Susi jo syntyessään

Olen kirjoittanut kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista niin paljon ja näkyvästi, että uskallan väittää lisänneeni tietoa melkoisesti. Monikaan ei edes tietäisi koko kuntouttavan työtoiminnan olemassaolosta ilman juttujani, koska vuosikausia siitä puhuttiin virheellisesti työllistämisenä. Niin puhutaan joskus vieläkin.

Olen kyllästynyt aiheeseen, mutta kun neljä päivää sitten kirjoittamaani juttuun ilmestyi eräs omien sanojensa mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa yhdeksän vuotta ollut toistamaan suunnilleen kaikki mahdolliset väärinkäsitykset, niin pakkohan niitä on oikoa.

Kuntouttava työtoiminta on kuulemma SDP:n keksintöä. Ei ole. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta säädettiin vuonna 2001, ja työministerinä oli kyllä silloin SDP:n Tarja Filatov. Kuntouttava työtoiminta ei kuitenkaan kuulu työ- ja elinkeinoministeriölle, vaan se on sosiaali- ja terveysministeriön alaista sosiaalipalvelua. Siitä säädettäessä sosiaali- ja terveysministerinä oli kokoomuksen Maija Perho.

Laki oli susi jo syntyessään, sillä kukaan ei oikein tiennyt sanaparin kuntouttava työtoiminta sisältöä. Siinä sekoitettiin työnteko ja kuntouttaminen keskenään. Tarkoitus oli kuntouttaa takaisin työmarkkinoille niitä, joilla oli ongelmia elämänhallinnan kanssa, mutta työttömyyden kasvaessa toimintaa ruvettiin käyttämään väärin. Sillä kaunisteltiin työttömyyslukuja ja saatiin palkatonta työvoimaa erityisesti kunnille. Kun kunnat vuonna 2005 velvoitettiin maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, niin touhu karkasi käsistä lopullisesti.

Kunta vapautuu tästä maksuvelvoitteesta eli ns. sakkomaksusta järjestämällä työttömille kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi kunnille ruvettiin maksamaan 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta. Niinpä kunnat rupesivat käyttämään kuntouttavaa työtoimintaa säästö- ja ansaitsemiskeinona. Työtoiminnan sisältöön ei kiinnitetty mitään huomiota enempää kuin siihenkään, että työtoimintaan ei saa sijoittaa tervettä ja työkykyistä henkilöä.

Siitä seurasi ihan villin lännen meininki. Kunnat perustivat työpajoja, joissa ruvettiin tekemään alihankintatöitä ja valmistamaan tuotteita markkinoille. Apajalle ryntäsivät myös yritykset, jotka perustivat yhdistyksiä tuottamaan kunnille kuntouttavaa työtoimintaa. Kunta osti yhdistyksiltä työtoimintaa ja yhdistykset ohjasivat saamansa työvoiman suoraan yrityksen työpajaan.

Kun työtoiminnasta uutisoitiin, niin aina puhuttiin työllistämisestä ja kuntien saamista säästöistä. Tämän väärän uutisoinnin takia meillä on vieläkin jopa kuntapäättäjinä ihmisiä, jotka luulevat kuntouttavan työtoiminnan olevan työllistämistä. Sanotaan vielä kerran, että ei ole. Se on sosiaalipalvelua, jonka tarkoitus on kuntouttaa takaisin työmarkkinoille. Vuoden 2014 lopussa STM yritti paimentaa villiä menoa ohjekirjeellä, mutta siitä ei juuri piitattu.

Piittaamaan ruvettiin vasta sitten, kun valvoville viranomaisille kanneltiin väärinkäytöksistä tarpeeksi paljon ja kunnille alkoi tulla huomautuksia. Terveet ja työkykyiset rupesivat kyselemään syytä heidän sijoittamiselleen kuntouttavaan työtoimintaan jopa vuosien ajaksi ilman mitään mahdollisuutta ruveta saamaan työstä palkkaa. Myös kieltäytymiset alkoivat lisääntyä, ja myönnän ylpeänä antaneeni siihen neuvoja.

Miksi nykyinen hallitus ei sitten tee asialle mitään? Kyllä tekee. Hallitus on antanut esityksen lain muuttamiseksi. Esityksessä on kirjoitettu kokonaan uusiksi työtoiminnan sisältöä koskeva 13 a §. Siinä korostetaan elämänhallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn edistämistä. 13 b §:ssä määrätään, että kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä. Lukekaa nämä kaksi pykälää tuosta esityksestä.

Auttavatko nämä lakimuutokset? Suoraan sanoen en tiedä, mutta ainakin ne ovat muutos parempaan suuntaan. Laki on ollut voimassa melkein 20 vuotta, ja vasta nyt määritellään kuntouttavan työtoiminnan sisältö lakitekstissä. Kun sisältö on kirjattu suoraan lakiin, niin ainakin pelkkää palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä tekevillä on ensi vuoden alusta lähtien kanteluidensa perusteeksi selvä lain kirjain.

