Miksi en ole yllättynyt?

Toimeentulotuen alennus yleistyi roimasti, ja Kelan leikkuri heilui heti 24 000 kertaa, kertoo Taloussanomat ainakin kommenteista päätelleen monia ilahduttavan asian. Kyseessä on toimeentulotukilaissa oleva mahdollisuus alentaa perustoimeentulotukea 20 prosenttia silloin, kun henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Toistuva menettely aiheuttaa 40 prosentin alennuksen.

Kieltäytymiseksi voidaan katsoa käytännössä mikä tahansa menettely. Asiasta päättää Te-toimisto työvoimapoliittisessa lausunnossa, josta ei ole valitusoikeutta. Toimeentulotuen maksajalla on kuitenkin mahdollisuus olla alentamatta tukea, sillä laki ei siihen velvoita. Se antaa siihen vain mahdollisuuden.

Tuen alennuksen lisääntyminen ei tullut yllätyksenä kenellekään, vaan on suoraa seurausta toimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä Kelalle. Kunnat käyttivät tätä mahdollisuutta vähemmän, koska niillä oli suora kontakti asiakkaaseen, jonka elämäntilanne tiedettiin. Alentamisesta päätettäessä pitäisi tehdä kokonaisarvio hakijan elämäntilanteesta, mutta Kela on kasvoton massaorganisaatio. Se leikkaa mekaanisesti.

Todennäköisesti se leikkaa myös vastoin lakia. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Sitä Kela ei tee, vaan ohjaa tuen saajan kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kela voi heiluttaa leikkuria säälittä ja sysätä vastuun lain noudattamisesta kunnille.

Kunnissa taas suhtautuminen tähän suunnitelmaan on kirjavaa. Muistan takavuosilta tapauksen, jossa kunnan tekemä tuen alennuspäätös kumottiin hallinto-oikeudessa, koska suunnitelma puuttui. Kävi ilmi, että kunnassa ei edes tiedetty tällaisen suunnitelman laatimisvelvollisuudesta, eikä niitä oltu koskaan tehty.

Yleensä kunnissa tämä kuitenkin tiedetään, ja epäilemättä kiitellään Kelaa lisätyöstä. Sosiaalitoimi joutuu paitsi tekemään tämä suunnitelman, niin todennäköisesti myös maksamaan leikatun osan täydentävänä toimeentulotukena. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan alennus ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentaminen saa muutenkaan olla kohtuuton. Näinhän se aina menee. Kun valtio säästää, niin kunnat maksavat.

Kirjoitin tästä monta juttua jo silloin, kun tuen siirtoa Kelalle vasta suunniteltiin, ja kaikki epäilyni ovat nyt osoittautuneet oikeiksi. Joskus on inhottavaa olla oikeassa.

En myöskään ole yllättynyt yleisön ilahtuneista reaktioista. Ne ovat osoitus tietämättömyydestä, ilkeydestä ja tyhmyydestä. Ihan samaa sarjaa on myös tämä yleisönosastokirjoitus, joka tervehtii ilolla työttömyysturvan aktiivimallia. Sen kirjoittaja ei tiedä, että eläkeläiset eivät rahoita kenenkään sosiaaliturvaa, vaan päin vastoin elävät itse toisten maksamilla rahoilla. Kukaan ei ole maksanut omaa eläkettään, vaikka monet niin luulevat. Järjestelmä on vain osittain rahastoiva, joten käytännössä työssä käyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Maksajina ovat myös työttömät, sillä työttömyysetuudesta maksetaan veroa.

Tämä onnellisen tietämättömänä työttömien ruoskimista katseleva joukko ei tajua, että seuraavana voi olla vuorossa ihan mikä tahansa muu ihmisryhmä. Siihen ei tarvita mitään muuta kuin päättäjien osoittava sormi, jota ensimmäisenä tottelee media.

Näin kävi työttömien kohdalla. Maan hallitus päätti ruveta antamaan heille keppiä, ja mediaan alkoi löytyä ilmeisen fiktiivisiä Sossu-Tatuja, jotka rehvastelivat laiskuudellaan ja runsailla tuillaan. Juttujen kommenttikentät ja yleisönosastot täyttyivät raivoavista kansalaisista, jotka vaativat lisää kuria ja tukien poistamista. Ihan sama voidaan tehdä mille tahansa ihmisryhmälle, ja todennäköisesti tullaan tekemäänkin. Jo nyt on väläytelty, että mikäli talouden korjaustoimet eivät pure, niin leikkuri on kohdistettava kaikkeen sosiaaliturvaan, mukaan lukien eläkkeet.

