Hölmöyden maksimointia

Eilen saimme lukea uutisista, että  Te-toimisto velvoitti viulistia hakemaan alttoviulistin paikkaa karenssin uhalla. Ei välttämättä tarvitse ymmärtää soittimista kovin paljoa pystyäkseen sanomaan, että käsky on yhtä älykäs kuin jos käskettäisiin jalkahoitajaa hakemaan suuhygienistin paikkaa.

Samoin saimme lukea, että omin päin työpaikan saanut ja työsopimuksen allekirjoittanut työtön sai karenssin, koska ei hakenut kaksi päivää myöhemmin päivättyä määräystä hakea toista työpaikkaa. Hänen itse löytämänsä työ on osa-aikainen, joten TE-toimiston määräys hakea vakituista työtä osoittautui vahvemmaksi kuin omatoimisuus.

Nämä tapaukset eivät johdu aktiivimallista, vaan ovat paljon vanhempaa perua. Kun Juha Sipilän hallitus aloitti taistelunsa työttömiä vastaan, niin se aloitettiin lisäämällä työtarjousten määrää. Tästä uutisoitiin kesällä 2015. Silloin kerrottiin, että työtarjousten lähettäminen vie jatkossa valtaosan virkailijoiden työpäivästä.

Oikeastihan nämä eivät ole mitään työtarjouksia, vaan pelkkiä tulosteita avoinna olevista työpaikoista ja määräys hakea niitä karenssin uhalla. Ajatus oli ja on edelleen, että työttömille on annettava keppiä. Niinpä ei ole mitään merkitystä kenelle tarjotaan mitäkin, kunhan vain tarjotaan. Mitä mahdottomampia töitä tarjotaan, niin sitä enemmän saadaan  annettua karesseja, ja valtio säästää rahaa.

Ei se välttämättä ihan näin mene, sillä tietenkin virkailijat yrittävät katsoa kullekin sopivaa työpaikkaa. Vikaa onkin itse ajattelussa enemmän kuin sen toteutuksessa. Työttömyyden kirjo on moninainen, ja jokainen työtön on yksilö yksilöllisine osaamisineen ja elämätilanteineen. Kun alimitoitettu henkilökunta velvoitettiin työapaikkailmoitusten massapostituksiin, niin virheitä tapahtuu vääjäämättä. Mitä enemmän postia lähtee, niin sitä enemmän tulee virheitä.

Virheiden seuraukset jäävät yksin työttömän vastuulle. Jos hän ei reagoi mitenkään, niin tulee karenssia. Jos hän yrittää selvittää asiaa viranomaisten kanssa, niin tuen maksatus keskeytetään asian selvittämisen ajaksi. Jos hän noudattaa määräystä ja hakee osaamiseensa nähden täysin mahdotonta työtä, niin hän saa hullun maineen. Viisaimmalta keinolta näyttää tuoda nämä järjettömyydet julkisuuteen, kuten nyt on tehty.

Tällaista on siis saatu aikaan jo kaksi ja puoli vuotta sitten tehdyillä linjauksilla. Odotan kauhulla miten hölmöys saadaan maksimoitua työttömyysturvan aktiivimallilla ja tulossa olevalla työnhaun aktiivimallilla.

 

 

Mikä ikuinen leikkuri?

Toissapäivänä kerroin työttömyysturvan aktiivimalliin sisältyvästä ikuisesta leikkurista. Minulle on kerrottu, että olen erehtynyt. Taas kerran tulee elävästi mieleen, miten vuosikausia kerroin vuosien 2005-16 ikuisesta karenssista. Silloinkin väitettiin, ettei sellaista ole olemassakaan, vaan siitä voi vapautua tekemällä työtä. Ihan samalla tavalla on nyt sanottu, että aktiivimallin leikkurista voi vapautua tekemällä työtä. Tätä itsestäänselvyyttä jaksetaan jankuttaa, mutta unohdetaan se nyt. Laitan sen jutun loppuun videona.

