Valkopesua

Dieselmoottori hörskyttää, bootsien metallikärjet kimmeltävät auringossa, metallikoru kilahtelee ranteessa, silkkitakki ja Amerikan lippu. Näin Yle rakentaa sievän kertomuksen Aku Ankkaa lukevasta isänmaallisesta perusjätkästä Harri Tauriaisesta, joka ihailee kaiken amerikkalaisen lisäksi Tony Halmetta ja vastustaa kauniin puolisonsa ja tämän suloisen koiran tukemana Kemin vasemmistovaltaa.

Toimittajalta taisivat kaikki jutun taustatyöt jäädä tekemättä. Jos eivät jääneet, niin juttu näyttää entistä pahemmalta. Kemiläiset ovat sosiaalisessa mediassa kertoneet, että jopa Harri Tauriaisen perhesuhteet ovat väärin, eikä jutussa mainittu Anneli Ranta ole Tauriaisen äiti.

Olipa tai ei, se on sivuseikka, sillä juttu jättää kertomatta Tauriaisen puheet valkoisesta ylivallasta ja värillisestä ihmiskunnan roskasakista. Jättämällä kertomatta voi kertoa yllättävän paljon. Rasistin ja natsin leimaa Tauriainen ei itseensä suostu ottamaan, mutta puheet ovat vuosikausia olleet ihan puhdasta white pride -ylistystä. Ylen omiltakin sivuilta olisi löytynyt tietoja. Koska toimittaja ei ole näitä puheita löytänyt, niin laitetaan yksi kuva malliksi. Lisää löytyy tuosta laittamastani Kunnollisvaalit-linkistä.

19396806_10213381299508243_3663383492652140456_n

Näin normalisoidaan rasismi vain yhdeksi asialliseksi mielipiteeksi muiden joukossa. Kerrotaan kuvien kanssa, että kyseessä onkin ihan tavallinen, mukava heppu. Niin varmaan onkin, mutta se tee tyhjäksi hänen rasistisia mielipiteitään.

Näin normalisoidaan myös kunnallispoliittinen osaamattomuus ja piittaamattomuus käytöstavoista. Kaupunginhallituksen kokouksen keskeyttäminen Aku Ankan lukemisen takia kerrotaan ihan otsikkotasolla vain Tauriaisen näkökulmasta. Ei sitä mistään muusta näkökulmasta voi kertoakaan, koska pöytäkirjaan ei ole tehty merkintää keskeyttämisen syystä. Kukaan muu kokouksessa ollut ei voi asiasta kertoa, koska suljetun kokouksen tapahtumat ja puheenvuorot eivät ole julkisia. Jokainen voi kertoa omista puheistaan, mutta ei muiden. Tämäkin olisi toimittaja saanut selville helposti.

Jos kyseessä olisi Suomen Uutisten juttu, niin en ihmettelisi yhtään. Koska kyseessä on verovaroin tuotettu Ylen juttu, niin ihmettelen tällaista suoranaista valkopesua. Toimittaja näyttää suorastaan ihastuneen aiheeseen.

En tiedä onko syynä juhannuksen juttu-, toimittaja- ja esimiespula, jolloin mikä tahansa kyherrys näyttää solahtavan läpi. Näyttihän Yle juhannusaattona peräti kuusi tuntia Hulahulaa, ja parasta aikaa näkyy sama kökköily tulevan uusintana.

Tai jos olisin taipuvainen uskomaan salaliittoihin ja painostukseen, niin epäilisin Ylen hallintoneuvoston määränneen toimittajat valkopyykkiä pesemään.

 

 

Sotea rautalangasta

Juhannuksena ei kai pitäisi kiusata itseään ja muita puhumalla sotesta. Asia on niin vaikea, sekava ja kaikin puolin hankala, sanotaan. Puhun kuitenkin, koska asia on tärkeä ja nousee ensi viikolla ykkösuutiseksi heti perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon jälkeen. Voittepahan varautua tulevaan.

