Karenssiautomaatti

Hallitus on epäonnistunut luomaan uusia työpaikkoja, joten se on päättänyt rangaista siitä työttömiä. Rangaistus toteutetaan luomalla karenssiautomaatteja, jotka kyllä säästävät työttömyystukimenoja, mutta lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Näinhän hölmöläiset ovat aina jatkaneet peittoa.

Valmisteilla on peräti kolme lakiuudistusta kahdessa eri ministeriössä. Hajauttaminen kertoo siitä, että kukaan ei koordinoi valmistelua eikä kukaan tiedä mitä ollaan tekemässä, mutta tekemisen tohina on kova. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan työttömyysturvan aktiivimallia. Tämä on vanha tuttu, joka aiemmin tunnettiin nimillä vastikkeellinen sosiaaliturva ja osallistava sosiaaliturva. Siinä työttömän on osoitettava ”riittävää aktiivisuutta”, tai muuten hänen tukeaan alennetaan. Käytännössä se tarkoittaa palkattoman työn tekemistä työttömyysetuutta vastaan kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiivisen työnhaun mallia. Siinä työttömän on todistettavasti haettava kerran viikossa hänelle sopivaa työpaikkaa, tai hän menettää kokonaan työttömyysetuutensa 60 päivän ajaksi. Kolmas esitys koskee yrittäjien työttömyysturvaa, jossa työttömyysturvalla voisi harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ilman että toiminnan pää- tai sivutoimisuutta selvitettäisiin. Tämä viimeinen uudistus kuulostaa jopa ihan järkevältä, mutta muut kaksi ovat enemmän kuin ongelmallisia.

Tulevaisuudessa työttömän on työttömyysturvan aktiivimallin mukaisesti tehtävä palkatonta työtä ja samaan aikaan haettava aktiivisen työnhaun mallin mukaisesti jotain hänelle sopivaa työpaikkaa vähintään kerran viikossa. Lisäksi molemmat uudistukset edellyttävät jatkuvaa raportointia ja tietysti raporttien seurantaa. Työvoimaviranomaisille ei ole luvassa lisäresursseja, eikä kukaan ei ole pohtinut miten seuranta toteutetaan ja mitä kokonaisvaikutuksia lakiuudistuksilla on.

Työ- ja elinkeinoministeriön vastaus lausuntokierroksella esitettyyn kritiikkiin näyttää ihan konkreettisesti, miten pihalla lainvalmistelijat ovat. Raportointiín ei ole luvassa lisäresursseja, koska ”verkkopalveluun ilmoitettuja tietoja hyödynnettäisiin palveluntarpeen arvioinnissa. Se korvaa kootusti nykyistä työllistymissuunnitelmien toteutumisen seurantaa”.

Toisin sanoen hallitus luottaa tietotekniikkaan, jota ei ole vielä olemassakaan. Algoritmi vertaa haettuja työpaikkoja avoimina oleviin, ja jos jotain työtä ei ole haettu, niin siitä seuraa karenssi. Algoritmi vertaa myös työttömän koulutusta ja ammattitaitoa avoinna olevan työpaikan vaatimuksiin. Jos on haettu väärää työpaikkaa, niin siitäkin seuraa karenssi. Niin tai näin, aina seuraa karenssi. Algoritmi ei ymmärrä työttömän elämäntilannetta eikä alueellisia eroja työpaikkojen määrässä.

Näin saadaan ensimmäiseksi ainakin kaikki tietokonetta käyttämättömät pois tilastoista. Heti perään lähtevät ne, jotka tekevät raportoinnissa jonkin virheen. Kun tarpeeksi kehitetään järjestelmää, niin tilastoista saadaan pois niin paljon väkeä, että hallitus voi kehua saavuttaneensa työllisyystavoitteensa.

