Mikä ikuinen leikkuri?

Toissapäivänä kerroin työttömyysturvan aktiivimalliin sisältyvästä ikuisesta leikkurista. Minulle on kerrottu, että olen erehtynyt. Taas kerran tulee elävästi mieleen, miten vuosikausia kerroin vuosien 2005-16 ikuisesta karenssista. Silloinkin väitettiin, ettei sellaista ole olemassakaan, vaan siitä voi vapautua tekemällä työtä. Ihan samalla tavalla on nyt sanottu, että aktiivimallin leikkurista voi vapautua tekemällä työtä. Tätä itsestäänselvyyttä jaksetaan jankuttaa, mutta unohdetaan se nyt. Laitan sen jutun loppuun videona.

Mennäänpä nyt siihen ikuiseen leikkuriin, joka ei tietenkään ole virallinen termi. Siitä ei laissa edes selvästi kerrrota, mutta se käy ilmi lain perusteluista ja Kelan Tutkimusblogista.

Lain perusteluissa se sanotaan näin:

Momentissa säädettäisiin myös siitä, missä tilanteissa tarkastelujakso, jolta työttömyyspäiväraha maksetaan täytenä, alkaa alusta. Tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, kun henkilö palaisi työttömyyspäivärahan saajaksi yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön tai yli kaksi viikkoa kestäneen päätoimisen yritystoiminnassa työllistymisen jälkeen. Tarkastelujakso alkaisi alusta myös silloin, jos henkilö alkaa saada työttömyyspäivärahaa sen jälkeen kun hänen soviteltu työttömyyspäivärahansa on hylätty sovitellun päivärahan maksamista koskevien työaika- ja tulorajoitusten vuoksi. Käytännössä tällainen hylkäävä päätöstilanne syntyy joko siksi, että työaika on ylittänyt 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tai siksi, että soviteltua päivärahaa ei ole jäänyt maksettavaksi työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoituksen vuoksi. Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Tutkimusblogissa se sanotaan selkokielellä näin:

Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Laitetaan sama vielä kuvina, jotka löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta.

1

Se ikuinen leikkuri löytyy alimmasta lokerosta eli passiivisen polun kohdalta. Laitetaan vielä toinen kuva:

2

Jos tarkastelujakson aikana ei ole tehty työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa alennetulla tuella. Alennuksen voi katkaista kesken jakson tekemällä työtä kokoaikaisesti kaksi viikkoa, jolloin jakso keskeytyy ja uusi jakso alkaa.

Jos alennetulla jaksolla tekee työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa täydellä tuella. Mutta jos ei saa katkaistua alennettua jaksoa kahden viikon työllä tai ei saa alennetulla jaksolla työtä 18 tunnin ajaksi, niin seuraava jakso alkaa taas alennetulla tuella. Ja seuraava, sitä seuraava ja niin edelleen, loputtomiin. Tätä tarkoitan ikuisella leikkurilla. Jos työtä ei saa, niin alennus on käytännössä pysyvä.

Toivottavasti tämä nyt tuli selväksi. Jos ei, niin joudun varmaan kirjoittamaan seuraavan jutun pölkkykirjaimin ja tavuviivoilla.

Minulle on myös huomautettu, että yhtä hyvin olisin voinut sanoa tuen palaavan normaaliksi hankkiutumalla karenssiin. Sanotaan se sitten nyt. Lakiesityksen perusteluissa sanotaan näin:

Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Karenssin jälkeen tuki palaa täysimääräiseksi ainakin yhden jakson ajaksi. En tiedä onko erityisen houkuttelevaa olla kokonaan ilman rahaa pari kuukautta vain sen takia, että sen jälkeen saa kolme kuukautta täyttä tukea, mutta kaipa viisaat lainsäätäjämme ovat asian näin ajatelleet. Ehkä he varautuvat seuraavaan vaiheeseen eli aktiivisen työnhaun malliin, joka tulee rankaisemaan kahden kuukauden karenssilla niitä, jotka eivät todistettavasti ole hakeneet tiettyä määrää itselleen sopivia töitä.

