Puuttuvat työllisyystoimet

Tämän hetken tietojen mukaan hallituksen budjettineuvottelut ovat jumissa ilmastotavoitteiden takia, joten lopputulosta ei vielä tiedetä. Eilen pääministeri Sanna Marin jätti keskustan ja vihreät neuvottelemaan keskenään, ja nyt keskusta katsoo jättäneensä kompromissiesityksen, jonka vihreät tulkitsivat neuvottelupöydästä poistumiseksi.

Kun tästä päästään sopuun, niin sitten pääsevätkin ääneen hallituksen arvostelijat. Yli kaiken nousee taas entiseen tapaan puhe kestävyysvajeesta, josta A-studio kävi eilen kysymässä jossain pienessä kunnassa kansalaisilta. Kannattaisi mieluummin kysyä vaikkapa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurrilta, mutta ehkäpä valtion taloutta kotitalouteen rinnastavien kansalaisten mielipide on sitten tärkeämpi. Ainakin päivittäin toistettu huoli velkaantumisesta ja velan jäämisestä lastemme maksettavaksi on mennyt perille. Kukaan ei enää halua muistaa, että sillä velkarahalla on tuettu koronasta kärsineitä yrityksiä ennennäkemättömällä tavalla.

Kun kestävyysvaje on käsitelty, niin päästään ytimeen eli puuttuviin työllisyystoimiin. Kuten kokoomuksessa ja EK:ssa tiedetään, niin ainoa oikea työllisyystoimi on kepin antaminen työttömille,  ja toiseksi paras on työehtosopimusten yleissitovuuden korvaaminen paikallisneuvotteluilla. Minkään ministeriön laskelmat eivät koskaan ole muuttuneet työpaikoiksi eikä tukien leikkaaminen luo yhtään uutta työpaikkaa, mutta näillä itsestään selviltä tuntuvilla asioilla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Keppiä siis pitää antaa, mutta miksi? Miksi ansiosidonnaisen leikkaaminen ja paikallisneuvottelut ovat joidenkin mielestä ainoita oikeita työllistämiskeinoja? Kukaan ei ole ymmärrettävästi avannut sitä logiikkaa, jolla tukien leikkaaminen työllistää. Työttömien työhaluissa ei ole vikaa, vaan heiltä puuttuu työpaikka. Ansiosidonnaisen porrastaminen eli tukien leikkaaminen ei vaikuta työpaikkojen määrään, vaan sillä vain lisätään työttömien köyhyyttä. Taustalla kummittelee ajatus, jonka mukaan työttömyys on aina työttömän oma valinta ja tuet ovat houkuttelevan suuret.

Ansiosidonnaisen porrastamista perustellaan juuri ennen päivärahakauden päättymistä olevalla työllistymispiikillä, josta kerroin eilen. Laitetaan vielä kuva tuosta piikistä.

Tuo nuolen kohdalla oleva nyppylä pitäisi siis tasoittaa korottamalla ansiosidonnaisen määrää työttömyyden alkupäässä ja leikkaamalla sitä rankalla kädellä loppupäästä. Näin saataisiin vain nykyisin työttömyyden alussa nopeasti työllistyvät katselemaan rauhassa uutta työpaikkaa ja heikennettyä pitkään työttöminä olleiden taloutta, mutta ainakin tuo monia niin pahasti häiritsevä piikki saataisiin höylättyä pois.

Vielä tärkeämpi asia on vaatimus paikallisten neuvottelujen lisäämisestä. Sen ainoa tarkoitus on alentaa palkkoja, sillä mikään työehtosopimus ei määrittele palkan ylärajaa, vaan ainoastaan alarajan. Ammattiliitot neuvottelevat yleissitovat sopimukset, ja jos järjestäytymisaste laskee riittävästi, niin työnantajan ei tarvitse neuvotella mistään asiasta työntekijöiden edustajien kanssa. Silloin paikallisneuvottelut käydään työnantajan ja jokaisen työntekijän kanssa ”tasavertaisina sopimuskumppaneina”. Se tarkoittaa sitä, että työnantaja voi sanella palkat ja ihan kaikki muutkin työsopimuksen ehdot. Tätä on kovaa vauhtia toteuttamassa UPM, kuten vähän yli viikko sitten kerroin.

