Työtä tekevä työtön

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin.

Näin voi kiteyttää hallituksen puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin. Hallitus sopi tiistaina, että työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi.

Nyt on viimeinkin keksitty sellainen kummajainen kuin työssä käyvä työtön. Tai oikeastaan se on keksitty jo kauan sitten. Käytännössä työkokeilijat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ovat olleet työssä käyviä työttömiä. Nyt keksintö on havaittu niin hyväksi, että sitä ruvetaan soveltamaan kaikkiin työttömiin.

Aamulehti antaa työttömille neuvoja aktiivimallissa toimimiseen. Ne ovat yhtä järjettömiä kuin itse mallikin, jonka käytännön toteuttamisesta kenelläkään ei vielä ole tietoa.

Ensimmäiseksi lehti neuvoo työtöntä hankkimaan työpaikan. Loistava idea, tätähän ei varmasti yksikään työtön ole koskaan tullut ajatelleeksi. Tähän asti työttömät ovat turhaan hakeneet olemattomia työpaikkoja päästäkseen irti työttömyydestä, mutta jatkossa heidän on saatava työpaikka pysyäkseen työttömänä ja saadakseen työttömyysetuutta.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla. Tämän neuvon antajalla ei ole harmainta hajua TE-toimiston toimintatavoista. Jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Lisäksi vain pari päivää sitten laskutuspalvelu Ukko.fi ilmoitti asiakkailleen, että työeläkevakuuttajien vaatimuksesta se ei voi enää pidättää työeläkemaksuja, vaan asiakkaat siirtyvät yrittäjäeläkkeen piiriin. Se merkitsee kevytyrittämisen loppumista kokonaan. Yrittäjäeläkkeen piiriin siirtyminen tarkoittaa TE-toimistojen tulkinnan mukaan päätoimista yrittäjyyttä, jolloin työttömyysetuudelle voi sanoa hyvästit.

Toiseksi lehti neuvoo kyselemän työllistymistä edistäviä palveluja ja räätälöimään yhdessä TE-viranomaisten kanssa itselleen sopivan palvelun. Vaihtoehtoina kerrotaan  työnhaku- tai uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna, maahanmuuttajan tuettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

Käytännössä työttömille tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa kuten tähänkin asti. Työnhaku- ja uravalmennuskurssit ovat ajanhaaskausta, josta hyötyy vain sen järjestävä yritys. Nämä kurssit ovat juuri sitä askartelua ja käsipäivän opettelua, josta on ollut puhetta. Työttömyystuella opskelemaan pääseminen on lottovoitto, jonka joku joskus onnistuu saamaan.

Mutta ensimmäisenä tarjotaan työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Ne ovat palkatonta työtä. Näin toteutuu vähitellen ihan virallisesti se jo vuosia ennustamani uhkakuva, jonka mukaan työttömistä tehdään palkattomia orjia. Kauan sitä on jo harjoiteltu, mutta nyt siitä tulee ihan virallista.

11215843_906288946083352_1530332830244682292_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Karenssipitoista uutta vuotta

Maan hallitus ja eduskunnan enemmistö toivottavat Kelan välityksellä kaikille maamme työttömille ikävää uutta vuotta. Työttömyysturvaan tulee paljon muutoksia ja karenssien määrä tulee lisääntymään. Nostan esille vain pari asiaa, mutta terveiset kokonaisuudessaan voitte lukea täältä.

Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan.

Korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi voi seurata myös sellaisesta palvelun laiminlyönnistä, josta ei ole sovittu TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa.

Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi.  Karenssi alkaa 30 päivän päästä työstä kieltäytymisestä.

Avataanpa vähän näitä terveisiä. Hallituksen esityksessä 210/2016 käytetään huomattavasti palstatilaa työllistymissuunnitelman selostamiseen ja perustellaan sanktioita tilanteissa, joissa työtön kieltäytyy suunnitelman laadinnasta tai laiminlyö sen noudattamisen. Sitten koko suunnitelman merkitys mitätöidään. Työllistymisuunnitelmahan on se yhteinen sopimus, joka laaditaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä ja jota aika ajoin tarkistetaan. Ensi vuonna sitä tarkistetaan kolmen kuukauden välein pidettävissä haastatteluissa.

Tähän asti työllistymissuunnitelma on velvoittanut molempia osapuolia, mutta jatkossa se velvoittaa vain työtöntä. Tähän asti suunnitelmaan kirjatun toimenpiteen on pitänyt olla työllistymistä edistävää, mutta jatkossa ei enää tarvitse. Velvoittavaa toimenpidettä ei tarvitse kirjata suunnitelmaan ollenkaan, vaan se voi tulla ihan puskista.