Jos avoimia työpaikkoja ei ole, niin ministeriö lupaa osallistumisen työllistämistä edistäviin palveluihin riittävän. Kenelläkään ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää näitä palveluja tai edes informoida työtöntä niiden olemassaolosta. Tärkeintä on vain patistaa työttömiä aktiivisuuteen eli nykysuomeksi sanottuna antaa laiskoille sohvallamakaajille keppiä.

Kun sekä työttömyysturvan aktiivimalli eli vastikkeellinen sosiaaliturva että aktiivisen työnhaun malli toteutetaan, niin työtön on lirissä. Hänen on tehtävä palkatonta työtä ja samanaikaisesti haettava todistettavasti työtä. Molemmista on raportoitava työvoimaviranomaisille. Kukaan ei oikeasti lue näitä raportteja, mutta onpahan ainakin työtön aktiivinen ja kiireinen. Algoritmi huolehtii karenssien jakamisesta.

Näissä lakiuudistuksissa toteutuu taas Juha Sipilän hallituksen toimia hyvin kuvaava lause: Tehdään nyt tällainen laki ja katsotaan mitä tapahtuu.

 

 

Mikä voisi mennä pieleen?

Tuleva maakuntauudistus mullistaa työnvälitystoiminnan tekemällä siitä liiketoimintaa. TE-toimistot lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään maakunnille. Maakunnat eivät kuitenkaan hoida tätä toimintaa itse, vaan ovat vain järjestämisvastuussa. Itse ne voivat toimia mahdollisesti perustamansa oman yhtiön kautta, mutta todennäköisesti ne vain antavat tehtävän yksityisille yrityksille ja maksavat siitä. Kuvio on siis sama kuin sote-uudistuksessa. Julkinen sektori maksaa siitä, että joku hoitaa sille tähän asti kuuluneet tehtävät.

Ja ihan samalla tavalla yritykset haistavat isot markkinat. Ensimmäisenä asiaan havahtui työnantajien perustama Yleinen työttömyyskassa YTK. Sen toimitusjohtaja Auli Hänninen haluaa mullistaa työttömyyskassojen roolin ja  esittää, että kassat arvioisivat jatkossa työttömiksi jäävien jäsentensä oikeuden työttömyysturvaan ja saisivat samalla oikeuden tehdä työnvälitystoimintaa. Näin asiasta kertoo Aamulehti. Laitetaan vielä kuva:

ytk

Työttömyyskassa siis tutkisi työttömäksi jäävän jäsenensä työvoimapoliittisten edellytyksien täyttymisen etuuden saamiseksi eli saisi oikeuden määrätä karenssin. Sama kassa välittäisi työtä. Koska kassa hoitaisi kaikki TE-toimiston tehtävät, niin se voisi lähettää työttömän karenssilla uhaten palkattomaan työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Erästä Fb-kaveriani siteeraten: Mikä voisi mennä pieleen, kun annetaan työttömyysetuuden maksajalle valta määritellä kenellä on oikeus saada etuutta sekä valta jakaa sanktioita ja palkattomia pakkotöitä? Mikä tosiaan voisi mennä pieleen, kun työnantajien perustama ja pyörittämä työttömyyskassa voisi määrätä etuuden menettämisen uhalla työttömän menemään palkattomiin töihin?

Tietenkin tämä on puhtaasti työttömien etu, sanoo YTK. Kun työttömyyskassa tutkisi työttömäksi jääneen edellytykset tukeen, sillä olisi samalla käytössään tiedot ihmisen työhistoriasta.

– Meillä on paljon dataa käytettävissämme. Kun saisimme luvan käyttää tietoja, rakentaisimme palvelun, jossa työ ja tekijä kohtaisivat nykyistä paremmin.

Epäilemättä. Tekemätöntä työtä löytyy yrityksistä, mutta palkanmaksuhalua puuttuu. Tulevaisuudessa yritys voisi vaikka tilata yksityiseltä työnvälittäjältä tietyn määrän palkattomia työntekijöitä. Runsasta tietokantaa sopivasti hyödyntämällä työttömyyskassa-työnvälittäjä voisi tehtailla tarvittavan määrän karenssuhkia. Kaikki muut paitsi työttömät olisivat tyytyväisiä. Valtio siksi, että työttömyysluvut pienenisivät. Kassa siksi, että valto maksaa sille työnvälitystoiminnan hoitamisesta. Työvoiman tilaaja siksi, että saisi palkatonta työvoimaa. Työtön tekisi työtä työttömyyetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella.

