Sossupummit ja työvoimapula

Sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksesta tuli työllisyystoimi Sipilän hallituksen aikana, mutta jo sitä ennen leikkauksia pohjustettiin työttömien parjauskampanjalla, sanoo Kalle Mikkolainen blogissaan. Esille marssitettiin Sossu-Tatu, Skeitti-Juuso ja muita tahallaan työttömiä, jotka laiskottelivat yhteiskunnan tuilla ilman aikomustakaan mennä töihin.

Muistan nämä tapaukset oikein hyvin, koska paljastin tarinoiden heikkoudet tuoreeltaan. Sossu-Tatun tarinassa oli niin paljon asiavirheitä, että koko juttu vaikutti keksityltä. Skeitti-Juuson tapaus pisti ihmettelemään avoimien työpaikkojen todellista määrää, ja sitten oli vielä Siivooja-Maria, joka kotiin jäätyään sai tukea satasen enemmän kuin sai palkkaa työstään. Näillä tarinoilla pohjustettiin leikkauksia ja keppiä, ja kun aktiivimalli otettiin käyttöön, niin heti löytyi työtön, joka sen ansiosta sai peräti kaksi työpaikkaa.

Ja niitä työpaikkoja syntyi kuin sieniä sateella, meille kerrottiin. Se jätettiin kertomatta, että jatkuvia, kokoaikaisia työpaikkoja oli niistä vain puolet. Loput olivat sellaisia, joista saadulla palkalla ei elä, vaan joutuu turvautumaan sosiaalitukeen.

Näin tarinat muuttuivat todeksi ja leikkausten hyödyllisyys tuli todistettua. Samalla iskostettiin kansakunnan tajuntaan kuva laiskoista työttömistä ja liian suurista sosiaalituista. Nyt kun meillä on työvoimapula, niin nykyinen oppositio tarjoaa siihenkin lääkkeeksi laiskottelemaan kannustavien tukien leikkauksia.

Tämä ajattelu lähtee siitä virheolettamasta, että työttömät ovat työttömiä tahallaan, koska työttömyys on muka kannattavampaa kuin palkkatyössä käyminen. Näin ajattelevat eivät selvästikään tiedä vaikkapa työmarkkinatuen tai toimeentulotuen euromääriä. Työmarkkinatuki on 33,78 euroa arkipäivässä, ja siitä menee ennakonpidätystä 20 prosenttia. Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle on 504,06 euroa kuukaudessa, ja sillä on elettävä. Jos nämä summat kilpailevat palkkojen kanssa, niin silloin puhutaan rikoslaissa kriminalisoidusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Myös avoimien työpaikkojen määristä puhutaan edelleen epätarkasti. On ihan tavallista todeta niitä olevan jatkuvasti 150 000, mutta MOL:n sivujen mukaan niitä on noin 30 000. Kyse on samasta epätarkkuudesta kuin ennenkin, eli puhutaan koko kuukauden aikana avoinna olleista työpaikoista unohtaen, että osa ilmoituksista on siellä jatkuvasti ja osa poistuu sitä mukaa, kun paikka täytetään. 150 000 avointa paikkaa saadaan laskemalla yhteen kaikki kuukauden aikana avoimiksi ilmoitetut paikat.

Nykyisin puhetta kestävyysvajeesta ja sosiaaliturvan liiallisuudesta perustellaan myös sillä, että peräti 80 prosenttia kansalaisista saa Kelan tukia. Sellainen puhe ilman linkin mukaisia selityksiä ohjaa tuilla loisiviin laiskureihin ehdollistetut aivot vaatimaan heti tukien leikkaamista työttömiltä. Tosiasiassa jokainen saa jossain vaiheessa Kelan tukia, jos ei muuta, niin ainakin sairaanhoito- ja lääkekorvauksia. Työttömyysturvan ja toimeentulotuen osuus Kelan tuista on kokonaisuuteen nähden melko pieni, mutta tavallinen kansalainen mieltää Kelan tuet aina pelkästään työttömyysturvaksi ja toimeentulotueksi. Kun joku vielä lausuu taikasanan ”harkinnanvarainen”, niin sillä saadaan nostatettua suoranainen raivo. Tarveharkintainen toimeentulotuki on hyvin vähäistä, mutta sillä yleensä selitetään kaikki aukot Sossu-Tatujen ja Skeitti-Juusojen tarinoissa.

En minä väitä, etteikö meillä ole työvoimapulaa. Hyvin hoidetun koronakriisin jälkeen talous kasvaa kohisten ja uusia työpaikkoja syntyy paljon. Sitä minä vain mietin, että jos työttömyysturvan ja toimeentulotuen leikkaamista tarjotaan lääkkeeksi sekä työttömyyteen että työvoimapulaan, niin lääke vaikuttaa liian yleispätevältä. Nykyajan työmarkkinoille ei tulla pystymetsästä, vaan kaikkeen tarvitaan koulutusta. Valitettavasti Sipilän hallitus leikkasi siitäkin kovalla kädellä, ja sen lisäksi kiky iski kovimmin juuri julkiselle sektorille, jolla työvoimapulasta ehkä pahiten kärsivä hoitoalakin pääosin toimii.

Ehkä olisi aika kokeilla kysynnän ja tarjonnan lakia myös työmarkkinoilla.

Kommentit (86)
  1. Lasse Kosonen
    20.9.2021, 10:25

    Ei pelkästään oppositio. Eiköhän keskusta pikku ”hallituskriisin”saa aikaiseksi näistä ”kovista keinoista. ” Paikallinen sopiminen myös, nämä ovat vaikka väkisin läpi runnottavia asioita. Kriisistä kriisiin mennään vaikka kukaan ei siitä pitäisi.

  2. Ilta-Sanomien politisoitunut erikoistoimittaja kirjoitti erilaisista kauppiaista. Kauppiaaksi pääsee nykyään helposti, kuten koiranpentukauppiaaksi (Niinistö) tai nappikauppiaaksi (Vartiainen, Ompelimo B.). Kauppiaista ei ole pulaa.

Kommentointi suljettu.