TE-toimisto voi työllistymissuunnitelmasta piittaamatta määrätä työttömän ihan mihin tahansa toimenpiteeseen riippumatta siitä, onko sitä kirjattu yhteisesti sovittuun suunnitelmaan ja onko toimenpiteellä työllistymistä edistävää vaikutusta. Toimenpide voi olla vaikka kuntouttavaa kuviokelluntaa, mutta sinne on mentävä karenssin uhalla.

Hallituksen perustelujen mukaan muutosten tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tiukentamalla heidän velvollisuuttaan osallistua palveluihin. Tämä perustelujen kohta ei oikein aukene, sillä vaikea on kuvitella työttömän työllistyvän yhtään entistä paremmin sillä, että hänet velvoitetaan tietoisesti toimenpiteeseen, joka ihan lain perustelujen mukaan ei millään tavalla edistä hänen työllistymistään.

Hallitus olisi voinut sanoa suoraan, että työttömille halutaan antaa keppiä ja samalla lisätä karenssien määrää.

Uutena lakiin tuli kieltäytyminen työstä, johon henkilö on valittu. Uudessa lakitekstissä tosiaankin lukee näin ja tällaisesta työstä kieltäytymisestä seuraa 90 päivän karenssi. Tämä ei tule muuttamaan juuri mitään, sillä harvapa taitaa kieltäytyä työstä, johon hänet on jo valittu.

Tätä ei pidä sekoittaa tarjottuun työhön, jota koskeva lainkohta säilyy ennallaan. Tarjottu työ on yhä edelleen se sadalle työttömälle lähetetty yhtä ja samaa työpaikkaa koskeva ilmoitus ja kaikkien on siihen haettava karenssin uhalla.

Kun työpaikkoja ei ole, niin hallitus piiskaa työttömiä ja säästää työttömyysturvan kustannuksista.

 

 

Vapaata riistaa

Ensi vuoden alusta työttömät muuttuvat vapaaksi riistaksi, jolla konsultti- ja koulutusyritykset voivat rahastaa valtiota antamatta mitään vastineeksi. Tähän asti työtön on voitu velvoittaa vain sellaiseen toimenpiteeseen, joka on kirjattu työllistymisuunnitelmaan. Nyt kirjauksesta ei tarvitse välittää ja jo eduskunnassa hyväksyttyjen lakimuutosten perusteluissa sanotaan suoraan, että ostettujen palvelujen tuottajille pitää saada tarpeeksi asiakkaita.

Tähän asti kursseista ja muista toimenpiteistä on pitänyt sopia työllistymisuunnitelmassa ja palvelun on pitänyt olla edes jollain tavalla työllistymistä edistävää. Enää ei tarvitse:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi hankkia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ulkopuolisilta palveluntuottajilta myös siten, että palveluntuottajat voivat päättää palvelujen sisällöstä. Nykyisin työnhakijoilla ei ole velvollisuutta työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä osallistua sellaisiin palveluihin, joista ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa ja jotka eivät ole työttömyysturvalaissa tarkoitettuja työllistymistä edistäviä palveluja. Tämä on johtanut muun muassa siihen, ettei palveluntuottajille ole pystytty ohjaamaan riittävästi asiakkaita. Palveluprosessit olisivat tehokkaampia ja työttömyysetuuden vastikkeellisuus toteutuisi paremmin, jos työnhakijoilla olisi velvollisuus osallistua myös muihin kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettuihin työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työtöntä voidaan siis kohdella ihan laillisesti miten tahansa ja häntä voidaan viskellä kuin rukkasta hyödyttömältä kurssilta tuloksettomaan työharjoitteluun ja takaisin kurssille.

Työttömiä ei sentään ihan vielä kohdella yhtä huonosti kuin niitä turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa. Neljän ministerin ministerityöryhmä päätti lopettaa heidän kutsumisensa paperittomiksi ja puhua vastedes aina laittomasti maassa oleskelevista. Tämä termi tulee tietenkin yleisessä kielenkäytössä muuttumaan laittomiksi pakolaisiksi ja yleisen mielikuvan muokkautuessa heistä ruvetaan puhumaan laittomina ihmisinä.

Heitä varten aiotaan perustaa myös urkinta- ja ilmiantoverkosto, johon värvätään mukaan viranomaisten lisäksi myös yksittäiset kansalaiset. Ilmiantopalkkioista ei vielä puhuta, mutta sekin lienee vain ajan kysymys.

Sitten kun meillä on tällainen toimiva ilmiantoverkosto, niin hallitus voi perustaa muutaman ministerin työvoimapoliittisen työryhmän toimimaan samalla reseptillä. Ensi töikseen työryhmä nimeää pitkäaikaistyöttömät uudelleen laittomasti työtä vältteleviksi ja heitä ruvetaan ilmiantamaan viranomaisille samalla tavalla kuin paperittomia pakolaisia.