Täysin mahdotonta, ei niin härskisti yksikään yritys toimi, sanotte. Näissä tulevaisuuden mullistuksissa ei mikään toiminta tule olemaan liian härskiä. Siitä on jo saatu esimakua sote-puolella, kun Esperi Care on tehnyt rikosilmoituksia niistä työntekijöistään, jotka ovat kertoneet toimittajille työehtojensa heikentämisestä.

Mutta onhan YTK:lla oikeusturvavakuuutus, niinkö? Lukekaa siitä tämä kolmen vuoden takainen juttuni. Se on edelleen ihan tätä päivää.

Ruvetkaahan pitämään puolianne ennen kuin huomaatte olevanne orjatyönvälityksen kirjoissa.

***

Kommenttiosastolla ovat ruvenneet käytöstavat unohtumaan, joten nyt alkaa kurinpalautus. Tänne kommentoidaan vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Moderointi on tiukkaa eikä siitä ole valitusoikeutta. Jos keskustelu menee joutavaksi lätinäksi, niin suljen kyseisen jutun kommentoinnin kokonaan. Kaikki kommentit jäävät odottamaan hyväksyntääni, joten viivettä niiden näkymiseen tulee. Ja ”Usko Niukkasen” ei kannata yrittää kommentoida millään nimellä tai tyylillä. Sinut on bannattu jo aikoja sitten.

Lähes täydellinen ansa

TE-toimistot ovat keksineet uuden tavan kaunistaa työttömyystilastoja. Ne ovat ruvenneet lähettämään velvoittavia työtarjouksia, joissa työ edellytetään tehtäväksi yrittäjänä.  Työtarjouksissa ilmoitetaan, että tehty työ laskutetaan joko oman yrityksen nimissä tai ukko.fi -laskutuspalvelun kautta. Näihin työtarjouksiin, kuten muihinkin TE-toimiston tarjoamiin töihin, sisältyy selkeä karenssiseuraamuksen uhka, mikäli työtön työnhakija kieltäytyy tällaisesta työstä.

Näin kertoi Kansan Uutiset Li Anderssonin tekemästä kirjallisesta kysymyksestä.

Noista työtarjouksista ihan ohimennen sen verran, että nehän eivät ole varsinaisia tarjouksia. Ne ovat vain tulosteita TE-toimiston sivuilla auki olevista työpaikoista, joita käsketään hakemaan karenssin uhalla. Nyt on ruvettu pakottamaan karenssin uhalla ihmisiä yrittäjiksi.

Ansa on lähes täydellinen. Työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:n mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan. Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.

Työttömyysturvalain 2a luvun 4 §:n mukaan

Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen keskeytyy 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien:

1) 90 päivän ajaksi, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu;

2) 60 päivän ajaksi, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta tai hänelle muuten yksilöidysti tarjotusta työstä;

3) 30 päivän ajaksi, jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa.

Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.

Työtön on ajettu ansaan. Jos hän hakee ja saa yli kaksi viikkoa kestävää työtä, josta hän laskuttaa yrittäjänä, niin hän menettää työttömyysetuutensa kannattipa yrittäminen tai ei. Jos yrittäminen ei kannata, niin takaisin työttömyysetuudelle pääseminen kestää paperisodan takia pahimmillaan muutaman kuukauden. Ensin yritys on lakkautettava ja sen jälkeen annettava erilaisia selvityksiä.

Jos hän ei hae tätä työtä, niin hän menettää työttömyysetuutensa työstä kieltäytymisen takia.

