Jäljet pelottavat

Vastikään alkanut kuntien kaksivuotinen työllisyyskokeilu saa kovaa kritiikkiä osasta kuntia, kertoo Yle. Kyselyyn vastanneiden kuntien viesti on, että kunnille annettiin työttömät asiakkaat, mutta ei resursseja ja pätevää henkilökuntaa. Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa kokeilualueiden TE-toimistoissa.

Kokeilukunnat saavat siis hoitaakseen kaikkein vaikeimmin työllistyvien asiat. Aiempien kokeilujen saavutuksia kehutaan, mutta tosiasiassa monet kunnat ylittivät aidan matalimmasta kohdasta ja ohjasivat työttömät laidasta laitaan kuntouttavaan työtoimintaan. Tästä kerroin viime syyskuussa. Kuntouttavan työtoiminnan epäkohtia kauan seuranneena epäilen, että sama tapahtuu taas.

Yhä vieläkin kuntouttavasta työtoiminnasta puhutaan työllistämistoimena, vaikka se ei sitä ole. Se on yksiselitteisesti sosiaalipalvelua, johon ei saa ohjata tervettä ja työkykyistä. Näin kuitenkin tehdään, ja erityisesti näin on tehty silloin, kun kunnille on kokeilumielessä annettu tehtäväksi työttömyyden hoito. Näin saatiin aikaan työllisyyskokeilun ihme, jossa ei ollut mitään ihmettä. Lakia vain rikottiin surutta.

Tähän on syynä halu säästää kunnan kustannuksia. Vuosituhannen alussa lailla kuntouttavasta työtoiminnasta puututtiin kuntia velvoittavasti ensin alle 25-vuotiaisiin työttömiin, ja vuonna 2012 tehdyllä lakimuutoksella myös yli 25-vuotiaisiin. Työmarkkinatuen kuntien rahoitusosuudesta säädettiin vuonna 2006, ja sen tiukennus tuli voimaan tammikuussa 2015.

Vuosina 2006–2014 kunnat rahoittivat 50 prosenttia 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta. Vuoden 2015 alusta työttömyyspäivien määrä alennettiin 300 päivään ja vähintään tuhat päivää työttöminä olleiden tuesta kunnat joutuivat maksamaan 70 prosenttia.

Tämä muutos aiheutti kuntouttavan työtoiminnan valtavan kasvun, kun kunnat huomasivat voivansa säästää sillä. Kun työtön sijoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin kunnan maksuosuus tuesta poistuu ja sen lisäksi kunta saa 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta. Samalla kunnat saavat työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella työskentelevää työvoimaa.

Näin ei saisi tehdä, mutta näin on tehty ja tehdään yhä. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa käyttää säästökeinona eikä sillä saa korvata palkkatyötä. Eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut asiasta useita kertoja, ja epäilemättä sillä on ollut vaikutusta tietoisuuden lisääntymiseen. Viime aikoina ei ole enää sattunut silmiini tällaisia tapauksia, mutta eivät ne viime kuntakokeilun kehutut Pirkanmaan pitkospuut mikään suuri onnistuminen ole. Yhä vieläkin monet kuntapäättäjät pitävät kuntouttavaa työtoimintaa työllistämistoimena.

Kuntouttavan työtoiminnan suurin ongelma on aina ollut, että siihen pääsee tai joutuu helposti, mutta siitä ei pääse pois. Vain pari prosenttia siihen osallistuneista työllistyy avoimille työmarkkinoille. Loput seilaavat työttömyyden ja kuntouttavan työtoiminnan välillä eläkeikään asti. Kuntien on ollut liian helppoa ratkaista työttömyysongelma sijoittamalla työttömät kuntouttavaan työtoimintaan ja unohtamalla heidät sinne. Kunnan maksuosuus poistuu, työttömät tuottavat joka päivä kunnalle 10,09 euroa ja kunta saa palkatonta työvoimaa.

