Työtä tekevä työtön

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin.

Näin voi kiteyttää hallituksen puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin. Hallitus sopi tiistaina, että työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi.

Nyt on viimeinkin keksitty sellainen kummajainen kuin työssä käyvä työtön. Tai oikeastaan se on keksitty jo kauan sitten. Käytännössä työkokeilijat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ovat olleet työssä käyviä työttömiä. Nyt keksintö on havaittu niin hyväksi, että sitä ruvetaan soveltamaan kaikkiin työttömiin.

Aamulehti antaa työttömille neuvoja aktiivimallissa toimimiseen. Ne ovat yhtä järjettömiä kuin itse mallikin, jonka käytännön toteuttamisesta kenelläkään ei vielä ole tietoa.

Ensimmäiseksi lehti neuvoo työtöntä hankkimaan työpaikan. Loistava idea, tätähän ei varmasti yksikään työtön ole koskaan tullut ajatelleeksi. Tähän asti työttömät ovat turhaan hakeneet olemattomia työpaikkoja päästäkseen irti työttömyydestä, mutta jatkossa heidän on saatava työpaikka pysyäkseen työttömänä ja saadakseen työttömyysetuutta.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla. Tämän neuvon antajalla ei ole harmainta hajua TE-toimiston toimintatavoista. Jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Lisäksi vain pari päivää sitten laskutuspalvelu Ukko.fi ilmoitti asiakkailleen, että työeläkevakuuttajien vaatimuksesta se ei voi enää pidättää työeläkemaksuja, vaan asiakkaat siirtyvät yrittäjäeläkkeen piiriin. Se merkitsee kevytyrittämisen loppumista kokonaan. Yrittäjäeläkkeen piiriin siirtyminen tarkoittaa TE-toimistojen tulkinnan mukaan päätoimista yrittäjyyttä, jolloin työttömyysetuudelle voi sanoa hyvästit.

Toiseksi lehti neuvoo kyselemän työllistymistä edistäviä palveluja ja räätälöimään yhdessä TE-viranomaisten kanssa itselleen sopivan palvelun. Vaihtoehtoina kerrotaan  työnhaku- tai uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna, maahanmuuttajan tuettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

Käytännössä työttömille tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa kuten tähänkin asti. Työnhaku- ja uravalmennuskurssit ovat ajanhaaskausta, josta hyötyy vain sen järjestävä yritys. Nämä kurssit ovat juuri sitä askartelua ja käsipäivän opettelua, josta on ollut puhetta. Työttömyystuella opskelemaan pääseminen on lottovoitto, jonka joku joskus onnistuu saamaan.

Mutta ensimmäisenä tarjotaan työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Ne ovat palkatonta työtä. Näin toteutuu vähitellen ihan virallisesti se jo vuosia ennustamani uhkakuva, jonka mukaan työttömistä tehdään palkattomia orjia. Kauan sitä on jo harjoiteltu, mutta nyt siitä tulee ihan virallista.

11215843_906288946083352_1530332830244682292_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Lähes täydellinen ansa

TE-toimistot ovat keksineet uuden tavan kaunistaa työttömyystilastoja. Ne ovat ruvenneet lähettämään velvoittavia työtarjouksia, joissa työ edellytetään tehtäväksi yrittäjänä.  Työtarjouksissa ilmoitetaan, että tehty työ laskutetaan joko oman yrityksen nimissä tai ukko.fi -laskutuspalvelun kautta. Näihin työtarjouksiin, kuten muihinkin TE-toimiston tarjoamiin töihin, sisältyy selkeä karenssiseuraamuksen uhka, mikäli työtön työnhakija kieltäytyy tällaisesta työstä.

Näin kertoi Kansan Uutiset Li Anderssonin tekemästä kirjallisesta kysymyksestä.

Noista työtarjouksista ihan ohimennen sen verran, että nehän eivät ole varsinaisia tarjouksia. Ne ovat vain tulosteita TE-toimiston sivuilla auki olevista työpaikoista, joita käsketään hakemaan karenssin uhalla. Nyt on ruvettu pakottamaan karenssin uhalla ihmisiä yrittäjiksi.

Ansa on lähes täydellinen. Työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:n mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan. Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.

Työttömyysturvalain 2a luvun 4 §:n mukaan

Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen keskeytyy 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien:

1) 90 päivän ajaksi, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu;

2) 60 päivän ajaksi, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta tai hänelle muuten yksilöidysti tarjotusta työstä;

3) 30 päivän ajaksi, jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa.

Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.

