Sellaista ei tapahdu
Maailman menoa kuvaa hyvin kahden rikkaan miehen kilpailu siitä, kumpi ensin pääsee piipahtamaan avaruudessa. Tämä itsekkyyden huipentuma muistuttaa jo Roope Ankan ja Kroisos Pennosen tai Kulta-Into Piin kilpailua sillä erolla, että ankat kilpailivat yleensä nuukuudesta. Nyt kilpailtiin tuhlaamisesta. Minun lisäkseni varmasti moni muukin on miettinyt, kuinka monta koronarokotetta niilläkin rahoilla olisi saanut maailman köyhille.
Maailma kuuluu ahneille ja itsekkäille, eikä se yllätä ketään. Samaan aikaan media ja sosiaalinen media pursuavat tyhjänpäiväistä löpinää milloin mistäkin niin paljon, että asiaa saa seuloa kuin puhdasta vettä kaivosta, johon on kaatunut sontakuorma. Kokonaiskuva maailmasta hämärtyy. Sekään ei ihmetytä ketään, sillä ihmisen pää on rakennettu kiinnittämään huomiota itseä lähellä oleviin asioihin niiden laadusta riippumatta. Taustalla tapahtuu kuitenkin sellaisia asioita, joista olisi syytä huolestua.
Otetaanpa esimerkiksi oma Suomemme, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti jo yli 30 vuotta. Varakkain kymmenys omisti vuonna 2019 lähes puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Samaan aikaan lähes puolet suomalaisista omistaa yhteensä vain noin viisi prosenttia nettovarallisuudesta. Kuten tuossa linkittämässäni jutussa sanotaan, niin sitä voisi kuvata kymmenen ihmisen jakamalla pizzalla, josta rikkain saisi kymmenen palaa ja viisi köyhintä jakaisivat yhden.
Tähän on päädytty ihan tarkoituksella jo vuodesta 1993 lähtien. Ennen silloin tehtyä verouudistusta pääomatuloista ja ansiotuloista maksettiin saman verran veroa, mutta 1993 verotus eriytettiin ja pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin. Tämän seurauksena rikkaimman prosentin tulot kasvoivat jyrkästi jo 1990-luvun aikana. Noin 50 000 rikkaimman reaalitulot kasvoivat 122 prosentilla, kun taas pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa ajassa vain yhdellä prosentilla.
Juha Sipilän hallituksen aikana tulo- ja varallisuuserot kasvoivat merkittävästi. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi ja vain yksi kymmenestä rikastui. Myös tuloerot kasvoivat, ja eniten tulot lisääntyivät jo valmiiksi hyvätuloisilla. Tätä tuntuvat monet kaipaavan kovasti, kuten viikko sitten kerroin.
Kaikki tietävät, että oikeistopuolueet ja erityisesti kokoomus kannattavat tätä kehitystä. Sen sijaan moni ei tiedä, että myös perussuomalaiset on oikeistopuolue. Se kävi selvästi ilmi viimeistään toukokuussa, kun väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi puolueen voivan luopua yleissitovista työehtosopimuksista. Jos ja kun se tällä menolla toteutuu ja palkoista ja työehdoista aletaan sopia paikallisesti ilman ay-liikkeen luottamusmiestä, niin sitten työnantaja sanelee ehdot.
Monelta on mennyt ohi sekin, että perussuomalaiset liittyivät EU-parlamentissa laitaoikeiston ryhmään, johon kuuluvat myös mm. Puolan Laki ja oikeus -puolue, Ranskan Kansallinen liittouma, Itävallan FPÖ, Belgian Vlaams Belang, Viron Ekre ja Espanjan Vox. Työväenpuolue ilman sosialismia on muuttunut avoimen äärioikeistolaiseksi puolueeksi, joka kotimaassa ajaa avoimen oikeistolaista politiikkaa.
Olette ehkä myös huomanneet, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat lähentyneet ja molemmissa puolueissa puhutaan jo ihan avoimesti tulevasta hallitusyhteistyöstä. Tätä pyrkimystä edistetään vaihtamalla perussuomalaisten puheenjohtajaksi todennäköisesti Riikka Purra, jolla ei ole samanlaisia menneisyyden rasitteita kuin Halla-aholla.
Jos seuraavan hallituksen ytimen muodostavat kokoomus ja perussuomalaiset, niin mitäpä arvelette tapahtuvan tulo- ja varallisuuseroille? Mitä ajattelette tapahtuvan työehtosopimusten yleissitovuudelle? Mitä tapahtuu työttömyysturvalle ja muille sosiaalietuuksille? Mitä luulisitte tapahtuvan ihmisten yhdenvertaisuudelle lain edessä? Muistan oikeushistorian opinnoista, että kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin kontrolli kovenee ja lait ankaroituvat. Muistan myös, miten helposti yhdenvertaisuudesta lain edessä luovuttiin Sipilän hallituksen aikana.