Mennäänpä nyt siihen ikuiseen leikkuriin, joka ei tietenkään ole virallinen termi. Siitä ei laissa edes selvästi kerrrota, mutta se käy ilmi lain perusteluista ja Kelan Tutkimusblogista.

Lain perusteluissa se sanotaan näin:

Momentissa säädettäisiin myös siitä, missä tilanteissa tarkastelujakso, jolta työttömyyspäiväraha maksetaan täytenä, alkaa alusta. Tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, kun henkilö palaisi työttömyyspäivärahan saajaksi yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön tai yli kaksi viikkoa kestäneen päätoimisen yritystoiminnassa työllistymisen jälkeen. Tarkastelujakso alkaisi alusta myös silloin, jos henkilö alkaa saada työttömyyspäivärahaa sen jälkeen kun hänen soviteltu työttömyyspäivärahansa on hylätty sovitellun päivärahan maksamista koskevien työaika- ja tulorajoitusten vuoksi. Käytännössä tällainen hylkäävä päätöstilanne syntyy joko siksi, että työaika on ylittänyt 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tai siksi, että soviteltua päivärahaa ei ole jäänyt maksettavaksi työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoituksen vuoksi. Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Tutkimusblogissa se sanotaan selkokielellä näin:

Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Laitetaan sama vielä kuvina, jotka löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta.

1

Se ikuinen leikkuri löytyy alimmasta lokerosta eli passiivisen polun kohdalta. Laitetaan vielä toinen kuva:

2

Jos tarkastelujakson aikana ei ole tehty työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa alennetulla tuella. Alennuksen voi katkaista kesken jakson tekemällä työtä kokoaikaisesti kaksi viikkoa, jolloin jakso keskeytyy ja uusi jakso alkaa.

Jos alennetulla jaksolla tekee työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa täydellä tuella. Mutta jos ei saa katkaistua alennettua jaksoa kahden viikon työllä tai ei saa alennetulla jaksolla työtä 18 tunnin ajaksi, niin seuraava jakso alkaa taas alennetulla tuella. Ja seuraava, sitä seuraava ja niin edelleen, loputtomiin. Tätä tarkoitan ikuisella leikkurilla. Jos työtä ei saa, niin alennus on käytännössä pysyvä.

Toivottavasti tämä nyt tuli selväksi. Jos ei, niin joudun varmaan kirjoittamaan seuraavan jutun pölkkykirjaimin ja tavuviivoilla.

Minulle on myös huomautettu, että yhtä hyvin olisin voinut sanoa tuen palaavan normaaliksi hankkiutumalla karenssiin. Sanotaan se sitten nyt. Lakiesityksen perusteluissa sanotaan näin:

Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Karenssin jälkeen tuki palaa täysimääräiseksi ainakin yhden jakson ajaksi. En tiedä onko erityisen houkuttelevaa olla kokonaan ilman rahaa pari kuukautta vain sen takia, että sen jälkeen saa kolme kuukautta täyttä tukea, mutta kaipa viisaat lainsäätäjämme ovat asian näin ajatelleet. Ehkä he varautuvat seuraavaan vaiheeseen eli aktiivisen työnhaun malliin, joka tulee rankaisemaan kahden kuukauden karenssilla niitä, jotka eivät todistettavasti ole hakeneet tiettyä määrää itselleen sopivia töitä.

Nyt sitten se lupaamani video. Tämän Lapinlahden Lintujen vanhan sketsin nykyiset päättäjämme ovat ottaneet totena.

Sekoilua ja tavoite

Päättäjämme jaksavat jatkaa kompurointia työttömyysturvan aktiivimallin kanssa. Tänään oli kompasteluvuorossa kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän kertoi miksi hallitus hylkäsi aktiivimallin lievemmän muodon, jossa pelkän aktiivisuuden osoittaminen olisi estänyt tukien leikkaamisen.