Työtön on ajettu ansaan. Jos hän hakee ja saa yli kaksi viikkoa kestävää työtä, josta hän laskuttaa yrittäjänä, niin hän menettää työttömyysetuutensa kannattipa yrittäminen tai ei. Jos yrittäminen ei kannata, niin takaisin työttömyysetuudelle pääseminen kestää paperisodan takia pahimmillaan muutaman kuukauden. Ensin yritys on lakkautettava ja sen jälkeen annettava erilaisia selvityksiä.

Jos hän ei hae tätä työtä, niin hän menettää työttömyysetuutensa työstä kieltäytymisen takia.

Ansa olisi muuten täydellinen, mutta siinä on yksi paha vika. Se on laiton. Työttömyysturvalaki puhuu vain työsuhteesta, joka lain 1 luvun 5 §:ssä määritellään näin:

Tässä laissa tarkoitetaan:

[…]

3) työsuhteella työtä, jota tehdään työsopimuslain  1 luvun 1 §:ssä tai merityösopimuslain  1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen taikka ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen perusteella ja jota ei tehdä 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä.

Myös työstä kieltäytymistä käsittelevä 2a luvun 4 § puhuu vain työstä, ei yrittäjyydestä. Ketään ei voida pakottaa yrittäjäksi karenssin uhalla.

Odotan mielenkiinnolla millaisen vastauksen Andersson kysymykseensä saa. Jos lain mukaan mennään, niin vastaus ei voi olla muu kuin virheen myöntäminen ja lupaus asian korjaamisesta. Jatkokysymyksenä voisi kuitenkin tiedustella, että kuka ja miksi on yleensä tällaisen ansan keksinyt. Oliko joku vain yli-innokas vai onko jostain annettu määräys kaunistaa tilastot hinnalla millä hyvänsä?

Salaperäinen konklaavi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan NN:n ei voida katsoa olleen työsuhteessa osuuskuntaan, vaan kyseessä on ollut omassa työssä työllistyminen.

Näin perusteli työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta merkittävää päätöstään, jolla työosuuskunnan kautta tehty työ katsotaan yrittäjyydeksi. Perustelut ovat sitä luokkaa, että laitetaan vielä kuva alkuperäisestä tekstistä.

outi a-k

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei voida katsoa

Perustelut kuuluvat kansankielellä, että asia nyt on näin, koska me sanomme sen olevan näin ja menepäs nyt pois siitä häiritsemästä, kun täällä vedetään koko valtakunnan työvoimapolitiikan suuria linjauksia.

Päätös vie maton monien jalkojen alta. Varsinkin luovilla aloilla työskentelevät ovat voineet kuulua työosuuskuntaan ja kerryttää sitä kautta työttömyysturvan työssäoloehtoa. Lisäksi monet työttömyyskassat ovat mainostaneet jäsenilleen työosuuskuntaa keinona säilyttää oikeus työttömyysturvaan. Nyt asia on muuttunut.

Kuka sen sitten muutti? Mikä on tämä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, joka jarruttaa työllistämistä ja ennen kaikkea vaikeuttaa työttömyysturvan saamista näin tehokkaasti?

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään Työttömyysturvalain 12a luvussa ja se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyysturvaa koskevissa asioissa. Sinne valitetaan silloin, kun vaikkapa Kela on hylännyt työttömyysetuuden TE-toimiston lausunnon perusteella. Tehtävistä kerrotaan tarkemmin lautakunnan nettisivuilla.

Lautakunta on tuomioistuin ja se toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Lautakunnassa on puheenjohtaja, joka voi olla päätoiminen, sekä tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia, lakimiesjäseniä, lääkärijäseniä sekä työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, jotka toimivat tuomarin vastuulla. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tähän asti kaikki on selvää, mutta keitä he ovat? Ketkä päättävät työttömyysturvasta tehdyistä valituksista? Se ei selviä ihan helposti. Itse asiassa se ei selviä tavalliselle netinkäyttäjälle ollenkaan. Missään ei kerrota jäsenten nimiä ja nettisivut on päivitetty joskus ennen edellisen toimikauden päättymistä 31.12.2015.

mhltk

Varmaankin valtioneuvosto on päättänyt asettaa lautakunnan myös tämän vuoden alusta alkaneelle toimikaudelle, koskapa päätöksiäkin tehdään. Tosin sivujen viimeiset oikeustapaukset ovat vuodelta 2012.

Muutoksenhakulautakunnan toimistossa työskentelee runsaat 30 työntekijää. Toimistopäällikön lisäksi henkilökuntaan kuuluu 18 esittelijää, 8 notaaria ja 6 toimistohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, mutta nähtävästi kenenkään tehtäviin ei kuulu pitää nettisivuja ajan tasalla. Jos kuuluukin, niin näiden tuomarinvastuulla toimivien päättäjien nimiä ja yhteystietoja ei ole katsottu tarpeelliseksi kertoa.

