Parempi myöhään

Olen ennenkin sanonut, että usein inhottaa olla oikeassa. Niin kävi taas kerran, kun tänä aamuna somen uutisvirrassa huomasin kaksi Helsingin Sanomien uutista. Toisessa kerrottiin, että Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja siivosi toimeentulotuen siirtoa Kelalle koskevaa tarkastusraporttia myönteisemmäksi ja toisessa yhdysvaltalainen mediatutkija ihmetteli Suomessa vallitsevaa tapaa puhua työttömistä yksinkertaistaen ja  yksilöä syyllistävällä tavalla.

Muistellaanpa taas menneitä.

Kun Jyrki Kataisen hallitus vuonna 2014 päätti siirtää perustoimeentulotuen myöntämisen Kelalle vuoden 2017 alusta lähtien, niin kaiken piti sujua loistavasti. Käsittelyn piti nopeutua ja tuen myöntämisen yhdenvertaistua, kuntien sosiaalityöntekijöille piti jäädä enemmän aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön, eikä tämän muutoksen pitänyt maksaakaan juuri mitään. Kela luotti osaamiseensa kuin pässi suuriin sarviinsa ja vakuutteli kaiken sujuvan hyvin.

Toisin kävi. Kuten muistamme, niin vuoden 2017 alussa Kela tukkeutui täysin. Laki velvoittaa tekemään toimeentulotukipäätöksen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä, mutta vasta huhtikuun loppupuolella Kela ilmoitti päässeensä tähän ehdottomaan takarajaan. Melkein neljä kuukautta elettiin lainvastaisesti, ja tilanteen korjaamiseksi tarvittiin paljon uusia etuuskäsittelijöitä. Tästä tuli lisää ongelmia, sillä pikakoulutetut uudet työntekijät tulkitsivat lakia uudella tavalla.

Toimeentulotuen myöntäminen hajautettiin siten, että perustoimeentulotuen myöntää Kela ja täydentävän ja ennaltaehkäisevän tuen kunta. Tämä jako johti monesti merkilliseen pallotteluun, kun Kela tulkitsi lakia omalla tavallaan ja jätti tuen myöntämättä. Vastuu siirtyi kunnille, joiden sosiaalityöntekijät joutuivat käyttämään aikaansa asiaan, jonka piti siirtyä Kelan hoidettavaksi. Pahimmillaan asiasta tuli pomppiva pallo, kun kunta katsoi asian kuuluvan sittenkin Kelan hoidettavaksi. Asiakas joutui seuraamaan rahattomana sivustakatsojana tämän pallon pomppimista.

Itse epäilin, että tuen myöntämisen siirtyminen Kelan käsiteltäväksi vaikuttaa erityisesti toimeentulotuen alentamispäätöksiin tapauksissa, joissa tuen saajan katsotaan kieltäytyneen tarjotusta työstä. Laki edellyttää näissä tapauksissa aina kokonaisvaltaista harkintaa, mutta sitä Kela ei tee. Niinpä tuen alentamisesta on tullut liukuhihnatyötä vastoin lain nimenomaista säädöstä.

Kelalla on ollut muitakin omituisia laintulkintoja. Yksi niistä on tukien automatisointi, josta kerroin marraskuussa 2019. Keväällä 2018 kerroin tapauksesta, jossa Kela katsoi todistajana oikeudessa käymisen olevan luvatonta poissaoloa kuntouttavasta työtoiminnasta ja johtavan tuen menettämiseen. Jutun jälkeen Kela korjasi sisäisellä ohjeistuksella asian.

Kyllä Valtiontalouden tarkastusvirasto puutteet huomasi, sillä sen mukaan tuen toimeenpano ei ole tehostunut, vaan siitä aiheutuvat välittömät kustannukset ovat merkittävästi arvioitua suuremmat. Nyt siis selvisi, että tämäkin kriittinen raportti oli siistitty versio.

Tuosta työttömien leimaamisesta olen kirjoittanut kymmeniä juttuja sen jälkeen, kun se suorastaan ryöpsähti silmille puolisen vuotta ennen aktiivimallin säätämistä. Lehtiin rupesi löytymään Sossu-Tatun ja Skeitti-Juuson kaltaisia työnvieroksujia, jotka kehuivat lokoisaa elämäänsä runsailla tuilla eivätkä aikoneetkaan mennä töihin.

Nämä totuusarvoltaan kyseenalaiset jutut levisivät sosiaalisessa mediassa, ja kansa oli raivoissaan. Tai ei tietenkään koko kansa, vaan ne, joihin tarinat upposivat tai joiden agendaan ne sopivat. Työttömiä solvattiin avoimesti, heidän tukiaan vaadittiin leikattaviksi ja heitä verrattiin rikkaruohoihin, jotka on kitkettävä pois.