Jo kauan julkinen sana on leimannut työttömät laiskoiksi ja työtä vieroksuviksi. Jatkuvasti julkaistaan työnantajien valituksia työstä kieltäytyvistä työttömistä ja vaikka jutut osoittautuvat perättömiksi, niin silti ne ovat saavuttaneet tarkoituksensa. Mielikuva työtä välttelevistä laiskoista työttömistä vahvistuu. Kun se on vahvistunut tarpeeksi, niin hallitus voi kansan hurratessa julistaa ottavansa käyttöön kovat otteet moisia hylkiöitä ja epäihmisiä vastaan.

Liioitteluksiko luulette? Odottakaa, niin näette. Vielä pari vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että hallitus julistaa jonkin ihmisryhmän laittomaksi. Näin on nyt kuitenkin käynyt ja heille suunnitellaan liikkumisvapautta rajoittavaa asumisvelvollisuutta sekä vaaditaan perustettavaksi leirejä.

Kun alku on saatu, niin eivät ne leirit tyhjiksi jää eikä laittomiksi julistettavia ihmisryhmiä tule puuttumaan.

Orjakokeilu

Kun ministeri Jari Lindström esitteli ensimmäisen kerran ehdotuksen työnäytteestä, niin sitä pidettiin ihan yleisesti pelkkänä uutena keinona teettää palkatonta työtä. Koska työnäyte ei näyttänyt hyvältä, niin sen nimeä muutettiin ja nyt hallitus esittää sitä nimellä rekrytointikokeilu.

Se ei ole niitä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella tehtäviä töitä, vaan vielä pahempaa. Sitä tehdään enintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa pelkällä työttömyysetuudella. Se on kuin työkokeilua ”eräin poikkeuksin” ja siitä kerrotaan hallituksen esityksessä sivuilla 41-42 mm. näin:

Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Kokeilun avulla kokeilun järjestäjällä olisi mahdollista arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilulla pyrittäisiin alentamaan työnantajien kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Koska kyseessä on ”vapaaehtoinen” palvelu, niin rekrytointikokeiluun osallistumisesta ei makseta mitään, ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta. Silloin työtä tehdään pahimmassa tapauksessa pelkällä toimeentulotuella. Sitä tarkoittavat jäljempänä olevat sanat työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi

Se ei myöskään lyhennä mahdollisesti karenssin lisäksi asetettua työssäolovelvoitetta. Se ei anna yhtään mitään muuta kuin palkattoman työn tekemistä.

Rekrytointikokeilua ei pidettäisi työttömyysturvalakia sovellettaessa työllistymistä edistävänä palveluna. Rekrytointikokeilun ajalta kokeiluun osallistuvalle maksettaisiin työttömyyden perusteella sitä työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska rekrytointikokeilu ei olisi työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, sen ajalta ei maksettaisi korotettua työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella, työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi, eikä palvelua voitaisi lukea mukaan työssäolovelvoitteeseen.

Koska työnhakijalla ei olisi velvollisuutta osallistua rekrytointikokeiluun työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, sen ajalta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa tarkoitettua kulukorvasta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei voisi myöskään myöntää korvausta rekrytointikokeiluun hakeutumisesta aiheutuvista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Rekrytointikokeilu on siis vapaaehtoinen, mutta se kokeilussa oleva ei kerran siihen ruvettuaan voi jättää sitä kesken. Se oikeus on vain työnantajalla ja TE-toimistolla:

Työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun järjestäjä voisivat purkaa rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Jos rekrytointikokeilu ei johtaisi työllistymiseen kokeilun järjestäjän palvelukseen, kokeilun järjestäjän olisi annettava työ- ja elinkeinotoimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikoulutus on vapaaehtoinen vain aloitusvaiheessa. Kun siihen on kerran ruvennut, niin siinä on viisainta pysyä olipa se rekrytointipaikka millainen tahansa. Kesken ei pääse pois. Lakiesitys antaa keskeyttämismahdollisuuden vain työnantajalle ja TE-toimistolle, mutta jättää kertomatta mitä kesken jättävälle työntekijälle tapahtuu.

Veikkaan, että hän saa karenssia. Sitä pistää epäilemään työnantajalle asetettu velvollisuus kertoa keskeyttämisen syy. Harva työnantaja kertonee syyn olevan itsessään.

Saa nähdä kuinka moni laittaa nimenä tällaiseen kuukauden mittaiseen orjakokeilusopimukseen.

Kansanedustajan valikoitu totuus

Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) kertoo blogissaan ja sanomalehti Pohjalaisen mielipidekirjoituksessa,  että itsenäisesti asuvan ammattiin opiskelevan opintotuki on asumislisän kanssa 451 euroa (miinus vero). Tämä on ihan totta, se selviää vaikkapa täältä Kelan infosivulta.