Näyttää siltä, että työvoimapolitiikan suuria linjauksia tekee salaperäinen konklaavi, jonka jäsenet eivät ole tiedossa ja joka ei halua esitellä itseään ja toimintaansa julkisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii tuomioistuin, joka noudattaa tsaarinajan käytäntöjä. Jossain tärkeässä virastossa istuu tärkeitä virkamiehiä tekemässä tärkeitä päätöksiä, mutta rahvaan ei tarvitse tietää keitä he ovat. Maan hallitus on johtavinaan työllisyyspolitiikkaa, mutta tämä salaperäinen tuomioistuin voi milloin tahansa mitätöidä minkä tahansa edistysaskeleen.

Koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei voida katsoa…

Seuraava vaihe on sitten vakuutusoikeus, joka on yhtä salaperäinen tuomioistuin. Olen kerran nähnyt muutoksenhakulautakunnan päätöksen, joka oli kopio TE-toimiston kielteisestä työvoimapoliittisesta lausunnosta kirjoitusvirheineen.  Samasta asiasta aikanaan tulleessa vakuutusoikeuden päätöksessä kirjoitusviheet oli sentään korjattu.

Laillista riistoa

Heidän palkkansa ja työolonsa hipovat orjuutta ja ihmiskauppaa. He työskentelevät 14-20 tuntia päivässä yhtäjaksoisesti jopa kolme kuukautta ilman yhtään vapaapäivää. He asuvat liian ahtaasti, yleensä yhdessä isossa nukkumahuoneessa. Tilat ovat likaisia ja tunkkaisia, eikä niissä ole edes ensiapupakkauksia, sairastuneiden erillisosastoista puhumattakaan. Heitä ei koske Suomen sosiaaliturva eikä työlainsäädäntö, koska he ovat ulkomaalaisa yrittäjiä.

He ovat tietenkin ulkomailta, usen Thaimaasta tulevia marjanpoimijoita. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon heitä on kesäisin metsissämme. Poimija maksaa lähtömaassa erilaisia agentinpalkkioita noin 1 500 euroa ja Suomessa hänen menonsa ovat samaa luokkaa. Hän siis saapuu maahan turistiviisumilla jo valmiiksi 3 000 euroa velkaantuneena. Päivän on venyttävä pitkäksi, jotta velka saadaan kuitattua ja poimija jäisi voiton puolelle. Usein hänen työnsä tulos on pyöreä nolla.

Jos joku palkkaisi työntekijöitä tällaisin ehdoin, hänet tuomittaisiin välittömästi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Marjanpoimijat on kuitenkin etevästi luokiteltu itsenäisiksi yrittäjiksi, joten he saavat tehdä töitä miten paljon  ja millaisissa oloissa tahansa. Koska luonnonvaraisten marjojen myyntitulot ovat verottomia, ei valtiovalta piittaa heistä tuon taivaallista. Mielenkiinto herää vasta silloin, kun joku kuolee metsään.

Heidän työoloihinsa ei voida puuttua, koska he ovat yrittäjiä. Näin siitä huolimatta, että he ovat täysin sidottuja heidät maahan rahdanneeseen välittäjään. He eivät voi kilpailuttaa työnsä tuloksia, vaan ovat sitoutuneet myymään kaiken tälle samalle välittäjälle, eikä hinnasta voi neuvotella. Tämän logiikan mukaan kaleeriorjakin voitaisiin luokitella yrittäjäksi.

Tähän asiaan ei ole pienintäkään aikomusta puuttua. Itse asiassa valtiovalta haluaa tehdä mahdollisimman monista Suomen työttömistä yrittäjiä. TE-toimistot ovat jo vuosia järjestäneet yrittäjäkursseja, ja niille jopa velvoitetaan osallistumaan. Aina silloin tällöin joku työtön hairahtuu uskomaan kauniita puheita ja perustaa yrityksen vain huomatakseen menettäneensä kaikki työttömyysetuutensa. Yrittäjän katsotaan työllistävän itse itsensä, joten hän katoaa työttömyystilastoista.

Yrittäjyys on hieno asia silloin, jos on osaamista, hyvä yritysidea ja markkinat. Usein jotain näistä tai peräti kaikkia puuttuu. Silloin ihminen on nesteessä korviaan myöten, mutta hänen ahdinkonsa ei enää kuulu oikeastaan kenellekään. Itsepähän on osansa valinnut.