Ansa olisi muuten täydellinen, mutta siinä on yksi paha vika. Se on laiton. Työttömyysturvalaki puhuu vain työsuhteesta, joka lain 1 luvun 5 §:ssä määritellään näin:

Tässä laissa tarkoitetaan:

[…]

3) työsuhteella työtä, jota tehdään työsopimuslain  1 luvun 1 §:ssä tai merityösopimuslain  1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen taikka ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen perusteella ja jota ei tehdä 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä.

Myös työstä kieltäytymistä käsittelevä 2a luvun 4 § puhuu vain työstä, ei yrittäjyydestä. Ketään ei voida pakottaa yrittäjäksi karenssin uhalla.

Odotan mielenkiinnolla millaisen vastauksen Andersson kysymykseensä saa. Jos lain mukaan mennään, niin vastaus ei voi olla muu kuin virheen myöntäminen ja lupaus asian korjaamisesta. Jatkokysymyksenä voisi kuitenkin tiedustella, että kuka ja miksi on yleensä tällaisen ansan keksinyt. Oliko joku vain yli-innokas vai onko jostain annettu määräys kaunistaa tilastot hinnalla millä hyvänsä?

Tuli luvatuksi kavereille

Alkujaan hallitus suunnitteli työttömien kolmen kuukauden määräajoin tapahtuvien haastattelujen ulkoistamista kokonaan yksityisille yrityksille. Sitten hallitukselle selvisi, että haastattelu on viranomaistoimintaa, joka voidaan siirtää pois viranomaisilta vain lailla. Hallitus perui aikeensa ja ilmoitti, että haastattelut pysyvät viranomaistoimintana.

Hallitus päätti kuitenkin ostaa viidellä miljoonalla eurolla yksityisiltä yrityksiltä ”työllistymistä tukevia palveluita”. Kukaan ei tiedä mitä tämä tarkoittaa, mutta konsulttitoimistot rekrytoivat täyttä päätä ja suurin odotuksin henkilöstöä hoitamaan nimenomaan näitä määräaikaishaastatteluja, joita ne siis eivät voi lain mukaan hoitaa.

Taloussanomat etsi selvitystä tähän ristiriitaan. Ensin kukaan ei ottanut vastuuta mistään, vaan syytti muita väärinymmärryksestä. Yritykset ymmärsivät väärin, ely-keskus ymmärsi väärin, TE-toimistot ymmärsivät väärin. Lopulta selvisi, että kaikki olivat ymmärtäneet oikein. Haastattelut kilpailutetaan ja tarjouspyynnössäkin puhutaan määräaikaishaastatteluista.

hilma

Yritykset pääsevät tekemään työttömien määräaikaishaastatteluja vastoin lakia. Lakia kierretään, kuten maan tapa on. Se käy näin:

Työttömät ohjataan enintään kuuden kuukauden työllistymispalvelujaksoille, joista vastaavat yksityiset yritykset. Ajanjaksolle osuu vähintään yksi TE-toimiston pakollinen määräaikaishaastattelu, joka lain mukaan on TE-toimiston tehtävä. Se hoidetaan lyhyellä puhelulla, mutta muuten työttömät ovat konsulttiyrityksen omaisuutta. Heitä voidaan haastatella ja tentata, heidän terveystietojaan tutkitaan, heitä voidaan ohjata työllistämistoimepiteisiin tekemään palkatonta työtä.

TE-toimiston määräämästä toimenpiteestä ei voi kieltäytyä ilman sanktioita, mutta yrityksen määräämästä voi. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu. Pessimistinä oletan, että vastaan hangoittelevasta lähtee TE-toimistoon niin negatiivinen lausunto, että TE-toimisto viran puolesta päättää antaa työttömysetuuden maksatuksen keskeyttämistä suosittelevan lausunnon. Tämä tarkoittaa karenssia.

Tämä kaikki vain sen takia, että maan hallitus ennätti luvata yrityksille sievoisia tuloja työttömien selkänahasta ja veronmaksajien kukkarosta.