Kun tukia leikataan tarpeeksi, saadaan köyhiä työttömiä, joille kelpaa työ millä tahansa palkalla. Jos kukaan ei neuvottele yleissitovia sopimuksia, niin palkka ja muut työsuhteen ehdot sitten ovat mitä tahansa. Kyse ei ole ilkeydestä, vaan taloudellisista intresseistä.

Miksi minä taas kerron näitä asioita itseäni toistaen? Siksi, että uutisetkin toistavat itseään, ja halusin selittää teille budjettiriihen lopputuloksesta kertovat uutiset etukäteen selkosuomeksi.

Kommentit (79)
  1. Markku+Kiiskinen
    9.9.2021, 09:37

    Hyvä Saku! Ja kukaan ei puhu veronkierrosta ja veroparatiiseista mihin menee vero euroja mittavat summat. Työttömiä ja köyhiä kyllä ollaan ruoskimassa ja kurittamassa.

    1. Vesa Pyykkönen
      9.9.2021, 12:46

      Niinpä. Aggressiivinen veronkierto ( verosuunnittelu ) aiheuttaa Finnwatchin mukaan vuosittain arviolta 430-1400 miljoonan menetetyt yhteisöverotulot valtiolle.
      Lisäksi, listaamattomien yritysten räätälöidyt verovähennysoikeudet rikkaille yrittäjille, n. 400 miljoonaa, ovat jo yhdessä merkittävä porsaanreikä valtion tuloista.
      Nämä aukot kyllä tukittaisiin sdp:n ja vasemmiston puolesta mutta hallituksessa tämän estävät kepu ja rkp.

    2. Kimmo Paaso
      9.9.2021, 13:15

      Vaikka työttömien ja köyhien kurittamisesta tuleva hyöty on pelkkää kosmetiikkaa.

      Mutta eihän kyse olekaan siitä, että sillä kurjistamisella saataisiin lisää veronmaksajia ja vähemmän laiskoja loisia.

      Kyse on – toisin kuin Timonen kirjoitti – ilkeydestä. Ei ehkä koske niitä rahan päällä istuvia miljonäärejä, jotka eivät voisi vähempää välittää pikku paskoista nimeltä köyhät, vaan niistä tavallisista duunareista ja työttömistä ja eläkeläisistä ja mitä niitä onkaan, jotka yksinkertaisesti ilkeyttään ja kateuttaan haluavat heikentää köyhien toimeentuloa. Silläkin uhalla että itse köyhtyvät.

      Joku sanoi jossakin keskustelussa joitain päiviä sitten, että jos työtä tekevälle ei jää viittä sataa käyttörahaa kuukaudessa, mutta työtön saa sen verran peruspäivärahaa, on peruspäiväraha liian korkea. Sitä pitää laskea.

      Näin ajattelevat liian monet. Mieleen ei vaikuta tulevan,vettä palkat ehkä on liian pienet, tai menot liian suuret. Ei, kateellisia ollaan ja halutaan heikentää heikkojen tilannetta.

      Ja nämä sitten äänestävät oikeistoa, koska eihän se kurjistaminen heitä koske.

      Vai🤔🤔🤔

      1. Markku T Koivisto
        9.9.2021, 15:27

        Hieno kommentti Kimmo. Näin sen itsekin näen, mutta sinä osasit sen pukea sanoiksi. Kiitos!

      2. Nuorena miehenä olin duunissa metalliverstaalla, sinne tuli naishenkilö jostain rättifirmasta, hän sanoi aina että on mukavaa työskennellä äijävaltaisella alalla, kun ette ole kateita toistenne palkoista , vaan ajatte kaikkia ylöspäin.
        Heillä siellä rättifirmassa naiset kyttäs toistensa palkkoja ja riitti kun oli pennin parempi kuin kaverilla. Taso oli mitä oli.

        Sitä ajan takaa että taitaa olla joka työmaalla nyt se rättifirma meininki.
        Onneksi itse eläkkeellä.

