Pelko, viha ja väkivalta
Kun isohkon kaupungin kaupunginhallituksen jäsen vangitaan epäiltynä poliittisen murhan yrityksestä, niin sen pitäisi olla monen päivän ykkösuutinen. Vangitun taustan yhden puolueen jäsenenä pitäisi joutua tarkan analyysin kohteeksi, ja samalla pitäisi selvittää koko puolueen vuosikausia jatkunut flirttailu väkivaltaisen äärioikeiston kanssa. Tv-studioon pitäisi marssittaa sekä asiantuntijoita että puoluejohtoa tentattavaksi, mutta eipä marssiteta. Asiasta uutisoitiin yhden päivän ajan lähinnä vain tapahtumia kuvaten. Taustat jäivät enimmäkseen selvittämättä. Tai kyllä epäiltyjen taustat selvitettiin, mutta tarkempi analyysi puolueen suhteesta äärioikeistolaisiin järjestöihin on ainakin vielä tekemättä. Ajatuksena näyttää olevan, että sattuuhan sitä.
Eilen kerroin, että heti teon jälkeen puolueen näkyvät edustajat syyttivät teosta maahanmuuttajia. Kun totuus paljastui, niin yksikään heistä ei enää halua muistaa aiempia puheitaan eikä tunne miestä ja hänen yhteyksiään väkivaltaiseen äärioikeistoon. Kaikki ovat Kike Elomaan tavoin tyrmistyneitä, ja kädet pestään kertomalla, että mies erotettiin puolueesta jo viime vuonna.
Perussuomalaiset ovat siis flirttailleet vuosikausia täysin avoimesti äärioikeiston kanssa. Historiantutkija Oula Silvennoinen teki eilen Twitterissä hyvän koosteen, ja siihen kannattaa tutustua. Siitä selviää sanoin ja kuvin yhteyksien jatkuminen jo vuosien ajan. Puolueen kansanedustajia nyt tyrmistynyttä Kike Elomaata myöten on nähty jatkuvasti äärioikeiston järjestämissä tapahtumissa. Elomaa taisi vuonna 2018 olla lähinnä turisti, mutta Mauri Peltokangas piti silloin tässä Kukkavirta-tapahtumassa puheen. Vilhelm Junnila piti vuonna 2019 puheen taustallaan Soldiers of Odinin edustajia.
Ja niin edelleen. Yhteistyö eri muodoissa on jatkunut jo ainakin vuodesta 2015, jolloin Olli Immonen sattui “vahingossa” samaan kuvaan natsien kanssa. Puolue ei ole koskaan tehnyt selvää pesäeroa äärikansallismielisiin ja ilmiselviin natseihin, ja kun paska nyt iski tuulettimeen, niin kukaan ei ole tietävinään mitään äärikansallismielisistä järjestöistä eikä ainakaan mistään yhteistyöstä niiden kanssa.
Kuten Silvennoinen sanoo, niin Timo Soinin Perussuomalaiset oli oikeistopopulistinen puolue, johon äärioikeisto tuli mukaan tarkoituksenaan ottaa puolue haltuunsa. Jussi Halla-ahon Perussuomalaiset on oikeistoradikaali puolue, jonka ekstremistinen ja fasistinen siipi on toistuvasti tuonut esiin maailmankuvaansa. Kuten tiedämme, niin Halla-ahon edustama linja otti puolueen haltuunsa kesällä 2017, ja siitä alkoi yhä vieläkin jatkuva nuorallatanssi parlamentaarisen demokratian ja äärioikeistolaisen maailmankuvan välillä.
Onhan tätä yritetty kertoa jo monta vuotta, mutta nykyajan uutisointi keskittyy yksittäisten tapahtumien kuvaamiseen sen sijaan, että nähtäisiin asioiden toisiinsa liittämisen vaiva. Näin yleisölle jää sellainen kuva, että kaikenlaista sattuu, eivätkä asiat liity toisiinsa millään tavalla. Joskus minusta tuntuu, että kaikki puolueen aktiivijäsenetkään eivät näe tätä yhteyttä.
Kun vuosikausia lietsotaan pelkoa, vihaa, uhkakuvia ja vastakkainasettelua, niin ennen pitkää saadaan väkivaltaa. Sillä on semmoinen paha tapa, että se voi kohdistua ihan mihin suuntaan tahansa.
SAKUN blogin 1. kappale kertoo asian tärkeimmän ytimen. Sen, että suomalainen media ei näe asiaa tarkemman selvityksen arvoiseksi. Roskalehdetkin mieluummin sepittelevät näitä paanasten ja haapaloiden sepustuksia sitä sanaa vihaa lietsoen, joka nyt persujen joukossa on saanut kotikutoisen “navalnyi” tyyppisen ilmentymän
Ja olihan uhri kertonut, että arabialaisen näköinen oli vain hänen taoansa kuvata suomalaista joka on tummempi sävyltänsä. Tosin Torssosesta en nyt äkikseltään keksinyt miten kuvaus häneen sopii mutta eipä se ko. puoluetta kiinnostaisikaan. Asiahan oli jo saatu käännettyä haluamaansa suuntaan. Vaikka itse teki oli tuomittava niin tuomittavaa on myös tapa jolla persut asiaa uutisoivat ja siitä someen kirjoittelivat.