Ennen kuin rupeatte ilakoimaan työttömien saamasta kepityksestä, niin miettikääpä, että seuraavana kepitettävänä voitte olle itse.

 

 

Ikuinen leikkuri ja huutokauppakeisarit

”Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.”

Tällaisesta työttömyysturvan aktiivimalliin kätketystä ansasta kertoo Kela aktiivimallia ”kansantajuisesti” selittävässä Tutkimusblogissaan.

Siis hetkinen. Toivon tulkitsevani väärin, mutta minä tulkitsen tämän näin: Jos ja kun työtön ei saa tehtyä vaadittua 18 tunnin palkkatyötä kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana, niin hänen tukeaan leikataan. Uusi jakso alkaa leikattuna. Leikkauksen voi keskeyttää kesken jakson vain kahden viikon työllä, ja siitä alkaa uusi jakso.

Mutta jos aktiivisuusehto 18 tuntia ei uudellakaan jaksolla täyty, niin seuraavakin jakso alkaa leikattuna, ja sen jakson päätyttyä tilannetta tarkastellaan taas uudelleen. Jos ehto ei vieläkään ole täyttynyt, niin taas leikataan. Leikkaus jatkuu niin kauan, kunnes työtön on tehnyt yhtäjaksoisesti palkkatyötä kaksi viikkoa tai onnistunut jonkin jakson aikana työllistymään 18 tunniksi. Tämä on nimeltään aktiivisuusehto, ja se muistuttaa kovasti työmarkkinatuessa olevaa työssäoloehtoa. Työssäoloehdossa kieltäytymiseksi katsottavan toiminnan takia joutuu olemaan tietyn ajan töissä saadakseen etuutensa takaisin. Tällä ehdolla laitettiin vuosina 2005-16 tuntematon määrä ihmisiä ikuiseen karenssiin, josta heidät armahdettiin vasta vuoden 2017 alussa.

Nyt on sitten aktiivimalliin sisällytetty ikuinen leikkuri. Jos työtön ei onnistu saamaan palkkatyötä edes kahdeksantoista tunnin ajaksi jakson aikana, niin miten hän joskus onnistuu saamaan sitä kahdeksi viikoksi yhtäjaksoisesti? Jos 18 tunnin ehto ei koskaan täyty, niin leikkaus jatkuu jakso jaksolta, ikuisesti. Ilmeisesti hallitus suuressa viisaudessaan on keksinyt, että kyllä sitä työtä saa, kun ruoskitaan työttömän selkänahkaa tarpeeksi kauan. En tiedä onko aktiivisuusehdon keksinyt työssäoloehdon aikoinaan keksinyt ilmeinen sadisti, mutta ainakin ajattelu on samanlaista.

Tällaisia asioita aktiivimallista paljastuu, mutta päättäjämme eivät vielä ole perehtyneet edes aktiivimallin alkeisiin. Näin voisi päätellä alkaneesta huutokaupasta, jossa hallituspuolueiden edustajat lupailevat kilpaa lisää mahdollisuuksia aktiivisuuden osoittamiseksi. He lupaavat talkootyön ja erilaisten vapaaehtoistöiden ottamista mukaan, vaikka heidän hyväksymänsä laki ei tällaista mahdollisuutta tunne.

Tästä voi päätellä, että kansanedustajilla tai edes ministereilla ei ole koko aikana ollut tietoa lain sisällöstä. Tätä aloin epäillä jo siinä vaiheessa, kun ministerit Mika Lintilä ja Kai Mykkänen kävivät televisiossa puhumassa läpiä päähänsä. Nyt tähän joukkoon on liittynyt myös eduskunnan varapuhemies Arto Satonen. He ovat huomanneet tehneensä kelvottoman lain ja vieläpä puhuneensa pehmoisia sen sisällöstä. Nyt on kiire yrittää lieventää asiaa ja lupailla lisää aktiivisuuden osoittamisen mahdollisuuksia. Ei ihme, että työministeri Jari Lindströmiä ottaa päähän tällainen huutokauppa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei ole koko aikana puhunut aktiivimallista mitään. Kun hänen olisi pitänyt esitellä asia eduskunnalle, hän oli savusaunassa. Nyt hän tulee esille sen verran, että ilmoittaa kieltäytyvänsä kaikesta julkisesta keskustelusta.

Enpä muista meillä ihan äsken olleen ministeriä, joka kieltäytyy kommentoimasta julkisesti asiaa, joka kuuluu hänen vastuulleen. Hän ei kommentoinut aktiivimallia ennen käsittelyä, ei sen aikana, eikä aio kommentoida edes jälkikäteen. Tästä voisi joku ruveta epäilemään, että ministeri on joko ylimielinen tai ei tiedä vastuullaan valmistellun lain sisällöstä mitään.