        1. Hanna Mäntynen
          9.9.2021, 22:08

          Taisi silloin ja taitaa nytkin olla kateuden ja eripuran lietsonta tahallista taktiikkaa työnantajalta. Hajota ja hallitse.

          Naisia usein väitetään riitaisiksi, mutta silloin aina unohtuu, että miehet puolestaan riitelevät nyrkein, teräasein, jopa miekoin ja ampuma-asein niin että tulee ruumiita. Sekö lie sitten hyväksyttävämpää, kun tuppaa unohtumaan?

          Tämä oli toki sivuraide.

          Tätä kirjoittaessani hallituksen (nais)viisikko on päässyt hyvässä hengessä sopuun budjetista ja oppositio ollut täysin ennustettava kyselytunnilla ja A-studiossa.

  2. ”.. mutta ehkäpä valtion taloutta kotitalouteen rinnastavien kansalaisten mielipide on sitten tärkeämpi”

    Tämä! Jokainen twitterissä vouhkaava persu, joka ihmettelee miten ja milloin velka aiotaan maksaa takaisin, saisi mennä kirjastoon ja lainata jonkin (kansan)taloustieteen peruskäsitteisiin opastavan kirjan ja myös lukea sen. Tosin Kokoomuksen kannattajat lienevät kirjansa lukeneet mutta vouhkaavat silti, joten ehkä tämäkään neuvo ei sitten tepsi.

    1. Taloushan ei enää aikoihin ole ollut tiedettä, vaan tietokoneohjelma bittikolikoiden maailmanlaajuiseen pyörittelyyn. Ihminen on ohjelman bugi Ei aina käyttäydy kuin ohjelman mielestä pitäisi ja kaikkien bugien pyrkiessä yhtäaikaa samalle palvelimelle järjestelmä yleensä romahtaa.

    2. Kannettu vesi ei pysy kaivossa samoin persu tuskin ymmärtäisi lukemaansa.. Kokoomukselaiset toistavat mantraansa tietoisesti..

    3. Tuo Jan Hurrin artikkeli on hyvin ”sakumaista” rautalangasta vääntämistä valtion taloudenhoidosta. Vaikka en Suomen kansaa erityisen tyhmänä pidäkään, niin keskiverto Jamppa nielee koukkuineen ja syötteineen höpinät kestävyysvajeesta. Mielessä takoo, että kyllä sen velan täytyy olla pahasta rinnastaen valtion velan omaan asuntolainaansa. Jos velka on aina niin pahasta, niin miksi öljyrikkauksistaan tunnetulla Norjan valtiolla, tai vaikka suurimmilla pörssiyrityksillä, on huomattavasti velkaa. USAllakin on valtionvelkaa kolminkertaisesti per capita kuin Suomella, mutta ei taida olla päällimmäisena agendalla siellä.

    4. ”Velka jää lastemme maksettavaksi…” Miksi? Keksitty järjestelmä keksitystä asiasta jossa keksityt säännöt joita noudatetaan välillä, välillä ei. Sormia napauttamalla se voisi hävitä eikä elämä.

      Mikä jää lapsillemme on ilmastokriisi, biodiversiteetti ja ympäristötuho. Se ei häviä sormia napauttamalla.
      Mutta ei hätää, otamme sen vakavasti. Niin vakavasti että omia esityksiään on vetämässä juha sipilä.
      Henkilö joka ei usko edes ihmisen aiheuttamaan ympäristötuhoon.

      1. ”biodiversiteetti”

        Tarkoitit varmaan biodiversiteettikatoa.

        1. En. Tarkoitin biodiversiteetti ja ympäristötuho. Niin kuin biodiversiteettituho ja ympäristötuho.
          Ehkä seuraavalla kerralla kirjoitan -ja, ehkä en.
          Mutta kiitoksia tuosta tärkeästä korjauksesta tärkeämpään kommentiin: Minun kommenttiin. Muutenhan noin hankala teksti olisi vaikea ymmärtää.

          1. Ok, kiitos selvennyksestä, ymmärrän mitä tarkoitit. Tästäkin huomaamme, että suomenkielessä joskus yhden välimerkin puuttuminen kääntää asian päälaelleen.

Kommentointi suljettu.