Hyvässä hengessä

Tänään Antti Rinne jatkaa hallitusneuvotteluja hyvässä hengessä, ja kaikki merkit viittaavat SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan muodostamaan hallitukseen mahdollisesti RKP:llä täydennettynä. Keskustan tuleminen mukaan näyttää nyt hyvin todennäköiseltä, jos puolue hankkiutuu eroon rasitteeksi muodostuneeksi puheenjohtajastaan Juha Sipilästä. Tämä on pakko tehdä, vaikka jotkut edelliseen vaalikauteen jämähtäneet rivimiehet eivät vielä olekaan tajunneet kellon viisareiden uutta asentoa.

Sipilä on rasite, siitä ei päästä mihinkään. Hänen pääministerikautenaan ei pantu tasetta töihin, vaan myytiin valtion tuottavaa omaisuutta. Työllisyys ei kasvanut niin paljon kuin on kerrottu, sillä puolet uusista työpaikoista on osa-aikatyötä, jolla ei elä. Kupla on puhjennut ja puolueen kannatus on alakantissa. Tarvitaan uutta nostetta ja entisten syntien anteeksisaamista. Siksi puolue haluaa hallitukseen.

Ne vanhat synnit tulevat varjostamaan uutta hallitusta vielä kauan, kenties koko kauden ajan. Talousviisaat ennustavat uuden laman olevan ovella, joten neljän vuoden aikana tehtyjen tuhojen korjaaminen saattaa käydä mahdottomaksi. Tämä on erityisen kiusallista köyhien ja pienituloisten aseman parantamista luvanneille tuleville hallituspuolueille.

Tämä taas sopii erinomaisen hyvin oppositioon jääville kokoomukselle ja perussuomalaisille. Nämä puolueethan ovat lähentyneet toisiaan, sillä kokoomuksessa on perinteisten arvoliberaalien lisäksi paljon myös kravattipersuja, joiden linjaukset vaikkapa maahanmuutosta ovat käytännössä yksi yhteen perussuomalaisten kanssa. Oppositiopuolueet tulevat vahvistumaan sitä enemmän, mitä enemmän hallitus kohtaa vaikeuksia.

Tässä vahvistumisessa auttaa media mielellään, kun se pitkästä aikaa pääsee mätkimään sydämensä kyllyydestä demaripääministeriä. Se on tietenkin ihan normaalia ja odotettua, sillä alkaakin kyllästyttää median tietyn osan harjoittama hallituksen ylistäminen ja opposition mätkiminen.

Uudella hallituksella riittää töitä, kun edellisen virheitä yritetään korjata, ja jotain ihan varmasti saadaankin aikaan. Indeksijäädytykset ja aktiivimalli puretaan, ja koulutukseen satsataan lisää. Se tapahtuukin viime tipassa, sillä jatkuvat koulutusleikkaukset alkoivat jo vaarantaa kansan sivistystasoa.

Vaikeampia asioita sitten ovatkin soten ja sosiaaliturvan kaltaiset suuret uudistukset, joista vääntäminen alkaa heti hallituksen aloitettua työnsä. En tiedä miten siinä käy, mutta tuskin kovin moni tohtii enää edes ajatella ääneen maakuntahallintoa ja valinnavapautta, joiden pakkonaittaminen oli Sipilän hallituksen suurin munaus.

Saa nähdä miten äijän käy. Se on varmaa, että uudenkaan hallituksen työ ei ole helppoa, olipa hallituspohja mitä tahansa. Ainakin politiikkaa jatkuvasti seuraavalle riittää seurattavaa. Minäkin aion seurata asioita ihan entiseen tapaan sanoja säästelemättä. Lisää ennustuksia teen sitten, kun uusi hallitus julkaisee hallitusohjelmansa.