Ja sittenpä saatiinkin mediahiljaisuudessa valmisteltu ja melkein päätettykin aktiivimalli, joka velvoitti saamaan ja tekemään tietyn määrän palkkatyötä tukien leikkaamisen uhalla. Se nousi julkisuuteen vasta sitten, kun sitä vastustanut kansalaisaloite keräsi pikavauhtia tarvittavat kannattajat ja sen ympärille muodostui suoranainen kansanliike.

Näin vanhat asiat nousevat päivänvaloon. VTV:n sisältä näyttää paljastuvan ties mitä, kun hana on kerran avattu, ja tarvittiin yhdysvaltalainen mediatutkija kertomaan meille se, mikä olisi ollut kaikkien nähtävillä jo kauan.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

puheenaiheet yhteiskunta
Kommentit (51)
  1. Mietin+vaan+itekseni
    9.4.2021, 09:29

    HS:n artikkelissa mediatutkija ihmettelee, miten pohjoismaisen hyvinvointivaltion Twitterissä voi keskustelu työttömistä olla niin samankaltaista jenkkien polarisoituneen keskustelun kanssa. Niinpä. Olen melko varma että syy ei ole meissä suomalaisissa kansana, vaan Twitterissä, jossa vain tietynlaisen poliittisen näkemyksen omaavat ihmiset haistelevat omia pierujaan. Kuten jenkeissäkin tapahtuu.

    1. Eri mieltä: olen varma, että syy on meissä kansana, kahdella kielellä vaikeneva paitsi somessa. Täällä auktoriteettiusko toisella tasolla kuin ”vapaassa maailmassa”, ja meillä uskotaan myös kun kerrotaan, että onnellisimpia ollaan: kaikki muu kätketään vakan alle, ”sosiaalisesti hyväksytympää mielipidettä” tuetaan. Ja olemmehan heti Kekkoslovakian hiivuttua rynnineet kaikessa pohjoisamerikkalaisuuden perään, elokuvista mielikuviin. Enkä lähtisi leimaamaan hädässään sokeutuneita ”jenkkiläisiäkään” omien pierujensa haistelijoiksi sen enmpää kuin täkäläisiäkään, eh? Hämmennyksen taustalla voi löytää ovelat tekijät jakamassa valtaa, tuota houkuttavaa illuusiota. Itselleen. Kiksien tähden. Ja rahan, joka lähes sen synonyymi.

      Loistavaa, että totuus Suomesta leviää maailmaan, perempi myöhään kuin että ei.

      Ja kiitos arvokkkaasta blogista kirjoittajalle!

  2. Jukka Laine
    9.4.2021, 09:43

    Oikeastihan Suomessa on Euroopan heikoin minimisosiaaliturva. Ei sitä uskalleta enää pienentää. Siksi Sipilän hallitus aloittikin keskiluokkaisten työssäkäyvien kyykyttämisen kikyllä. Sitä jatketaan jos tulee uusi porvarihallitus. Ja kovennetaan.

    Sossutatut ja skeittijuusot ovat mielikuvituksen tuotetta. Ja omalla nimellään esiintyvät työn sankarit löytyvät Kokoomuksen kuntavaaliehdokaslistoilta. Tuskin ovat oikeasti koskaan töitä tehneet.

    1. Tai löytyvät Perussuomalaisten listoilta . Ovat kyllä tehneet raskasta työtä, mutta uskovat, että se on työttömien ja sosiaalisen avun tarpeessa olevien syytä. Oikeasti syyt löytyvät jokaisen korvien välistä, siitä millaisen yhteiskunnan puolesta me olemme valmiit panoksemme asettamaan. On tajuttava, että elämämme ei voi olla kenenkään toisen syytä.

    2. Suhtaudun vähän epäluuloisesti tuohon ”Euroopan heikoin sosiaaliturva” väitteeseen. Vastaavaa väitettä kun käytetään jokseenkin kaikissa asioissa, mihin haluttaisiin suunnata lisää varoja (poliisin määrä, sosiaaliturva, terveydenhoito, koulutus, oikeusistuimet jne. Oikeastaan ainoat menoreiät, missä tähän asiaan ei vedota ovat lasten päivähoito ja maataloustuet, joissa kai sitten edustamme sitä eurooppalaista kärkitasoa. No, päivähoidossa hyökätään ahkerasti kotihoidon tukia vastaan, missä mielenkiintoisesti niin oikean laidan talousliberalistit kuin holhousvaltiota kannattavat ultrasosialistit tuntuvat löytäneen toisensa.