Nyt sitten se lupaamani video. Tämän Lapinlahden Lintujen vanhan sketsin nykyiset päättäjämme ovat ottaneet totena.

Lynkataan työtön päivässä

-Ajattelitteko lynkata julkisesti työttömän päivässä niin kauan kuin klikkauksia riittää?

Tämän kysymyksen esitin eilisaamuna tämän Ilta-Sanomen jutun kommenttiosastolla. Nyt löytyi lynkattavaksi hyvän perheen poika Mikko, joka juopottelee mieluummin kuin tekee töitä. Hänen paikkansa olisi selvästi jossain muualla kuin työttömänä työnhakijana. Kommenttini ei läpäissyt moderointia, vaikka kirjoitin sen omalla nimelläni. Se ei ilmeisesti vastannut haluttua, sillä valtaosa muista kommenteista oli suunnilleen tätä:

tuet pois

heti pois

nainen

Taas mentiin tämän Lapinlahden Lintujen vanhan sketsin tasolla. Avustukset pois, perhana, kaikki avustukset pois!

Tämä kommenttiosaston kotona ja luonnossa oleskelua haikaileva nainen ei ole ymmärtänyt, että mikään ei estä häntä tekemästä niin. Hän voisi irtisanoutua ja antaa työnsä sitä haluavalle, mutta moraalinen ylemmyys ja marttyyriasenne estävät häntä niin tekemästä. Hän ei myöskään ymmärrä, että kun vastikkeellinen sosiaaliturva tulee, niin hänet todennäköisesti tullaan irtisanomaan ja hän voi päätyä tekemään nykyistä työtään ilman palkkaa. Kun uusi työelämäkokeilu otetaan käyttöön, niin sitten ei makseta edes nykyistä yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta.

Saa nähdä kauanko tämä asenteisiin kohdistuva piilovaikuttaminen jatkuu. Luultavasti niin kauan kuin haluttua raivoa saadaan aikaan. Joka tapauksessa nyt on ihmisten päihin iskostettu ideologinen työttömyys, joka oli ensimmäisenä Ossi Nymanista kirjoittaneen Helsingin Sanomien toimittajan omaa keksintöä.

Maanantai-illan A-studio oli kummallista katsottavaa. Juontaja sanoi, että kaikki pyydetyt työttömät kieltäytyivät tulemasta. Kuitenkin ohjelmaan ilmoittautui useita työttömiä, kuten teki esimerkiksi Tiina Arlin. Hän tai muut eivät kelvanneet, koska heidän elämänhallintansa on kunnossa, ulkoasu siisti ja he hakevat aktiivisesti töitä. Olisi varmaan haluttu työstä kieltäytyjä myös televisioon lynkattavaksi, koska se on nyt niin muotia.

Huomautusten jälkeen A-studio myönsi, että kaikki eivät kieltäytyneet. Vieläkään ei ole kerrottu miksi tarjoutuneet eivät kelvanneet ja millainen journalistinen harkinta sai kutsumaan paikalle vain työttömien yhdistysten keskusjärjestö TVY:n toiminnajohtajan. Hän ei edusta Suomen työttömiä, vaan omaa järjestöään.

Uudenmaan Te-toimiston johtaja Jarmo Ukkosen rooli virkamiehenä on jäänyt monelle epäselväksi. Hänhän lupasi julkisesti Ossi Nymanin tukien maksamisen katkaisemista eli otti kantaa yksittäisen asiakkaan tilanteeseen. Näin ei virkamies saa koskaan tehdä.  Kyse ei ole siitä, etteikö selvityspyyntö olisi oikea menettely, vaan siitä, että yksittäisen asiakkaan salassapidettäviä asioita ei virkamies repostele julkisesti. Asiansa osaava virkamies olisi aloittanut sanomalla, että hän ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Sen jälkeen hän olisi kertonut yleisellä tasolla tukien selvitysprosessin edellytyksistä ja menettelystä. Saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta virkamiehen salassapitovelvollisuus on ehdoton silloinkin, kun asiakas itse tulee julkisuuteen. Ei sairaalakaan kerro yksittäisen potilaan sairaudesta, vaikka tämä itse olisi tullut sairautensa kanssa julkisuuteen. Vastaavasti Migri ei koskaan kommentoi yksittäisen turvapaikanhakijan tilannetta. Ukkosen virkamiestaito petti pahemman kerran.