 

 

Ulkoistettua kyykytystä

Työttömille kolmen kuukauden välein pidettävät määräaikaishaastattelut alkavat. Hallituksen tarkoituksena oli ulkoistaa haastattelut markkinoilla toimiville konsulttiyrityksille, mutta se tyssäsi perustuslakiin. Hallitukselle tuli yllätyksenä semmoinen pikkuasia, että viranomaistoimintaa ei voi ulkoistaa.

Nyt haastattelut järjestetään tuttuun tapaan TE-toimistoissa, ja pelin henki näyttäisi olevan karenssien määrän maksimoiminen. Näin voisi päätellä Tampereen TE-toimiston lähettämästä kutsusta asiaa koskevaan infotilaisuuteen.

te

Esteestä pitää ilmoittaa viikko etukäteen. Työttömän on siis tiedettävä mahdollinen sairastumisensa ja juuri tuona päivänä sattuva bussin aikataulusta myöhästyminen työttömuusetuuden menettämisen uhalla. Myöhästyä ei saa, sillä ovet lukitaan kymmenen minuuttia tilaisuuden alkamisen jälkeen. En sitten tiedä aiotaanko sieltä päästää ketään pois, vai viedäänkö kaikki paikalle tulleet johonkin tuntemattomaan paikkaan käsiteltäviksi.

Myönnän, että tuo oli ikävä mielleyhtymä. Työttömien kohtelu on kuitenkin mennyt niin ala-arvoiseksi syyllistämiseksi ja tylytykseksi, että ikäviltä ajatuksilta ei voi välttyä.

Haastattelujen ulkoistaminen meni myttyyn, mutta alan konsulttikavereille tuli luvatuksi sievoisia tuloja. Lupauksen pitämiseksi haastattelujen tukitoimintoja kilpailutetaan parasta aikaa.

te kilp

Hankittavan palvelun tavoitteena on hakea markkinaratkaisuja asiakkaiden työllistymiseksi ja ulkoisilta palveluntuottajilta hankitaan ensisijaisesti tulosperusteisia, työllistymiseen tähtääviä palveluja. Hankittavan palvelun tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan työllistyminen, mutta palkkio voidaan maksaa myös muista toimista, jotka edistävät asiakkaan työllistymissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

Melkeinpä uskaltaisin lyödä vetoa, että ilmoituksen laatijakaan ei tiedä mitä tuo tarkoittaa. Työttömän asiakkuus kuitenkin siirretään määräajaksi yksityiselle toimijalle, joka ei saa hoitaa viranomaistehtäviä. Se saa vain etsiä niitä markkinaratkaisuja työllistymiselle, ja palkkio maksetaan kaikista toimista, joiden voidaan katsoa edistävän työllistymissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

Tavoitteita edistäviksi katsottavia toimia löytyy takuulla ja minä voin suomentaa tuon liirumlaarumin. Se tarkoittaa sitä, että työtöntä jututetaan ja hänet ohjataan turhalle kurssille. Siellä tietotekniikan insinööriä opetetaan avaamaan tietokone ja muut opettelevat sanomaan käsipäivää. Koulutuksen järjestää sama firma, jolle työttömän osa-asiakkuus on ulkoistettu. Koulutus ei tietenkään kuulu kilpailutuspakettiin, vaan siitä laskutetaan erikseen TE-palveluja eli veronmaksajia. Ainoita työllistyviä ovat taas kerran nämä yritykset.

Tätä touhua markkinoidaan valinnavapautena ja sen pääasiallinen tarkoitus on kerätä kokemuksia tulevaa maakuntahallintoa varten. Maakuntahallinto lopettaa TE-toimistot kokonaan ja siirtää niiden tehtävät maakuntien vastuulle. Maakunnat hoitavat sitten itse viranomaistehtävät ja ulkoistavat kaiken muun kyykytyksen yksityisille toimijoille.

Kyykytys yksityistetään ja siitä ruvetaan maksamaan tuloksen mukaan. Ei hyvältä näytä.