 –Byrokratian nousu olisi moninkertainen, jos yksilökohtaisesti jouduttaisiin jokaisen kohdalla selvittämään, että kun hän kertoo, että ”kyllä olen kaiken voitavani tehnyt”, niin onko näin todella tapahtunut, Zyskowicz selvensi Politiikkaradiossa.

Zyskowicz tuli paljastaneeksi, että tarkoitus oli päästä leikkaamaan mahdollisimman monen tukea. Puheet byrokratian lisääntymisestä ovat pötyä, sillä joka tapauksessa on jokaisen työttömän aktiivisuus tutkittava. Lisäksi leikkaukset on tehtävä käsityönä, sillä Kelan tutkimusjohtajan mukaan ongelmia tulee mm. 300 euron suojaosan ja sovitellun päivärahan kanssa.

Aktiivimalli hyväksytyssä muodossa ei ole yhtään vähemmän byrokraattinen kuin kaiken aktiivisuuden ottaminen huomioon olisi ollut, mutta epäoikeudenmukaisempi se on. Työttömän on nyt itse aukottomasti todistettava syyttömyytensä työttömyyteen, kun lievemmässä muodossa etuuden maksajan olisi pitänyt todistaa hänet syylliseksi.

Zyskowicz liittyy myös siihen kuoroon, joka jälkikäteen haluaa laajentaa aktiivisuutta vapaaehtoistyöhön. Yhteistä kaikille kuorolaisille on, että että he eivät muista tai tiedä hallituksen nimenomaan hylänneen tämän työ- ja tasa-arvovaliokunnan esittämän aktiivisuuden muodon. Se hylättiin nyt vaikenevan ministeri Pirkko Mattilan allekirjoittamalla kirjeellä näin:

”Vapaaehtois- ja talkootyö ovat myös osallistumisen tapoja, joita monet palkansaajat ja yrittäjät harjoittavat kokoaikaisen työllistymisen ohessa. Kyse ei ole toiminnasta, jota työttömyysturvajärjestelmässä missään muussakaan tilanteessa pidettäisiin vaihtoehtona työllistymiselle. Näin tulisi olla myös nyt käsiteltävän hallituksen esityksen kohdalla.”

Hallitukselle ei siis kelvannut se, mitä nyt jopa ministerit ovat esittäneet. Tästä voi vetää tänäänkin sen johtopäätöksen, että aktiivimallin puolesta äänestäneitä ei koko aikana ole kiinnostanut lain sisältö. Sen sijaan joku jossain kyllä tietää sekä tämän että tulevan lain sisällön ja tarkoituksen oikein hyvin. Työttömyysturvan aktiivimallista tulee ikuinen leikkausautomaatti, mutta keväällä esiteltävästä työnhaun aktiivimallista tulee ikuinen karenssiautomaatti.

Eilen kerroin työttömyysturvan aktiivimallin ikuisesta leikkurista. Työnhaun aktiivimallista tulee vielä pahempi, sillä tämän hetken tietojen mukaan siinä työttömän on haettava itselleen sopivia työpaikkoja määrätty määrä tietyssä ajassa. Tarkoitus on estää rutiinihakemusten tehtailu sopivuuden määräämisellä. Kun niitä sopivia töitä ei löydy edes haettavaksi, niin seuraa karenssi. Kun niitä ei löydy karenssin jälkeenkään, niin karenssi jatkuu.

Näin päästään vihdoin tavoitteeseen, joka on työttömyysturvan poistaminen kokonaan. Tämän seurauksena yhä useampi ajautuu perustoimeentulotuelle, jota leikataan rangaistukseksi ensi alkuun 20 prosenttia. Kun työtön osoittaa jatkuvaa haluttomuutta työllistyä eli ei löydä työtä, niin leikkaus on 40 prosenttia.

Näin saadaan luotua halpatyön markkinat ja köyhät pannaan säätyään vastaavaan työhön isännän määäräämällä palkalla. Eli hallituksen kielellä heitä aktivoidaan olan takaa.