Mutta jatkakaa laiskojen työttömien lynkkaamista. Työttömien syyttäminen työttömyydestä on yhtä älykästä kuin lattian syyttäminen sen likaisuudesta ja työleiriä kaipaavat eivät tule ajatelleeksi, että he voivat päätyä sinne itse.

keijjo ahlqvist

Kuva: Keijjo Ahlqvist

Metelin suojassa todelliset yhteisten verovarojen ryövääjät jatkavat tyytyväisinä toimintaansa.

sira

Kuva: Sira Moksi

Työttömien parjauskampanja

-Hallitus on tehnyt linjauksen katosta, ja se pysyy toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Keskustelua siihen puuttumisesta ei ole aloitettu.

Näin perusteli työministeri Jari Lindström käyttämättä olevaa 150 miljoonan työllistämistukirahaa. Hallitus on linjannut, että kolmannella sektorilla on 3 000 henkilötyövuoden katto sataprosenttiseen palkkatukeen.

Työttömiä, tekemätöntä työtä ja työllistämistukea riittää, mutta ne eivät kohtaa, koska asiasta ei ole aloitettu keskustelua. Työministeri istuu itse rahojen päällä, mutta hänelle ei ole juolahtanut mieleen aloittaa sitä keskustelua älyttömän palkkatukikaton poistamisesta. Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin. Ei ole vaikeaa keksiä rahoille käyttöä, sanoo Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Niinpä niin. Yhdistyksillä ja kunnilla olisi paljon työtä tarjolla, mutta sitä ei katsota tarpeelliseksi rahoittaa. Näin yllytetään yhdistyksiä pilaamaan oma maineensa käyttämällä palkattomia työntekijöitä. Yhä useampi yhdistys on ruvennut järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa kuntien ja Te-toimistojen tuella. Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä työtön. Te-toimisto saa tilastonsa kauniimmaksi, kunta välttyy työmarkkinatuen maksuosuudelta ja yhdistys saa ilmaisen työpanoksen lisäksi 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta.

Jos työtön palkattaisiin työllistämistuella, niin siitä hyötyisi myös hän itse. Ilmeisesti se ei sovi hallituksen linjauksiin, sillä nyt on menossa ennennäkemätön työttömien parjauskampanja.

Kansalaiset on jo opetettu uskomaan työttömät laiskoiksi kotisohvilla makaajiksi, jotka ruhtinaallisten tukien takia eivät viitsi mennä töihin. Tämän mielikuvan vahvistamiseksi media nostaa vähän väliä esille työnantajan, joka tuskailee työvoiman vaikeaa saatavuutta. Näissä tarinoissa on aina se yhteinen vika, että niitä on vaikea tarkistaa. Työnhakuilmoitus on jo poistunut työvoimahallinnon sivuilta tai sitä ei ole koskaan siellä ollutkaan. Pelkkä sana riittää.

Tietenkin työttömät ovat myös tyhmiä. Työvoimahallinto ansoitti sähköisen työnhaun kaikessa hiljaisuudessa niin, että 14 000 työttömän työnhaku katkesi. Työministerin mukaan vika on tietenkin tyhmissä työttömissä, jotka eivät osaa käyttää sähköistä työnhakua. En nyt viitsi edes aloittaa puhumista siitä, miten työttömien syrjäytymistä ja juoppoutta pidetään luonnostaan lankeavana.

Hallituksella on siis työllistämiseen budjetoitua rahaa, mutta sitä ei käytetä. Sen sijaan keksitään koko ajan lisää keinoja antaa työttömille keppiä. Tukia leikataan ja aktiivimalli edellyttää työttömän tekevän tietyn määrän olematonta palkkatyötä täyden työttömyysetuuden saamiseksi.

Mikä tahansa heikennys työttömien asemaan menee läpi, koska mielet on muokattu syyllistämään työttömät ihan kaikesta. Se mieli muuttuu vasta sitten, kun työttömyys osuu omalle kohdalle. Mielenkiinnolla odottelen mitä Simon Elo sanoo ensi vaalien jälkeen etsiessään työtä. Nythän hän on polleasti sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Palkasta hän ei puhu mitään.