Joka päivä aktiivimallista löytyy jokin uusi valuvika tai kummallisuus. Kyllä tämä on nyt jo kuin se entisen alokkaan asento, joka ei korjaamalla parane, vaan pitää tehdä kokonaan uudelleen.

 

Kun kukaan ei tiedä mitään

Joulusta lähtien olen lukenut tuhansia blogiini tulleita kommentteja työttömyysturvan aktiivimallista. Yhteistä niille on syvä hämmennys. Kukaan ei tiedä mitä tarkkaan ottaen aktiivimalli tulee vaatimaan työttömältä, miten Te-toimistot, Kela ja työttömyyskassat tulevat lakia soveltamaan ja miten laki yleensä toimii. Liikkeellä on paljon ristiriitaista ja väärää tietoa, jota ovat eniten levittäneet ne, jotka lain ovat säätäneet.

Minä kerroin jo toissapäivänä, että ministerit Mika Lintilä ja Kai Mykkänen puhuivat pötyä. Lintilä sanoi, ettei yksikään aktiivisesti työtä hakeva ja työmarkkinoiden käytössä oleva tule sanktioiden piiriin, ja Mykkänen höpötti 18 tunnin  työkokeilun esimerkiksi yhdistyksessä, säätiössä tai osuuskunnassa riittävän aktiivisuusehdon täyttymiseen. Eilen Helsingin Sanomat sanoi samaa kuin minä: ministerit antoivat väärää tietoa.

Päättäjät eivät tiedä mitä ovat päättäneet. Eipä ihme, että myöskään lakia soveltamaan joutuvat Te-toimistot, Kela ja työttömyyskassat eivät tiedä miten lakia sovelletaan. Niille ei ole annettu mitään ohjeita, kertoi sanomalehti Karjalainen tänään. Uutinen on maksumuurin takana, joten seuraavat kolme kappaletta ovat paperilehden referointia.

Pohjois-Karjalan Te-toimiston johtaja Sirpa Eklund sanoo, että heillä ei ole muuta tietoa kuin mitä ministeriön ja Kelan sivuilta löytyy. Mitään ohjeistusta ei ole annettu. Yleisellä tasolla hän kertoo, että Te-toimisto on neuvoa antava elin, ja kaikki maksupäätökset tehdään Kelassa ja työttömyyskassoissa. Näin ollen valvontakin kuuluu yksinomaan niille. Myös se, miten 18 tunnin työssäolo, omaehtoinen opiskelu ja yrittäjyys täyttyvät, on kysyttävä niiltä. Te-toimisto valvoo aktiivisuuden täyttymistä vain työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta, sillä niihin ohjataan juuri Te-toimistosta kuten tähänkin asti.

Kelassa ei olla erityisen huolestuneita. Mahdollisen työmäärän kasvuun on varauduttu ja sähköisesti asioiville ei pitäisi tulla mitään ongelmia, kertoo Kelan itäisen vakuutuspiirin etuuskäsittelypäällikkö Veijo Lyytikäinen. Hän neuvoo epätietoista asiakasta kysymään etuuksien maksun osalta etuuden maksajalta ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden osalta Te-toimistosta. Teoriassa työnjako on selvä.

Kassatkaan eivät ole saaneet mitään ohjeistusta, vaan ”liikkuvat täysin spekulaatiotasolla”, kuten eräs nimettömänä pysyttelevä työttömyyskassan edustaja sanoo. Hänen mielestään laki on huonosti valmisteltu ja aktiivisuuden todisteluun kanssa tulee todellisia ongelmia.

Niin tulee, kuten jokainen asiasta vähänkään tietävä jo tässä vaiheessa on huomannut. Aktiivisuuden valvonta kuuluu etuuden maksajalle, Te-toimistoille ei kuulu. Kelan mukaan työskentelystä ilmoitetaan työttömyysajan ilmoituksessa ja osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun Kela saa tiedon Te-toimistoilta.

Entäpä sitten ne tulevaisuuden lukuisat tapaukset, jossa tulee epäselvyyttä aktiivisuusehdon täyttymisestä? Työtön ilmoittaa vaikkapa ministerin puheisiin luottaen olleensa työkokeilussa jossain yhdistyksessä 18 tuntia. Hän ilmoittaa asiasta Kelalle työttömyysajan ilmoituksessa. Kela toteaa, että lain mukaan ehto ei täyty, ja pyytää Te-toimistolta työvoimapoliittista lausuntoa työttömän toiminnan moitittavuudesta.

