Minkä taakseen jättää…

Vanhan sanonnan mukaan sen edestään löytää, minkä taakseen jättää. Tätä eivät kuitenkaan tunnusta ne, jotka jo toista päivää julistavat keskustan kannatuksen pohjalukemien johtuvan keskustan lähtemisestä punavihreän hallituksen takuumieheksi. Viimeksi tätä tarinaa kertoi Ylen aamun Jälkiviisaissa Kreeta Karvala.

Tämän tarinan kertojat kieltäytyvät näkemästä tosiasioita. He eivät suostu laskemaan hallituspuolueiden yhteenlaskettua kannatusta ja vertaamaan sitä keskustajohtoisen Sipilän hallituksen kannatukseen samaan aikaan ennen vaaleja. Nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 51,6 prosenttia ja Sipilän hallituksen kannatus vastaavana ajankohtana oli 36,7 prosenttia. Marinin hallitus on siis säilyttänyt kyselyyn osallistuneiden enemmistön luottamuksen. Sipilän hallituksen kannatus rypi pohjamudissa.

Olen monta kertaa sanonut kansan  poliittisen muistin olevan lyhyt, mutta se pätee lähinnä somessa huutaviin. Hiljainen enemmistö muistaa kikyn, aktiivimallin, tukien leikkaukset, indeksijäädytykset, koulutuslupauksen pettämisen ja kaikki ne “kipeät leikkaukset”, joista voitte lukea vaikkapa täältä. Se enemmistö muistaa myös Sipilän perustuslakiin törmänneen soten, jonka tarkoitus oli yksityistää perusterveydenhoito veronmaksajien rahoilla. Se muistaa myös valtionvelan kasvattamisen ja budjetin paikkaamisen valtionyhtiöiden omistusta myymällä. Niistäkin rahoista iso osa siirrettiin hallituksen perustamalle Vake Oy:lle käytettäväksi yritystukiin ohi eduskunnan budjettivallan.

Punavihreän hallituksen takuumieheksi lähtemisestä puhumisen sijaan pitäisi puhua kokoomuksen politiikan toteuttajaksi lähtemisestä.

Tukien leikkaukset, työttömien kyykyttäminen, yksityistäminen ja veronkevennykset hyvätuloisille ovat kokoomuslaista politiikkaa, ja siksi kokoomuksen kannattajat kannattavat niitä. Ilmeisesti osa Sipilän hallituksen toiminnasta tykänneistä keskustalaisista on nyt siirtynyt kannattamaan kokoomusta ja osa perussuomalaisia. Lupasivathan Petteri Orpo ja Riikka Purra jo vuosi sitten sellaisia leikkauksia, että jopa Sipilän kauden saavutukset kalpenevat niiden rinnalla. Tätä eivät monet perussuomalaisten kannattajiksi siirtyneet suostu uskomaan.

Tämä kaikki häivytetään Sanna Marinin ympärille rakennetuilla kohuilla. Niistä olen kertonut paljon, joten otetaan nyt vain pari viimeisintä. Toissapäiväisessä välikysymyskeskustelussa jauhettiin loputtomiin Marinin roolista Saksan valtion, Fortumin ja Uniperin välisissä neuvotteluissa, vaikka Suomen hallitus ei ollut edes neuvottelujen osapuoli. Lisäksi käytettiin tunteisiin vetoavaa retoriikkaa. Joku perussuomalaisten kansanedustaja kuvaili ääni väristen, miten Suomen kansa kohta istuu pimeässä pettuleipää järsien samaan aikaan kun vihreä eliitti nauttii soijalattea Helsingin kahviloissa. Vannottiin turpeen nimeen ja moitittiin turvetuotannon alasajoa, vaikka turpeen kysyntä on laskenut ja turvevoimalat toimivat koko ajan.

Viimeisimpänä kohuttiin Marinin twiitistä, josta kerroin eilen. Kohuille tyypilliseen tapaan kohuttiin vain siitä twiitistä, mutta ei sen takana olevasta asiasta. Jos nämä kohujen nostattajat olisivat vilpittömiä, niin kaiken järjen mukaan nyt pitäisi kohuta siitä, että Marin onnistui taivuttelemaan Turkin presidentin Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisen kannalle yhden tapaamisen aikana. Jään odottelemaan jättiotsikoita tästä saavutuksesta.

Palataanpa siihen keskustan kannatuksen laskuun, joka paljosta puheesta huolimatta mahtuu kyselyn virhemarginaaliin. Lasku on tosiasia, mutta gallupit eivät äänestä, ja keskustalla on vankka kannatus maaseudulla. Tämä on nähty monta kertaa. Laskua voi selittää myös vaikkapa Paavo Väyrysen ehdokkuudella ensi kevään vaaleissa. Väyrysen ulostulot ovat olleet lievästi sanoen erikoisia siihen malliin, että jopa somessa hyvin näkyvä kansanedustaja Mikko Kärnä on ilmoittanut, että ei aio asettua ehdolle samasta vaalipiiristä Väyrysen kanssa. Oman pienen lisänsä tuovat hallitusohjelman mukaista translakia vastustavat vanhoilliset änkyrät, jotka hiertävät hallituspuolueiden välejä.

Unohtakaa puheet punavihreän hallituksen takuumieheksi lähtemisestä keskustan kannatuksen romahduksen syynä. Kyllä he tekivät sen ihan itse jo viime vaalikaudella ja nyt pullikoimalla hallitusohjelmassa sovittua vastaan.

Mutta tietenkin on helpompaa panna tämäkin asia Sanna Marinin hallituksen syyksi.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.