Väärän tiedon markkinat

Isävainaani sanoi usein, että tyhmimmän eväät syödään ensin. Tämä eväiden syöminen on alkanut jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja kaikkein tyhmimmät jopa tarjoavat omia eväitään syötäväksi.

Tarkoitan järjestelmällistä yksipuolisen tai suorastaan väärän tiedon levittämistä vaikkapa maahanmuuttajien tuista, tukien ja yhteiskunnan turvaverkkojen passivoivasta vaikutuksesta työttömiin, ay-liikkeen verovapaudesta ja työnantajien perustaman työttömyyskassa YTK:n ylivertaisuudesta. Nämä löysät puheet on tarkoitettu vain huijaamaan, ja aina löytyy niihin uskovia. Joskus jopa puhujat itse uskovat omiin valheisiinsa, mutta tavallisempaa on, että vain tarinoiden edelleen levittäjät uskovat niihin. Valitettavan usein he ampuvat toiminnallaan omaan jalkaansa, koska kuvittelevat maahanmuuttajien, työttömien tai ay-liikkeen vievän heidän rahansa. Eivät vie, vaan tarinoiden kertojat ajavat vain omia tarkoitusperiään.

Maahanmuuttajien suuret tuet ovat urbaanitarina, jolla on saatu aikaan parikin jytkyä. Sen seurauksena eduskunnassa istuu useampiakin napinpainajia, joiden ainoa ratkaisu kaikkiin ongelmiin on rajojen sulkeminen. Heidän kannattajansa ovat taas alkaneet levitellä jo vuosia sitten valeuutisiksi todistettuja sepitelmiä maahanmuuttajien nelinkertaisita tuista ja heille kustannettavista ajokorteista ja autoista. Aina näihin tarinoihin joku uskoo, ja napinpainaja saa jatkokauden.

Vielä hanakammin uskotaan puheita tukien passivoivasta vaikutuksesta työttömiin. Uskomista helpottaa, kun esiin marssitetaan vaikkapa ilmeisen fiktiivinen “Markku”, jonka tarinassa on reikiä kuin Uuno Turhapuron verkkopaidassa. Ilman niitä nyt moittimiaan yhteiskunnan tukia ja turvaverkkoja “Markku” olisi kuollut jo aikoja sitten.

Ay-liikkeen verovapaudesta ja YTK:n ihanuudesta paasataan jatkuvasti, ja viimeksi sen teki näyttävästi Helsingin Sanomien yleisönosastolla Iiro Viinanen. Hänen mukaansa ay-liikkeen jäsenmaksuille saavutettu verovapaus antaa taloudellisen pohjan vastustaa kaikkea työelämän kehitystä, puhumattakaan muista niiden omistamien liiketoimintojen nauttimista, perusteettomista veroeduista. Valistunut nuorempi työntekijäpolvi on jo havainnut, että YTK tarjoaa saman työttömyysturvan oleellisesti halvemmalla kuin liiton jäsenyys.

Ay-liikkeen jäsenmaksut ovat tosiaan vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja, kuten ovat myös vaikkapa MTK:n ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksut. Ay-liike maksaa veroa liiketoiminnan voitoista ihan samalla tavalla kuin tavalliset osakeyhtiöt. Myös ay-liikkeen omistamat yhtiöt maksavat liiketoiminnastaan veroa. Muuhun toimintaan liittyvistä hankinnoista ne maksavat arvonlisäveroa kuluttajien tapaan. Yhdistysten työntekijät maksavat veroa palkastaan.

Ainoa ero on, että yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa veroa sijoitustuotoistaan, ja kiinteistötuloista maksetaan veroa vain osittain kunnalle. Tämä ei koske vain ay-liikettä, vaan taas myös työnantajajärjestöjä ja MTK:ta. SDP on muuten ainoana puolueena esittänyt, että sekä ay-liikkeeltä että muilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä perittäisiin veroa niiden sijoitustuotoista. Jostain syystä ajatus ei saa kannatusta niiltä, jotka vaativat vain ay-liikkeen sijoitusten verottamista.

Ay-liikkeen verovapauden myytin on Lauri Finér kumonnut ansiokkaasti tässä kirjoituksessaan.