20 vuotta epäselvää lainsäädäntöä ja epäkohtien sormien läpi katsomista on liian pitkä aika, ja tämän minulle kommentoineen oleminen yhdeksän vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa on ehdottomasti liian pitkä aika. Se kertoo karulla tavalla, että kuntouttavaa työtoimintaa käytetään työttömien varastointiin ja palkattoman työn teettämiseen ilman aikomustakaan työllistää heitä oikeasti tai saada asianmukaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Toivottavasti tuleva lakimuutos korjaa hänenkin tilanteensa.

Jos haluatte perehtyä kuntouttavan työtoiminnan epäkohtiin, niin lukekaa täältä aiheesta kirjoittamani jutut. Varatkaa kuitenkin aikaa ja evästä, sillä niitä on paljon. Lisää tulee sitä mukaa, kun aihetta ilmenee.

Kommentit (28)
  1. Tuo ”Susi jo syntyessään” – laki on näyte siitä, mitä seuraa kun työväenpuolue tai – puolueet lähtevät kokkareiden kanssa marjaan. Näin vaikeaa niistä on päästä eroon, vaikka sen seurauksena tuhannet ihmiset niistä ovat joutuneet kärsimään.

    1. Jukka Laine
      31.5.2020, 15:37

      ”Oikeistodemarit” ovat Kokoomuksen myyriä. Mitä järkeä niitä on edes äänestää?

    2. Mistäköhän nohtuu, ettei kokoomuksella ole ikinäikinä ollut ns. vasemmistosiipeä?

      Vastaus: kokoomuksen taustavaikuttajat, pönäkät konjakinhuuruiset vapaamuurarisedät määräävät mitä kokoomuksen johto ja muutkin jäsenet ylipäätään SAAVAT sanoa…! Puoluekurin totaalinen voitto!

      Jos kokoomuslainen puhuu muuta, kuin mihin hänellä on lupa, niin se kostetaan armotta.

      1. ”Mistäköhän nohtuu, ettei kokoomuksella ole ikinäikinä ollut ns. vasemmistosiipeä?”

        On siellä kuitenkin ollut 70-luvulla ns. remonttimiehet (Ilkka Kanerva et al.) ja 80-luvulla esim. Sirpa Pietikäinen.

  2. Hyviä muutoksia, varsinkin tuo sisällön määrittely. Se on juuri ollut yksi syy ylenpalttiseen lepsuiluun asiassa. Osalla ”kuntoutujia” on pystytty teettämään normaalia palkkatyötä ilmaiseksi ja vielä tienaten siitä sen noin 600 eur/kk (sakkomaksu + 10,09 eur päiväkorvaus).

    Toinen syy on se, että laissa todetaan vain se, että ”kuntouttavassa työtoiminnassa EI synny työsuhdetta”. Työsopimuslain mukaan työsuhde syntyy jos sen tunnusmerkistö täyttyy täysin riippumatta siitä mitä työsopimuksessa (lue: aktivointisuunnitelmassa) lukee.
    Eli lain pitäisi kuulua: kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny työsuhdetta, ellei em. tunnusmerkistö täyty. Silloin asia olisi aivan vesiselvä.

    Kolmas tärkeä syy on se, että ne kuntouttavassa työtoiminnassa olevat jotka tekevät aivan palkkatyötä vastaavaa työtä eivät voi hyödyntää esim. luottamusmiehen, työsuojelun tai ammattiliittojen palveluja.
    Hidas oikeusturvatie on, eli kantelu AVI/Eduskunnan Oikeusasiamies, jotka eivät vielä ole ottaneet kantaa palkkatyön korvaamiseen yhdessäkään ratkaisussaan.
    Syy siihen on ilmeisesti se, että esim. palkan vaatiminen tehdystä työstä jälkikäteen kuuluu lähtökohtaisesti asianosaiselle henkilölle itselleen (yksityisoikeudellinen juttu).

    Mutta olisiko viranomaisen velvollisuus kuitenkin informoida vaatimuksen esittämisen mahdollisuudesta?

    Alla tuore esimerkki AVI ratkaisusta kanteluun Sastamalassa:
    https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/sastamalan-hikipaja-sai-napaytyksen-aluehallintovirastolta/

    1. Hikipaja Sastamala on kyllä huvittava tapaus. Itse ovat työttömät vaatineet päästä ilmaistöihin, just joo, joopajoo.

    2. Kuntouttavan laissa lukeva kohta ’ei synny työsuhdetta’ on tulkittu tarkoittamaan, että tapahtui mitä tahansa, työsopimusta ei synny.

      Se, miten kohta pitäisi tulkita on, että jos määritelmän mukaan työstä syntyy työsuhde, kuntouttava lakkaa ja palkanmaksu alkaa TESsin mukaan. Mutta eihän tätä tietenkään ole näin käytetty, koska sen voi tulkita myös toisin (ja laki on kirjoitettu niin, että sen voi tulkita toisin).

      Sutena tehtyhän tämä on, ja ihan tarkoituksella, että saadaan ne ’elämästä vieraantuneet pitkäaikaistyöttömät’ pakotettua töihin hikipajoille. Ei se ollut alkuperäisessä lakitekstissäkään epäselvää, että monet porsaanrei’istä on jätetty sinne juuri tämän tilanteen aikaansaamiseksi.