 

 

Lisää keppiä

Kuten ehkä jo tiedätte, niin työttömille on tulossa lisää keppiä, kunhan hallitus saa valmiiksi työnhaun aktiivimallin. Siinä työttömän on osoitettava aktiivisuutta hakemalla todistettavasti määrätty määrä työpaikkoja ja raportoitava tekemisistään viikoittain. Raportoinnin laiminlyönnistä seuraa kahden kuukauden karenssi. Tässä mallissa ei ole mitään merkitystä saako töitä vai ei, tärkeintä on työn hakeminen todistettavasti.

Asiasta kirjoittaa Uusi Suomi. Juttu on otsikoitu raflaavasti sanomalla uuden karenssin syrjäyttävän kohtusanktion eli työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen tuen alantamisen. Sama itsestäänselvyys toistuu itse jutussa:

– Jos aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä asetettaisiin 60 päivän korvaukseton määräaika, se syrjäyttäisi aktiivimallin mukaisen työttömyysetuuden alentamisen. Työnhakijalle ei siten tulisi päällekkäistä seuraamusta.

Onpa kauniisti sanottu. Tietenkään ei tule päällekkäisiä sanktioita. Ei voi olla tuen alentamista ja karenssia päällekkäin, koska karenssi tarkoittaa tuen maksamisen keskeyttämistä. Kun tukea ei makseta ollenkaan, niin ei sitä voi alentaa. Nyt vain kiinnostaisi tietää säilyykö uudessa mallissa työnhakuvelvollisuus myös karenssin aikana. Todennäköisesti säilyy, sillä työttömällähän ei ole mitään muuta kuin velvollisuuksia. Jos epäilette, niin katsokaa täältä.

Ensin puhutaan oikeuksista, mutta minun kuulemani mukaan noiden oikeuksien toteutuminen on käytännössä niin ja näin. Sivutoimiseen opiskeluun on lupa tiukassa, talkoo- ja vapaaehtoistyö vievät helposti tuet ja sivutoimisesta yrittäjästä tehdään vilauksessa päätoiminen, jolloin hän menettää kaikki tuet.

Velvollisuudet voi kiteyttää lyhyesti sanomalla, että on tehtävä mitä käsketään ja milloin käsketään. Tavoitettavissa pitää olla aina, on haettava jokaista työpaikkaa, jota Te-toimisto määrää hakemaan ja kaikesta pitää raportoida. Tässä maassa näin tarkasti kontrolloituja lienevät vain vangit, jos hekään.

Jos joku ei vielä tiedä, niin nuo työhönosoitukset eivät ole tarjottuja työpaikkoja. Ne ovat vain Te-toimiston tulostamia listauksia avoimista paikoista, joita on haettava olipa niihin pätevyyttä tai ei.

Kaipailtu työministeri Jari Lindströmkin löytyi vahvistamaan, että näin on. Lisää keppiä on tulossa. Työttömyys on työttömien vika ja kun tarpeeksi hakataan, niin laiskuus lähtee. Tosin työpaikat eivät lisänny yhtään, mutta ainakin saadaan rangaista syyttömiä.

Taitaa olla uuden kansalaisaloitteen paikka. Tai mieluummin uusien vaalien.

 

 

Eikä siinä vielä kaikki

Eilen eduskunnassa hyväksytty työttömien rankaisulaki, raippalaki tai virallisesti työttömyysturvan aktiivimalli tulee aiheuttamaan melkoisen sotkun. Kela, työttömyyskassat ja Te-toimistot tulevat tukkeutumaan jo pelkistä tiedusteluista, joten tulossa on samanlainen sähläys kuin toimeentulotuen siirrosta Kelalle.