Entpä sitten tuo työnantajien perustama YTK, onko se parempi valinta kuin ammattiliitto? Onhan se halvempi ja sieltä saa ansiosidonnaista päivärahaa, mutta siihen se sitten jääkin. Oikeudellisiin riitoihin saa apua, jos oma kukkaro kestää, mutta ensin kannattaa kuitenkin lukea sopimuksen pienellä präntätty teksti. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Nykyisin sekä oikeaa että väärää tietoa saa helpommin kuin koskaan ennen. Valitettavasti se väärä tieto tuntuu kiehtovan monia enemmän. Älkää olko se tyhmä, joka uskoo eväitänne himoitsevien puheita.

 

 

puheenaiheet politiikka yhteiskunta
Kommentit (54)
  1. Anne Pahtakari
    12.11.2018, 09:57

    Joka kirjoituksessa, jossa huudetaan YTK:n ja liittojen vastakkainasettelua unohdetaan, että ammattiliitot eivät maksa työttömyyskorvauksia. Ansiosidonnaista maksavat kassat. Esim. IAET-kassan (insinöörit, arkkitehdit ja ekonomit) jäsenmaksu on vuonna 2019 75 euroa. Minun matikallani se on vähemmän kuin YTK:n 118 euroa. Myös IAET:hen voi kuulua suorajäsenenä ilman ammattiliiton jäsenyyttä.
    Joku yrittäjähän maksaa työntekijöilleen työsuhde-etuna YTK:n jäsenyyden. Ottaisin mielelläni samanlaisen työsuhde-edun käyttööni. Pysyisin silti liiton jäsenenä, sillä nämä kaksi asiaa eivät sulje pois toisiaan.

    1. Myös esimerkiksi JATTK tarjoa samaa palkansaajan kassana, jonka jäseniksi voivat liittyä kaikki työ- tai virkasuhteessa olevat palkansaajat. Jäsenet työskentelevät pääasiassa julkishallinnossa teknisen tai muun alan toimihenkilönä muun muassa terveydenhoito-, sotilas- ja pelastusalalla.

      Jäsenmaksu on 6 euroa kk eli 72 euroa vuodessa. Se on vähemmän kuin IAET:n kassamaksu ja vielä vähemmän kuin YTK:n maksu.

      Tosin mihin tahansa pelkkään kassaan kuulumalla menettää tietenkin ammattiliiton neuvottelemia etuuksia, mm. minulla on erään vakuutysyhtiökonsernin lisäalennus% kaikista omista vakuutuksista, automaattinen matkavakuutus 45 päivää voimassa näin paljon reissaavalle on hyvä. Tässä vain muutamia. Lisäksi hyvänä ekstrana mielestäni on kun matkavakuutukset ovat voimassa mahdollisen työuran jälkeen 70 ikävuoteen saakka.

      Näillekin “etuuksille” pitää laskea joku hinta jossain vaiheessa.

      1. Jep, YTK:n hypettäminen edullisuuden perusteella on tosiaan hauskaa, kun YTK ei ole läheskään Suomen halvin kassa.

        IAET:ssä ja JATTKissa on toki suuri vika, ne ovat AY-liikkeen perustamia. YTK:n hehkuttajat taas inhoavat AY-liikettä yli kaiken.

        1. Koska on olemassa ihan oikeita työntekijöiden kassoja, niin työntekijöillä ei pitäisi olla mitään syytä kuulua YTK:hon. Todellinen syy ei voi olla edes halpuutus, koska kustannuserot kassojen välillä ovat verovähennysten jälkeen todella pieniä.

          Faktojen perusteella YTK:n hypetys vaikuttaa entistäkin käsittämättömämmältä. Olisiko tosiaan niin että on työntekijöitä jotka ovat valinnoissaan niin ideologisesti “työntekijävastaisia” ettei heidän “sanavarastoonsa” kuulu työntekijän oikeudet ja etu.
          Vai olisiko niin että osaa työntekijöistä on kuitenkin vaan huijattu tehokkaalla ja määrätietoisella mielikuvamarkkinoinnilla. Kuinka kauan huijaus onnistuukaan?

  2. “Valheen ympärillä ihmiset parveilevat kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadun kertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta vaikka hän istuisi karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat.”
    (Sinuhe Egypriläinen)

Kommentointi suljettu.