jota laki ei edes tunne. Pattitilanne on aiheutettu ihan itse vastoin lakia olevalla sopimuksella ja päätöksillä. Tämä asia ei tunnu kiinnostavan kuntien ja Siun soten päättäjiä.

Kela-korvattavien taksikyytien välittäminen kilpailutettiin siten, että myös Kelalle kuuluva virkavastuu siirtyi kilpailutuksen voittajille. Tästä kerroin viime keskiviikkona. Kilpailutuksen seurauksena asiakkaat odottelevat kyytejä turhaan, ja Kela vetäytyy kaikesta vastuusta. Kilpailutuksen seurauksena taksiautoilijat yritetään pakottaa noudattamaan kohtuuttomia sopimusehtoja, kuten käy ilmi tästä Taloussanomien uutisesta.

Virkavastuuta ei voi siirtää yksityisille yrityksille ja kohtuuttomat sopimusehdot ovat vastoin lakia. Tämä asia ei näytä kiinnostavan päättäjiämme, ja Kelaa se kiinnostaa kaikkein vähiten.

Laki on tunnetusti kuin hämähäkinverkko, johon hyttyset takertuvat, mutta josta kimalaiset lentävät läpi. Tämä koskee rikoslakia. Hallinnollinen lainsäädäntö on sellainen verkko, jonka hallinto itse on kutonut ja johon se ei tietenkään itse takerru. Sen sijaan siihen takertuvat yksittäiset kansalaiset, jotka usein ihan oikeutetusti epäilevät hallinnon olevan tarkoitettu estämään kansalaisia saamasta heille laissa säädettyjä oikeuksia ja etuuksia.

Kun hallinto jossain vaiheessa joutuu myöntämään virheensä, niin siitä seuraa vain virheiden korjaaminen. Hallintolainsäädännön rikkominen on kriminalisoitua vain silloin, kun se täyttää virkarikoksen tunnusmerkistön. Tyhmyys ja osaamattomuus ei ole rikollista, joten hallinto voi jatkaa virheiden korjaamista pahimmassa tapauksessa uusilla virheillä.

Virallisen totuuden mukaan meillä on maailman paras virkamieskunta, joka noudattaa lakeja eikä tee virheitä. Tämä on useimmiten ihan totta silloin, kun puhutaan suorittavan portaan virkamiehistä. He tekevät työtään tunnollisesti ja saavat helposti nuhteet virheellisestä menettelystä. Kun munaukset tehdään tarpeeksi korkealla eli poliittisella tasolla, niin virheitä ei koskaan edes myönnetä.