Laitanpa taas kerran tämän Lapinlahden Lintujen sketsin yli 20 vuoden takaa. Tämä puhe on nykyisin todellisuutta.

 

 

 

Viilataan sitten pilkkua

Olen kolmessa eri jutussani käsitellyt Siivooja-Mariaa, joka saa toimeentulotukea enemmän kuin sai palkkaa työstään siivoojana. Jutut löytyvät täältätäältä ja täältä. Kiinnostuin tapauksesta siksi, että ensimmäisen uutisen faktat olivat puutteelliset. Toinen, selventävä uutinen täytti aukot, mutta se oli myöhäistä. Asiasta tuli totuus, ja nyt leviää tieto siitä, että Kela myöntää näin voivan tapahtua. Tämä tietenkin luetaan niin, että sitä tapahtuu aina.

Maria kertoi saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea. Niitä ei siis saa toimeentulotuen lisäksi.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa eli sekään ei tule toimeentulotuen lisäksi.

Alle JHL:n talukkopalkan olevasta bruttopalkasta 1 512 euroa käteen jäi 350 euron työmatkakulujen jälkeen 900 euroa eli ilman matkakuluja 1 250 euroa. Minä sanoin oikean veroprosentin Marian tuloilla olevan 2, jolloin nettotulo olisi 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin tarvittavat 350 euroa, niin summa on 1 048 euroa. Se on enemmän kuin Marian kertoma 900 euroa.

Maria kertoo saavansa toimeentulotukena satasen enemmän kuin työstä käteen jääneet 900 euroa eli tuet ovat noin tuhat euroa. Oikea nettotulo on kuitenkin 50 euroa enemmän kuin Marian saama perustoimeentulotuki. Ilmeisesti täydentävä ja ennaltaehkäisevä tuki nostavat tuen määrän tilapäisesti yli nettotulon.

Kun kerroin tämän oikean veroprosentin, niin jotkut kommentoijat leimasivat minut valehtelijaksi ja vaativat minua todistamaan puheeni. Todistetaan sitten.

Laitetaan verolaskuriin vuosituloksi lomarahoineen 20 000 euroa. Otetaan kunnaksi ihan keskiverto kunta, jonka veroprosentti on 21,50. Nimen perusteella oletetaan Marian kuuluvan kirkkoon. Työmatkakuluiksi laitetaan Marian ilmoittamat 350 euroa kuukaudessa verottajan hyväksymän 11 kuukauden ajalta. Sitten annetaan laskurin laskea.

1

2

Maria maksaa veroja koko vuonna 1 307 euroa eli kuukaudessa 109 euroa. Hänen nettotulojensa pitäisi siis olla 1 400 euron luokkaa kuukaudessa. Niin ne lopullisessa verotuksessa tulevat olemaankin. Puheet käteen jäävää palkkaa suuremmasta toimeentulotuesta eivät verolaskurin mukaan pidä paikkaansa.

Jos tästä nettotulosta vähennetään vielä Marian polttoaineeseen ja auton ylläpitoon käyttämät 350 euroa, niin elämiseen käytettäväksi jäi 1 050 euroa. Alkuperäinen väitteeni pitää siis paikkansa. Marialle jäi töissä ollessaan käyttöön enemmän rahaa kuin nyt perustoimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki voivat nostaa tukien määrää tilapäisesti.

Miksi Mariasta ihan oikeutetusti tuntuu siltä, että työstä saadusta palkasta jää liian vähän käteen? No tietysti siksi, että siitä hänen tuloillaan jää oikeasti liian vähän käteen. Syynä ei ole verotus, vaan liian pieni palkka. Kun Marian ei nyt virkavapaalla ole tarvinnut ajaa päivittäin pitkää työmatkaa, niin rahaa ja aikaa säästyy. Ajan hän on käyttänyt hyödyllisesti ja rahaa säästäen, koska on voinut hyödyntää sekä kauppojen tarjouksia että ruoka-apua.