Ei se kontrolli eivätkä muutkaan toimet rikkainta kymmenystä koske, vaan kaikkia muita.
Nyt voitte kuitata tämän jutun mahdottomana dystopiana ja jatkaa somen selaamista. Teillähän menee hyvin eikä ole mitään syytä huoleen. Elämme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa tuloerot ovat pienet ja ihmiset yhdenvertaisia.
Rikkaat ovat omasta mielestään ahkeria, ja ahkerilla on oikeus rikastua.
Ja jotka eivät rikastu ovat laiskureita, joiden palkkaa tai sosiaaliturvaa pitää leikata, jotta he muuttuisivat ahkerammiksi.
Mikä on ahkeruutta jolla kuuluu nyky-yhteiskunnassa rikastua? No se tietysti sitä ”ahkeruutta”, jota rikkaat tekee. Ei lastentarhan opettajien raskas työ, eikä perinteinen fyysinen työ, jossa poltetaan paljon kaloreita työpäivän aikana, vaan se mitä tämä kymmenen prosenttia tekee. Eikä heistä osa ole koskaan tuottanut yhteiskuntaan omilla käsillään mitään konkreettista, mutta raha liikkuu, ja mitä enempi raha liikkuu sitä ahkerampi ihminen on.
Helppoa kuin miljoonan ihmisen heinänteko: klik, ja tililläsi on tsiljoonia. Kannattaa siis opiskella klikkausta ! Ehkä joku muu sen safkan tuottaa sitten pellolta lautasellesi.
Kai muistatte laulun Kardemumman kaupungissa. Rosvolaulu (Kasper ja Jesper ja Joonatan):
“Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään, me Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vaan rosvot raataa työssä…”
Appropå Sipilän hallitus ja yhdenvertaisuus lain edessä, johon Saku yllä viittasi. Ihmettelen, onko Sipilän hallituksen tekemät valtion omaisuuden myynti ja Vake sotkut jo selvitetty? Onko poliisitutkinta jo valmistunut ja mihin valtion omaisuuden myynnistä saadut rahat katosivat?
Moni on perinyt varallisuutta omilta sukulaisiltaan. Kaikki eivät ole rikastunet työnteolla.
On ollut mielenkiintoista, toisaalta surullista seurata sitä, miten tuloerojen kasvu on saatu “myytyä” äänestäjille joiden poliittinen koti olisi luonnostaan vasemmalla. Viihde ja media toistavat narratiivia jossa noustaan ryysyistä rikkauksiin, autotallista pörssiyhtiön omistajaksi. Annetaan ymmärtää, että kaikilla on siihen mahdollisuus, tarvitaan vain reipasta yrittäjähenkeä ja liikeidea. Sitä ennen on kuitenkin hankkiuduttava eroon rikastumisen esteistä, eli noista nilittävistä kommareista, ay- liikkeestä, maahanmuuttajista ym.
Itsellä ei ihan hirveästi ole yrittäjiä eikä miljonäärejä vastaan. Ei se ole minulta pois, jos joku rikastuu yrittämisellä, kovalla työllä. Jotkut ovat luonnostaan yrittäjähenkisiä, innovatiivisia ja ilman heitä ei olisi meitä. Olen usein käyttänyt Nokiaa esimerkkinä siitä, miten pohjoismainen sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio voi synnyttää maailmanmittakaavassakin suuryrityksen. Miksi Nokian jälkeen, aikana jolloin kilpailun esteitä on poistettu poliittisen oikeiston toimesta ei ole syntynyt. Voisiko se johtua siitä, että hyviä ideoita, keksintöjä, taidetta ja tiedettä ei synny puutteellisissa olosuhteissa, nälässä ja kurjuudessa muualla kuin Hollywoodissa.
Tuloerot eivät synnytä innovaatioita, niitä synnyttää hyvä lapsuus, hyvä koulutus ja vakaa turvallinen toimintaympäristö. Suomi on asukasmäärältään pieni maa ja meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää ketään ulkopuolelle siksi, että pieni ahnas prosentti saisi vielä enemmän. Tämän on toki ymmärtänyt moni miljonääri, ongelma on se miten miljoonista turhaan haaveksiva duunari saataisiin ymmärtämään. Populistien suosio pohjaa epärealistisiin toiveisiin joita kaupataan tosi- tv:llä itsensä kasvattaneelle sukupolvelle.
Työnteon tulisi edelleen kannattaa ja kannustaa siinä missä yrittäjyydenkin. Missä kohtaa yhtälöstä tuli sellainen, että vain toisen pitää ja saa kannattaa?
Erinomaisen järkevää tekstiä!
Oikeiston mielestä työnteon kannattavuudeksi tulee riittää se ettei kuole kadulle. Muuta sieltä ei tule tippumaan.