    3. Lakia taivuteltiin tavoitteiden mukaan kuin taannoin Valtakunnassa. ”Tarkoin säädelty kuntouttava” ei ollut esteenä säädettyjä ehtoja ohitettaessa. Orjatyötä teetettiin ja sen saavutuksilla juhlistettiin. Sastamalassa oli oikea kuntouttavan arhipelag gulag. Näin käy, kun päämäärä on fiksattu ja laillisuus pelkkä ohjeistus. Wannseen pojat olisivat ottaneet tälle toisenkin ryypyn.

      https://www.puheenaiheet.fi/uutiset/lainvastaista-kuntouttavaa-tyotoimintaa-sastamalassa/

      Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteaa päätöksessään Sastamalan kaupungin ohjaavan lainvastaisesti asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan. Aluehallintovirasto perustaa toteamuksensa saamiinsa kaikkiaan 54 asiakkaan aktivointisuunnitelmiin. Suunnitelmista kävi ilmi, että kolmannes kuntouttavassa työtoiminnassa olevista asiakkaista oli siellä lain edellytysten vastaisesti.

      Kuntouttavassa työtoiminnassa on tarkoituksena poistaa työkykyä rajoittavia elämänhallintaongelmia. Kuntouttavaa työtoimintaa ei ole tarkoitettu niille, jotka voivat käyttää muita työvoimapalveluita tai työllistyä muutoin.

      Lisäksi aluehallintovirastolle toimitetusta selvityksestä ei selvinnyt, millä perusteilla asiakkaiden omatyöntekijöinä toimii muita kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Sosiaalihuoltolain pykälän 42 mukaan aluehallintovirasto totesi toiminnan myös tältä osin lain vastaiseksi.

      Aluehallintovirasto haluaa valvontapäätöksessään Sastamalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinnittävän huomiota laadukkaan sosiaalihuollon toteutumiseen kuntouttavaa työtoimintaa järjestettäessä.

      Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu muun muassa asiakasasiakirjoja laadittaessa, henkilöstön pätevyydestä huolehdittaessa sekä sosiaalihuollon riittävän asiantuntemuksen tarjoamisessa asiakkaalle.

      Aluehallintovirasto kiinnittää Sotesin huomiota siihen, että asiakkaita on ohjattava kuntouttavaan työtoimintaan siitä annetun lain edellytysten mukaisesti.

      Aluehallintovirasto otti Punkalaitumen ja Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan valvonta-asiaksi sitä koskevien lehtiartikkelien perusteella. Artikkeleissa viitattiin Punkalaitumen ja Sastamalan huomattavan korkeisiin aktivointiasteisiin ja kuntouttavan työtoiminnan suuriin asiakasmääriin.

      Artikkeleiden pohjalta nousi aluehallintoviranomaisen mukaan selvitystarve, ohjataanko asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan lain edellytysten vastaisesti.

      https://www.puheenaiheet.fi/uutiset/kuntouttavan-tyotoiminnan-edellytykset-saannelty-tarkoin/

      Kuntouttava työtoiminta perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Samalla se on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Näin ollen kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ihmisiä koskee myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

      Lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada hyvälaatuista palvelua. Se tarkoittaa, että sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö huolehtii palvelun tarjoamasta tuesta ja ohjauksesta.

      Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeessä todetaan, että kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Toiminnassa ei synny työ- tai virkasuhdetta henkilön ja toiminnan järjestäjän tai toteuttajan välille.

      Kuntouttavaa työtoimintaa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä annettava hänelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen.

      Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aina aktivointisuunnitelman kautta. Aktivointisuunnitelma tehdään ihmiselle, joka täyttää laissa säädetyt edellytykset. Tavoitteena on henkilön työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantaminen. Suunnitelman laativat Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta yhdessä työttömän henkilön kanssa.

      Suunnitelmassa sovitaan asiakkaan tarpeen mukaisista palveluista, jotka voivat olla työtarjouksia, työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluita sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.

      Kaikkien suunnitelman tekoon osallistuneiden kolmen tahon (työtön, TE-toimisto ja kunta) allekirjoitettua suunnitelman, se tulee tallettaa kunnan sosiaalihuollon henkilörekisteriin ja työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän henkilörekisteriin.

      Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yrityksiltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Jos yhdistys tai säätiö harjoittaa elinkeinotoimintaa, nekin voidaan katsoa yrityksiksi. Sama pätee avoimilla markkinoilla oleviin liikelaitoksiin.

      Ministeriön ohjekirjeen mukaan toiminnan tavoitteena on oltava asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen niin, että asiakkaat voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

      Toimintaa ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenevät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän aktivointisuunnitelmiinsa on sisällyttävä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä palveluita, esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei työtön kykene suoraan työllistymään avoimille työmarkkinoille.

      Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut, että pelkkä työttömyys ei oikeuta päätelmään, että ihmisellä on elämänhallinnan tai työ- ja toimintakyvyn rajoituksia.

Kommentointi suljettu.