Koska Te-toimisto ei millään tavalla seuraa aktiivisuusehdon täyttymistä, niin se joutuu antamaan lausunnon sokkona, korkeintaan Kelan ilmoitukseen luottaen. Sen jälkeen se kirjoittaa sen lausunnon, josta ei voi valittaa ja joka sitoo Kelaa. Tämän lausunnon nojalla Kela päättää leikata etuutta aktiivimallin mukaisesti, koska aktiivisuusehto ei ole täyttynyt.

Tai sitten on niin, että aktiivimallissa työvoimapoliittista lausuntoa ei pyydetäkään, vaan tuen leikkaamisesta päättää tuen maksaja yksin. Koska työtön on ollut vapaaehtoistyössä luvatta, niin Te-toimisto voi katsoa, että hän ei ole ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Siitä seuraa karenssi. Minä en tiedä miten asia on, eivätkä tunnu tietävän viranomaisetkaan. Kaikkein vähiten tietävät työttömät, joiden tukea tullaan leikkelemään missä sattuu ja miten sattuu. Huonolla tuurilla päälle rätkäistään vielä karenssi. Te-toimisto, Kela ja kassa sanovat kukin vuorollaan, että justiinsa tämä asia ei meille kuulu millään tavalla.

***

Älkää käyttäkö kommentointia yleisenä pulinaboksina. Kuten sanoin, niin olen joulusta lähtien lukenut tuhansia kommentteja. Vähempikin riittää.

 

 

Miten aktiivimalli toimii?

Yhteisenä vastauksena kaikille kysyjille kerron, että en minä tiedä miten aktiivimalli toimii. Kukaan ei tiedä. Sitä eivät tiedä edes neuvontavelvolliset Te-toimistot ja Kela. Kaikkein vähiten tietävät lain hyväksyneet kansanedustajat. He ovat keskittyneet munaamaan itsensä toinen toistaan hulluimmilla selittelyillä ja neuvoilla. Kaiken huippu taitaa olla Juhana Vartiaisen kaupunkien työttömille antama neuvo muuttaa maalle töihin. Ei ole monta päivää siitä, kun saman puolueen ministeri Kai Mykkänen neuvoi maaseudun työttömiä muuttamaan kaupunkeihin.

Päättäjien neuvo siis näyttää olevan, että maaseudun ja kaupunkien työttömät vaihtaisivat paikkaa keskenään. Saataisiinhan sillä tietysti vähän vaihtelua kylänraitilla vastaantulevien naamoihin, mutta esimerkiksi Juuan työttömyysprosentti huitelee jo nyt seitsemäntoista tienoilla, ja avoimia työpaikkoja on seitsemän.

Kun aktiivimalli on hyväksytty tällaisella järjenjuoksulla, niin en ihmettele yhtään sitä yleisönosastokirjoittajaa, joka ei tiedä työttömyysetuuden ennakonpidätysprosentin olevan 20.

Mutta oikeasti, miten se toimii? Laki hyväksyttiin niin nopeasti ja niin huonolla valmistelulla, että Te-toimistot ja Kela eivät ennättäneet edes miettiä käytännön toteuttamista. Niinpä Te-toimistot sanovat vain, että aktiivisuuden seuranta ei kuulu niille tippaakaan, vaan sitä seuraavat etuuden maksajat eli työttömyyskasssat ja Kela.

Kela puolestaan kertoo, että työskentelystä ilmoitetaan työttömyysajan ilmoituksessa ja osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun Kela saa tiedon Te-toimistoilta. Näyttää siltä, että kukaan ei tiedä eikä haluakaan tietää miten homma käytännössä toimii. Sotkut selvitellään sitten huhtikuussa, kun ensimmäinen tarkastelujakso on päättynyt. Siihen asti työttömät saavat olla epätietoisia tulevasta kohtalostaan.

Erityisesti Te-toimistojen vetäytyminen vastuusta on huolestuttavaa. Juuri Te-toimistot antavat etuuden maksajaa sitovat työvoimapoliittiset lausunnot, joiden perusteella työttömyysetuutta joko maksetaan tai ei makseta. Tästä lausunnosta ei voi edes valittaa, vaan valittaa voi vasta kassan tai Kelan tekemästä maksupäätöksestä. Te-toimistot eivät kuitenkaan aio seurata mitenkään työntekoa.

Muuta aktiivisuuutta ne seuraavat. Muu aktiivisuushan tarkoittaa vaikkapa osallistumista työllistymistä edistävään koulutukseen, joka hyvin usein on pelkkää konsulttifirmojen rahastusta. Te-toimistoilla onkin hyvin toimivat suhteet näihin jo vuosikausia turhaa koulutusta järjestäneisiin firmoihin, joista parhaat tekevät miljoonatulosta.