      1. Kanga : Kun viljelijä omistaa peltoa riittävästi, niin esim viimevuonna naapurilla eu-maataloustuki oli noin 50 000 euroa. Ja ei mikään iso tila savossa.Siihen lisäksi kansalliset tuet. Mutta pointti tässä on se, että tämä viljelijä ei hyödytä ruokataloutta ollenkaan. Osa pelloista kesannolla.osa riistapeltoa. Osalla kasvatetaan viljaa joka menee sorsien ja pulujen ruuaksi. Ruuaksi kosteikkojen rannoille jotka on rakennettu eu-tuella. Niistä maksetaan tukea 15 vuotta perustamisesta.Summat huimeita. Näin saadaan houkuteltua vesilinnut pesimään näille kosteikoille ja syksyllä ammutaan kaikki. Kaikki linnut kerääntyvät näihin syöttökohteisiin. Ja nykyään ihmetellään kun vesilintujen kanta hupenee. No en ihmettele yhtään.
        Joka epäilee tätä ,niin varmaakin upp voi antaa emailin mihin mulle voi kirjoittaa , niin voin valaista lisää tätä maanviljelijöiden tukihommaa.

    3. Sitkeästi elävä myytti on tuo Suomen Euroopan heikoin perusturva.

      Tässä pohdiskelua aiheesta THL:n toimesta v. 2019

      https://blogi.thl.fi/miksi-suomen-perusturvan-taso-on-jatkuvasti-euroopan-neuvoston-erikoissyynissa/

      UPP:n sanoin kun ette kuitenkaan jaksa linkkiä avata niin laitan tähän pari lainausta:

      ”Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.”

      ”Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.”

      ”Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.”

      ”Mediaanituloihin sidottuja mittareita tarkemman kuvan elintasosta antavat kulutuskoreihin perustuvat mittarit, kuten Kuluttajatutkimuskeskuksen muodostamat kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjetit, joita on käytetty Suomen perusturvan riittävyyden arvioinneissa.”

      Perusturvan taso on aina poliittinen ja varsinkin talouspoliittinen kysymys, mutta raivostuttavinta on nämä klikkiotsikoihin perustuvat mustamaalaukset Suomen sosiaaliturvasta, jota on valtiojohtoisesti rakennettu 100 vuotta.

      1. ”Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.”

        Tässähän se ydin onkin, niitä tukia ei lasketa yhteen vaan toimeentulotuki muodostaa maksimitukitason, jonka sisään kaikki muut tuet, tulot, varat ja korvaukset sisältyvät.

        ”Vuoden 2004 raportointikierroksella komitea linjasi, että sosiaaliturvan tason on oltava vähintään 50 prosenttia kyseessä olevan jäsenvaltion mediaanitulosta (lähde: file:///C:/Users/MUMME_~1/AppData/Local/Temp/74522-Artikkelin%20teksti-101202-1-10-20180910.pdf)”

        ”Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan joulukuussa 2020 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2 958 euroa. lähde http://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/tulorekisterin_palkat_ja_palkkiot/2020-joulukuu/index.html

        Suomessa sosiaaliturvan taso saavuttaa 50 % mediaanituloista vain, jos talouteen kuuluu lapsia, jolloin luonnollisesti tukia maksetaan myös heidän elinkustannuksiin.

      2. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4477922-amnesty-kritisoi-suomen-sosiaaliturvaa-pakolaisten-kohtelua-ja-naisiin-kohdistuvaa-vakivaltaa

        pieni otos: Perusturvan riittämättömyydestä moitteet
        Oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeus, mutta Suomessa tietyt perusturvaetuudet, kuten minimitason äitiys- ja sairauspäiväraha sekä työmarkkinatuki, ovat Amnestyn mukaan riittämättömiä.

        Sama asia sai edellisen kerran moitteet maaliskuussa 2021 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta. Pandemia on vaikeuttanut Suomessa sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta entisestään. Hallitus on vastannut tilanteeseen väliaikaisilla sosiaaliturvan parannuksilla, mutta ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, vuosiraportissa todetaan.

        1. Aika ylimalkainen uutinen KU:lta, samoin viittaukset Amnestyyn, joka ei ole puolueeton tutkimuslaitos.
          YK:n osalta toivoisin linkkiä enkä vain omaa tulkintaasi.

          Edelleen luotan siihen että Suomen sosiaaliturva kestää kansainvälisen vertailun.

            1. AMK
              Nimenomaan luin tuon artikkelin pariinkiin kertaan, mutta en edelleenkään löydä linkkiä mainittuun YK:n raporttiin.

              Yleisesti ottaen luotan enemmän THL:en suomalaisten osalta, kuin Amnesty Internationaliin, vaikka hyvää työtä usein tekevätkin.

              Eikä blogit ole mitään relevantteja lähteitä, ne ovat mielipiteitä.

      3. Luukas Pyykorpi
        9.4.2021, 17:31

        Sosiaaliturvan riittävyydestä Euroopan Neuvoston mielestä on kirjoitettu paljon vaikuttamatta mihinkään sosiaaliturvan muutoksiin alueella. Siis onko se siis nykyään mitenkään vaikutusvaltainen järjestö ? https://www.youtube.com/watch?v=UCNgoZINm2Q

Kommentointi suljettu.