Meille on valehdeltu, että EU velvoittaisi julkisen sektorin yhtiöittämään palvelutuotantonsa ja kilpailemaan yritysjättien kanssa vapailla markkinoilla. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Sen sijaan pitää paikkansa, että jos yhtiöittäminen ja kilpailu markkinoilla toteutetaan, niin päätös on peruuttamaton. EU-säädökset kieltävät julkista sektoria ottamasta hoidettavakseen vapaille markkinoille laskettua palvelutuotantoa.

Miksi yhtiöittäminen ja markkinoilla kilpailu ovat huono ajatus? Se johtuu perustuslaistamme. Sen 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkinen sektori on siis vastuussa siitä, että palveluja on olemassa riittävästi.

Tämä vastuu ei poistu yhtiöittämällä ja kilpailemalla markkinoilla. Jos julkisen sektorin yhtiö pärjää markkinoilla, niin asia on kunnossa. Jos se ei pärjää, niin tulee ongelmia. Lopullinen vastuu palvelutuotannosta ei siirry pärjääville yritykselle, vaan perustuslain mukaisesti se säilyy edelleen julkisella vallalla. Kilpailussa menestymätön julkinen yhtiö voi mennä konkurssiin, jolloin ei ole enää olemassa julkisen sektorin palvelutuotantoa. Silloin menestyvä ja käytännössä monopolin saanut yritys voi määrätä hinnan, jonka julkinen valta palvelusta maksaa. Jos ei maksa, niin yksityinen firma sanoo, että järjestäkääpä sitten itse.

Mutta mitenkäs järjestät, kun julkisen sektorin oma palvelutuotanto on yhtiöitetty ja yhtiö on tehnyt konkurssin? Ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa pyydetty hinta tai rakentaa uusi julkinen palvelutuotanto. Tehtiinpä kummin tahansa, niin kalliiksi tulee. Perustuslain mukaan sitä palvelua on oltava ja sen olemassaolosta vastaa julkinen valta.

Toinen perustuslaillinen ongelma tulee viranomaistehtävistä. Sekä sosiaali- että terveyspuolella on paljon sellaisia tehtäviä, joita voi hoitaa vain viranomainen virkavastuulla. Niitä voidaan siirtää muille kuin viranomaisille vain poikkeustapauksissa ”jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia”. (Perustuslaki 124 §)

Tähän ongelmaan ovat törmänneet ne kunnat, jotka ovat ulkoistaneet kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Ne ovat joutuneet tekemään merkillisiä kompromisseja joko säilyttämällä oman viranomaisorganisaationsa tai nimeämällä yksityisen firman työntekijöitä osa-aikaisiksi virkamiehiksi. Tilannetta voi kuvata niin, että firman työntekijä laittaa päähänsä viranomaisen päähineen valmistellessaan ja tehdessään viranomaispäätöksen virkavastuulla, ja hänen palkkansa tältä osin maksaa kunta. Tällaiset kaksinkertaiset organisaatiot ja kaksoisroolit ovat järjettömän lisäksi myös kalliita.

Näitä asioita perustuslakivaliokunta miettii. Jos jaksoitte lukea loppuun, niin tiedätte paljon enemmän kuin monet päättäjämme. Voitte vääntää asian rautalangasta heillekin.

img_3119

Kävipä taas helposti

Minulla on hyviä ja erittäin huonoja uutisia. Hyvä uutinen on, että kuntouttava työtoiminta lopetetaan. Erittäin huono uutinen on, että se vaihtaa nimensä työelämäkokeiluksi, ja sitä ruvetaan järjestämään myös yrityksissä. Aluksi työkokeilu korvaa nykyisen kuntouttavan työtoiminnan Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka. Sen jälkeen se luultavasti laajenee koskemaan koko maata.

Asiasta päätti eduskunta eilen hyväksymällä ensimmäisessä käsittelyssä lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Sen voitte halutessanne lukea täältä. Vastaan äänestivät SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Toinen ja lopullinen käsittely on ensi viikolla, mutta ei ole mitään syytä olettaa päätöksen olevan toisenlainen.