Lisäksi ennustan toimeentulotuen alentamisen automaattia. Toimeentulotuen perusosaahan voidaan alentaa 20 prosenttia, jos työttömän katsotaan kieltäytyneen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Ensi vuoden alusta lähtien näyttö on harvinaisen selvä. Kun työtön ei ole tarkastelujakson aikana saanut työtä eikä ole mahtunut koulutukseen tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin leikkuri napsahtaa. Hänen katsotaan aiheuttaneen itse oman työttömyytensä. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 prosenttia. Kun perustoimeentulotukea alennetaan, niin vajaus on haettava kunnalta täydentävänä toimeentulotukena. Kuntien menot kasvavat aina, kun valtio säästää.

Mutta kuten markkinamies sanoo, niin ei siinä vielä kaikki. Tämän lisäksi on tulossa aktiivisen työnhaun malli, jota valmistellaan parasta aikaa. Siitä voitte lukea lisää tästä linkistä.

Aktiivisen työnhaun mallin mukaan työttömän on osoitettava aktiivisuutta hakemalla todistettavasti työpaikkoja ja raportoitava tekemisistään viikoittain. Raportoinnin laiminlyönnistä seuraa kahden kuukauden karenssi. Tässä mallissa ei siis ole mitään merkitystä sillä saako töitä vai ei, tärkeintä on työn hakeminen todistettavasti.

Toisin sanoen tärkeintä on kyykytys ja kiusaaminen, kuten hallituksen tapoihin kuuluu. Hallituksen käsityksen mukaan työttömät makaavat kotisohvilla syrjäytymässä, joten heidät on pakotettava touhuamaan jotain, vaikkapa turhaa. Samalla työttömien elämää tarkkaillaan koko ajan, jotta kukaan ei pääse välttelemään aktiivisuusvelvoitettaan.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Hallitus suunnittelee koko sosiaaliturvan uudistamista toimeliaisuuteen perustuvaksi, eli kaikkien sosiaalietuuksia saavien on pusattava jotain tyhjänpäiväistä. Tärkeintä on, että kaikki ovat touhuavinaan jotain leipäpalansa eteen, ihan sama mitä. Tästä Toimi-hankkeesta voitte lukea lisää täältä.

”Hanke valmistelee työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Hanke tukee poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa ja toimeliaisuutta uudistavien näkemysten muodostamisessa.”

Näin sanotaan virallisesti. Mahdollisesti tullaan kuulemaan myös työttömiä, kuten projektipäälliikö vastasi kansalaisen sähköpostiin:

”Työttömien kuulemisesta tulemme varmaan saamaan hyviä huomioita ja apua valmisteluun.  Kohderyhmä ei kuitenkaan ole vain työttömät, vaan kaikki sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt. Kaikkia väestöryhmiä on haasteellista koota hanketyöhön, siksi pyysimme Soste ry:tä osoittamaan kolme keskeistä järjestöä edustamaan sosiaali- ja terveysalan kansalaisten näkökulmaa seurantaryhmässä.”

Hanke ei siis rajoitu vain työttömiin, vaan se koskee ihan kaikkia sosiaaliturvan piirissä olevia. Ja sen piirissähän on jokainen. Hanke on tarkoitus toteuttaa ensi eduskuntavaalien jälkeen, joten hyvissä ajoin ollaan liikkeellä. Tällä kaudella kootaan työryhmiä ja laaditaan hankkeen toteuttamissuunnitelmia.

Meneillään on suurin sosiaalipolitiikan mullistus vuosikymmeniin, todellinen paradigman muutos. Päättäjämme ovat sitä mieltä, että Luoja ja herrat eivät laiskoja elätä, vaan kaikkien on oltava tekevinään jotain. Tulee mieleen Pentti Haanpään novelli, jossa isäntä palkkasi pula-aikana kaksi työtä etsivää kulkumiestä töihin. Toisen piti kantaa vettä ämpärillä lätäköstä toiseen ja takaisin, toisen ruoskia puupölkkyä.

Näin saadaan Suomi nousuun.