Kukaan ei siis tiedä miten aktiivimalli toimii. Minä olen kertonut aktiivimallissa huomaamistani epäkohdista, mutta se ei tee minua päteväksi kertomaan miten malli toimii. Asiasta päättäneet eivät näitäkään epäkohtia tunnusta, eivätkä Te-toimistot ja Kela osaa antaa neuvoja. Kansa vaeltaa pimeydessä siihen asti, kunnes ongelmat rysähtävät syliin.

Sitten syyllisiksi löydetään varmasti työttömät, jotka eivät ole ymmärtäneet toimia päättäjien epämääräisen tahdon mukaisesti.

kela

Aktiivimallin ansat

Meille on kerrottu, että työttömyysturvan aktiivimalli edellyttää työttömältä vain vähäistä palkkatyötä täyden työttömyyskorvauksen saamiseksi. Yrittivätpä jotkut ihan vakavissaan väittää, että pelkkä aktiivinen työnhaku riittää, ja että lain yhteydessää hyväksytty lausuma lain vaikutusten tarkasta seuraamisesta estäisi leikkaukset. Onneksi nämä puheet on jo kumottu moneen kertaan.

Eilen kerroin muutamista hallitukselle ”yllätyksenä” tulevista seurauksista, kuten aktiivimallin ulottumisesta myös vakituisesta työstä lomautettuihin ja yrittäjinä työllistymistä kokeilevien jäämisestä kokonaan korvauksetta neljän kuukauden jälkeen. Lisäksi tulee tietysti myös toimeentulotukimenojen kasvu, kun leikattua tukea joudutaan paikkaamaan Kelan luukun toisesta lokerosta otetulla rahalla.

On kuitenkin vielä yksi vaikutus, josta ei ole huomattu puhua. Sen nosti esille juuri äsken Risto Pukari Facebookin ryhmässä Puhetta työstä, työttömyydestä & toimeentulosta, ja se on nimeltään työssäoloehto.

Ainakin lain hyväksymistä äänestäneillä kansanedustajilla ja suurella yleisöllä on sellainen käsitys, että pelkkä 18 tunnin palkallinen työskentely kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittäisi estämään tuen leikkaamisen. Niin se riittääkin, jos työssäoloehto täyttyy.

Hyväksytyn lain mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.

Työssäoloehdon täyttyminen löytyy Kelan sivulta. Ensimmäinen edellytys on tietenkin se, että työnantaja on maksanut palkasta eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä toimittanut ennakonpidätyksen. Sen lisäksi työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa. Koska aktiivimallissa työssäoloehdon on täytyttävä kolmessa kuukaudessa, niin 18 tuntia on tultava täyteen samassa ajassa.

Palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksessa sovitun vähimmäispalkan suuruinen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, niin kokoaikatyön palkan tulee vuonna 2018 olla vähintään 1 189 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehtoa laskettaessa palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa (55,30 : 8). Työssäoloehden täyttymisen määrittelemiseksi Kelaan on toimitettava työ- ja palkkatodistukset.

Ei siis riitä, että menee minne tahansa tekemään mitä tahansa millä tahansa palkalla. Ja nyt tulee se ongelma: Mistä taiotaan kaikillle työttömille työssäoloehdon täyttävä palkkatyö? Tai pikemminkin: mistä taiotaan ne työnantajat, jotka haluavat ruveta pätkätyöllistämään ihmisiä 18 tunnin ajaksi kolmessa kuukaudessa ja käymään vaadittavan paperisodan työ- ja palkkatodistuksineen?

Huomasivatkohan provisiopalkkaista puhelinmyyjän työtä ja muuta pienipalkkaista työtä ehdottelevat kansanedustajat hyväksyneensä akviivimalliin työssäoloehdon, jonka mukaan palkan on oltava vähintään 6,91 euroa tunnissa? Ja kuka hullu yleensä sai päähänsä ideoida tällaisen paperisodan kolmen kuukauden aikana ansaittavan 124,38 euron takia?

Viimeistään huhtikuussa paljastuvat kaikki mahdolliset ansat. Toivottavasti lain tarkkaan seuraamiseen hurskaasti uskovat päättäjämme ovat määränneet jonkun oikeasti myös seuraamaan sitä tarkasti. Nämä asiathan olisi pitänyt selvittää jo lain valmisteluvaiheessa, mutta kun oli taas niin kiire tehdä tällainen laki ja katsoa sitten, mitä siitä seuraa.