Tämä kävi taas helposti ja huomaamatta juuri juhannuksen alla. Esitystä ovat vastustaneet sekä työnantajat että ay-liike, mutta vastustus on kaikunut kuuroille korville. Yhtään uutista eduskunnan päätöksestä en ole nähnyt. Medialla on varmaan ollut liian kiire kertoa Kike Elomaan tuplaloikkauksesta ja juhannustaioista.

Maan hallitus huomasi, että kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa väärin ohjaamalla siihen myös täysin työkykyisiä. Tätä väärinkäytöstä ei kuitenkaan haluttu kieltää, vaan siitä tehtiin laillista.

Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Työelämäkokeilu tarkoittaa sitä, että työttömät tekevät työtä myös yrityksissä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Säännöt ovat samat kuin kuntouttavassa työtoiminnassa sillä erolla, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä. Työelämäkokeilu järjestetään nimenomaan yrityksissä. Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.

Kokeilua voi järjestää myös kunta, mutta se on suunnattu selvästi yrityksille. Kunnan järjestämä työelämäkokeilu saa kestää 12 kuukautta ja yrityksessä 6 kuukautta. Muodon vuoksi kokeiluun sisältyy kunnan järjestämä ohjaus ja valmennus. Käytännössä työtön ohjataan palkattomaan työhön yritykseen. Kunnille on laissa varattu orjien työhön ohjaamisen rooli.

Toiveikkaat haluavat uskoa, että tämä on oikeasti mahdollisuus pysyvään työpaikkaan. Saattaa joissain tapauksissa ollakin, mutta mietitäänpä kuitenkin ensin. Työelämäkokeilija saa siis työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Monien mielestä tämä on heidän palkkansa, jonka eteen on tehtävä työtä.

Kahdeksan tunnin työpäivää tekemällä tuntipalkaksi tulee 5,60 euroa, josta maksetaan ennakonpidätystä työmarkkinatuen osalta 20 %. Kulukorvaus on veroton. Työterveyshuoltoa ei ole, eläkettä, lomaa ja lomarahoja ei kerry eikä etenemismahdollisuuksia ole. Jo nykyisin palkattomat työntekijät ovat alempaa kastia, jota samasta työstä palkkaa saavat ylenkatsovat.

Näillä työehdoilla työpaikasta tulee oppivaisimmille ja nöyrimmille helpostikin pysyvä. Niin tulee palkastakin. Koska meillä ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa, niin siitä tulee uusi minimipalkka alakohtaisen, työehtosopimuksilla sovitun palkan tilalle. Tästä seuraa, että työehtosopimuksia ei noudateta eikä niitä tarvitse noudattaa. Palkkaa vaativat voidaan potkaista ulos, koska heidän tilalleen saadaan valtion juuri ja juuri hengissä pitämiä työelämäkokeilijoita.

Miettikääpä mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jossa valtio maksaa verovaroista nimellispalkan, jolla ei osteta mitään muuta kuin välttämättömin. Kulutuskysyntähän siinä romahtaa. Myös valtion rahat loppuvat, sillä työmarkkinatuesta maksetulla verolla ei kovin kauan yhteiskuntaa pyöritetä. Hallituksen pitäisi myös poistaa rikoslaista kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva kohta aikansa eläneenä. Muuten poliisille ja tuomioistuimille tulee ruuhkaa.

Hyvää juhannusta kaikille ja hyvää kesälomaa niille, joilla sellainen vielä on. Kun palkkatyötä tekeviä ruvetaan tosissaan korvaamaan palkattomilla orjilla, niin sitten lomia ei tunneta.

18485810_10155267007434354_5003603420807261550_n

Kiitos siile tuntemattomalle, joka keväällä teki Ilja Repinin maalauksesta tämän meemin.

***

EDIT 23.6.2017 klo 17.00: Rauma on jättäytynyt kokeilusta pois ja eilinen käsittely oli eduskunnan ensimmäinen. Lopullisesti laki hyväksytään toisessa käsittelyssä ensi viikolla. Kiitos Anna Kontulalle tarkennuksista.