Tuhannen taalan paikka

Eilisessä Ilta-Sanomien vaalitentissä Jussi Halla-aholta kysyttiin, milloin hän aikoo siivota puolueesta pois natsit ja muut äärioikeistolaiset. Halla-ahon mielestä tämä yleisökysymys oli esimerkki siitä, miten perussuomalaisia sorsitaan. Hänen mielestään perussuomalaisissa ei edes ole erityisen paljon asiattomia puheenvuoroja ja puolue reagoi asiattomuuksiin omien sääntöjensä puitteissa.

On totta, että puolue on reagoinut pahimpiin tapauksiin, mutta silti uusia putkahtelee näkyviin jatkuvasti. Puolue on erottanut silloin tällöin näkyvimpiä äärioikeistolaisia, ja joutuipa erottamaan jopa oman nuorisojärjestönsäkin. Se haikaili avoimesti paluuta 1930-luvulle, jolloin omankädenoikeus oli voimissaan ja kaikki voitiin kuitata isänmaallisuutta hokemalla. Nyt osa näistä erotetuista on perustamassa uutta puoluetta, joka nimeä ja värejä myöten tunnustaa ideologiansa. Tekeillä on Sinimusta liike.

Perustajat ovat monesta vähemmän mairittelevasta yhteydestä tuttuja. Tuukka Kuru ja Olavi Saarelainen ovat etnonationalisteja ja entisen  nuorisojärjestön aktivisteja, ja Terhi Kiemunki sai tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tehtyään itse itsestään esitutkintapyynnön. Puolueesta erottamisen jälkeen hän on toiminut aktiivisesti Kansallismielisten liittoumassa (KL), joka on äärioikeistolaisten toimijoiden kattojärjestö. Se perustettiin kesällä 2017, ja siitä lähtien se on järjestänyt muun muassa Turun terrori-iskun muistotilaisuuksia, joihin on osallistunut myös perussuomalaisten kansanedustajia. Kesällä 2019 se harjoitteli kesäleirillään jousiammuntaa vasemmistopoliitikkojen kuviin. Mukana siinä on toimijoita kielletystä natsijärjestö PVL:stä ja Soldiers of Odinista.

Nyt tämä porukka on perustamassa puoluetta, ja se on oikeastaan ihan hyvä asia. Puoluerekisteriin pääsemiseksi sen sääntöjen on oltava demokraattiseen oikeusvaltioon sopivat, joten ainakaan virallisesti se ei voi tähdätä kansallissosialistiseen vallankumoukseen eikä kirjata toimintatavoikseen poliittista väkivaltaa. Sinisen ja mustan väriyhdistelmässä ei objektiivisesti katsoen ole tuomittavaa, mutta asiayhteydestä voi päätellä kaikenlaista.

Tähän asti äärioikeisto on lisääntynyt jakautumalla, joten ehkä nyt kaikki sirpaleet saadaan kasattua yhteen. Heidän määränsä ei kuitenkaan kasva, mutta olisivatpahan ainakin kaikki pilaantuneet munat samassa korissa. Saa nähdä, miten tämä keskenään riitelevä porukka pärjää puolueena.

Jos siitä tulee puolue, niin siinäpä on Jussi Halla-aholle hyvä tilaisuus päästä kerralla eroon puolueensa ääriaineksista ja panna piste heidän koko puoluetta leimaavalle toiminnalleen. Heidän menettämisensä ei ole puolueelle edes tappio. Hyvässä lykyssä uusi puolue saa jo yhden valmiin kansanedustajan, jos se saa mukaansa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä määräajaksi erotetun Ano Turtiaisen.

En toivota tälle uudelle puolueelle menestystä enkä usko sen saavuttavan suurta suosiota. Olettaisin puolueen sääntöjen joutuvan erityiseen syyniin jo ennen puoluerekisteriin hyväksymistä, ja jos toiminta on mitä oletan sen olevan, niin se ei ole edes pitkäikäinen. Kun lapuanliikkeen ja muun äärioikeistolaisen ajattelun ihannointi nyt kuitenkin on joillekin tärkeää, niin parempi harjoittaa sitäkin valvottuna puolueena kuin erillisinä sirpaleryhminä.