Tähän tarvitaan asennemuutos. Kuntouttava työtoiminta ei ole pelkästään huono asia, kuten ei ole mikään muukaan sosiaalipalvelu oikein tehtynä. Siksi toivonkin, että tällä kertaa aiemmista virheistä opitaan ja myös kokeilujen seuranta hoidetaan kunnolla.

Joku kysyy kuitenkin, miten terve ja työkykyinen voi kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta. Siihen löytyy vastaus täältä.

Kommentit (81)
  1. Suurin osa työttömistä, heistäkin joilla on ”rajoitteita”, ei ole yhtään sen enempää kuntoutuksen tarpeessa (etenkään sellaisen joka on pelkkää työtä) kuin keskimääräinen työläinen. Kunnilla on kuitenkin tarve säästää, ja kun tästä säästämisestä saa vielä korvauksen sekä ilmaisen työpanoksen, kunta voittaa moninkerroin. Myös imagollisesti, se on ikävä kyllä nähty.

    1. Juuri näin!

      Lisäksi olen ihmetellyt, että jos työttömyys tekee työnantajan silmissä epäilyttäväksi, mutta naiset ovat kyenneet palaamaan peräkkäisiltäkin äitiyslomalta takaisin töihin ilman ongelmia, kuten myös entisaikojen jopa vuoden mittaisilta vuorotteluvapailta palattiin ja nykyään joskus palataan eläkkeeltä töihin. Eli siinä työttömyydessä on jotain, joka muka ”pilaa” ihmisen. Eikö silloin olisi kannattavampaa selvittää mikä tämä mekanismi on ja puuttua siihen työttömien syyllistämisen ja ”kuntouttamisen” sijaan?

      1. Entinen työtön
        20.4.2021, 11:02

        Niinpä. Itse työllistyin siinä vaiheessa, kun voin rekryissä ilmoittaa olevani eläkeläinen työttömän sijasta. En vain heti älynnyt tehdä sitä, kun siirryin osittaisella varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja sain edelleen ansiosidonnaista. Myös sillä oli merkitystä, kun kerroin olevin osuuskuntayrittäjä, vaikka en sitä kautta päässyt töitä tekemään. Työnantajien asenteissa on pahasti korjmisn varaa. Se koskee myös julkista työnantajaa. Tuntuu kuin kunnissa olisi yksityistä puolta vielä kovempi vastustus työttömän työllistämiseen.

        1. Aika monella on ennakkoluuloja työttömiä kohtaan, eikä ihme, tällä uutisoinnilla. Tänään esimerkiksi ilmoitettiin, että Enso lopettaa tehtaan. Tänään työläiset ovat median(kin) silmissä ihmisiä, joita kohtasi epäonni ja ikävät olosuhteet. Varsin pian työttömäksi jäämisen jälkeen heitä kohdellaan kuin kaikkia muitakin työttömiä, jotka pitää saada kuriin.

      2. Myös yrittäjänä toiminen voi olla peruste siihen, ettei kiinnosta ottaa töihin, itsellä kokemusta siitäkin.

      3. Pentti Itkonen
        20.4.2021, 14:35

        ” Eli siinä työttömyydessä on jotain, joka muka ”pilaa” ihmisen. ”

        Kaikkihan ovat työttömiä ennen 1. työsuhdettaan, että mitenkähän tuon osaavat selittää. Minäkin menin töihin vasta 17-vuotiaana 17 vuoden työttömyyden jälkeen. Eikä ollut yhtään vaikeata pärjätä työelämässä heti 1. työpäivästä alkaen.

  2. Nollatunti ukko
    20.4.2021, 09:48

    Ainakaan työhönottohaastattelussa ei kannata mainita, jos on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. On se sellainen stigma. Rekrytoija miettii onkohan tuolla päihde- vai mielenterveysongelmia kun on ollut kuntouttavassa.

Kommentointi suljettu.