Vertailukohdaksi Tolppanen ottaa suomen kielen opiskeluun osallistuvan maahanmuuttajan saamat tuet ja väittää tuen olevan  200 ensimmäiseltä päivältä 998 euroa kuukaudessa ja tämän jälkeen 895 euroa kuukaudessa määräämättömän ajan. Tolppasen saamien tietojen mukaan näitä summia eivät vähennä asumistuki, toimeentulotuki tai mahdollinen lapsilisä.

Tolppanen höynäyttää ihmisiä tahallaan tai omaa tietämättömyyttään. Hän ei vertaile syntyperäisen ja oleskeluluvan saaneen opiskelijan etuuksia keskenään, kuten väittää tekevänsä. Hän vertailee opintotukea ja työttömyysturvaa.

Yhtä hyvin Tolppanen voisi vertailla ammattiin opiskelevan suomalaisen ja työvoimapoliittista kurssia käyvän suomalaisen työttömän saamia tukia ja kysyä onko eri summien maksaminen oikein. Maahanmuuttajan kieliopiskelu ja työttömän työvoimapoliittinen kurssi ovat molemmat työllisyttä edistävää palvelua, jota säätelevät ihan eri lait kuin ammattiin opiskelevan opintotukea.

Nykyisinhän homma menee näin: Kun maahanmuuttaja saa oleskeluluvan, niin hän saa joko työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Siitä säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:ssä näin:

Maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Opiskelija saa siis opintukea ja asumislisää, mutta työtön – olkoonpa hän maahanmuuttaja tai syntyperäinen – saa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea.

Toimeentulotukilain 10 §:n mukaan toimeentulotukea voidaan alentaa työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisen takia 20 % ja toistuvan kieltäytymisen takia 40 %.

Edellä siteeratun kotouttamisen edistämisestä annetun lain 19 §:n mukaan nämä sanktiot koskevat oleskeluluvan saanutta ihan samalla tavalla kuin ne koskevat suomalaista. Kotouttamissuunnitelmaan kuuluva kielen opiskelu katsotaan työllistymistä edistäväksi palveluksi samalla tavalla kuin työvoimapoliittiset kurssit syntyperäiselle. Niistä ei voi kieltäytyä ilman sanktioita.

Katsotaanpa vielä noita Tolppasen esittelemiä summia. Opintotuki ja asumislisä ovat oikein, maksimissaan 451 euroa miinus verot. Sen summan ovat kansanedustajamme, Tolppanen mukaan lukien, nähneet oikeaksi ammattiin opiskelevalle.

Maahanmuuttajalle 200 ensimmäisen päivän ajalta maksettava 990 euroa on tuulesta temmattu, sillä sitä ei löydy miltään Kelan sivulta. Sen sijaan 895 euroa menee lähelle totuutta. Työmarkkinatuki on 702 euroa ja työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumisesta saa yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Yhteensä siitä tulee noin 890 euroa kuukaudessa. Kulukorvaus on veroton,  mutta työmarkkintuesta maksetaan 20 % veroa. Asumistuki, toimeentulotuki ja lapsilisät määräytyvät kaikille työttömille samojen perusteiden mukaan.

Tolppanen siis asettaa tahallaan vastakkain kaksi ihan eri tukimuotoa ja jättää kertomatta, että työvoimakoulutukseen osallistuva työtön suomalainen saa täsmälleen saman verran tukea kuin kielikoulutukseen osallistuva maahanmuuttaja.  Se ammattiin opiskeleva on taloudellisesti heitä heikommassa asemassa, siitä olemme Tolppasen kanssa samaa mieltä. Tolppasella kansanedustajana olisi tietysti mahdollisuus yrittää nostaa sitä opiskelijan tukea, mutta hän katsoo edullisemmaksi itselleen paheksua työttömien saamaa tukea. Vielä edullisemmaksi hän katsoo unohtaa suomalaisen työttömän saamat tuet ja puhua vain maahanmuuttajista.

Jos Tolppanen vertailisi oleskeluluvan saaneen ja syntyperäisen ammattiin opiskelevan opintotukia, niin hän huomaisi niiden olevan täsmälleen samanlaiset. Tästä ei olisi saanut itselle sopivaa ja elämään jäävää tarinaa, joten Tolppanen päätti huijata.

Näillä valikoiduilla totuuksilla on paha tapa jäädä elämään oikaisuista huolimatta ja sen Tolppanenkin hyvin tietää.

Päivitys 7.3. klo 14.40

Tolppasen kertoma 998 euroa ensimmäiseltä 200 päivältä lienee työmarkkinatuen korotusosa, jota voidaan maksaa kaikille työttömille, sekä oleskeluluvan saaneille että syntyperäisille, samoin edellytyksin. Tolppanen siis ottaa senkin esille vain korostaakseen omaa, virheellistä tarinaansa. Kiitos valppaalle kommentoijalle huomiosta.

***

Kommentointi vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.