Mutta tarinahan elää. Kaikkien asiaa käsittelevien uutisten kommenttiosio on tätä. 1990-luvun laman aikaan tämä Lapinlahden Lintujen sketsi ymmärrettiin huumoriksi, mutta nykyisin ihmiset puhuvat näin tosissaan.

 

EDIT 23.7.2017 klo 12.20: Korvattu alkuperäisen jutun laskelmassa ollut työmatkakulujen verottajan hyväksymä määrä Marian ilmoittamalla 350 eurolla.

EDIT 23.7.2017 klo 14.15: Oikeasti Marian verot ovat vielä tätäkin pienemmät. Matkakulut lasketaan kilometrien perusteella 0,24 euroa/km. Maria kertoi kilometrien olevan päivittäin 160 km, eli 160 x 0,24 = 38,40 euroa/pv. Kuukaudessa työpäiviä on 21 eli 21  x 38,4o = 806,40. Tämä kerrotaan 11 kuukaudella 806,40  euroa x 11 = 8870,40 euroa/vuosi.

Näillä verottajan todellisuudessa hyväksymillä kuluilla laskelmasta tulee tällainen:

Vero 1

Vero 2

Todellisuudessa Maria maksaa veroja vain 248 euroa vuodessa eli 21 euroa kuukaudessa. Hänen nettotulonsa töissä ollessa olivat siis kuukaudessa euroa vaille 1 500, eivät hänen kertomansa 900 euroa.

Syyttävä sormi

Maan hallituksen ongelmana ei ole työttömyys, vaan työttömät. Tämä kävi ilmi taas kerran eilisillan A-talkissa. Kun työtön työnhakija Hanna Rokkanen puhui käytännön kokemuksista, niin työministeri Jari Lindström puolusteli hallituksen keppi- ja kyykytyslinjaa. Rekrytointifirman edustaja meni pitemmälle ja puhui ylimielisesti elämänurakseen työttömyyden valinneista.

Työttömien näkeminen ongelmana lähtee jo lainsäädännöstä. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun tehtävänä ei siitä annetun lain mukaan ole auttaa työttömiä löytämään työtä, vaan yrityksiä saamaan työntekijöitä. Lain 1 § sanoo näin:

Talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten kanssa.

Lain tarkoituksen voi sanoa toteutuneen, sillä työvoimaa on totisesti tarjolla. Sitä on tarjolla niin paljon, että maan hallitus on julistanut sodan työttömiä vastaan. Hallitus asetti itselleen mahdottoman tavoitteen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, ja koska tavoitteeseen on mahdotonta päästä oikeasti työllistämällä, niin hallitus siivoaa tilastoja.

Hallitus ei kuitenkaan myönnä siivoavansa tilastoja, vaan valehtelee pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen johtuvan hallituksen toimenpiteiden ansiosta tapahtuneesta työpaikkojen lisääntymisestä. Tosiasiassa pitkäaikaistyöttömyys ei vähene, mutta pitkäaikaistyöttömät vähenevät sekä tilastokikkailulla että potkimalla väkeä pois tilastoja rumentamasta. Tästä kertoivat eilen Taloussanomat sekä Jussi Korhonen blogissaan Isän pikajuna. Laitetaan vielä kuva, josta tämä näkyy:

tem

Kuva: Taloussanomat

Eivät pitkäaiaikaistyöttömät ole saaneet palkkatyötä sen paremmin kuin ennenkään. Heitä on siivottu työvoimapalveluihin eli joutaville kursseille tai palkattomiin töihin työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Lisäksi osaamisensa ja työllistymismahdollisuuksiensa puolesta kaikkein heikoimmalla olevia on kepitetty niin paljon, että monet ovat jättäneet uusimatta työnhakunsa. He ovat kyllästyneet olemaan turhien aktiovintitoimien kohteena ja jättäytyneet suosiolla elämään pelkän alennetun toimeentulotuen varassa.

Media on seurannut nöyrästi hallituksen ja työnantajien linjauksia. A-talkin isäntä puhui työttömän saamasta 700 euron työmarkkinatuesta ikään kuin se olisi käteen jäävä osuus. Oikeasti työmarkkinatuki on 32,40 euroa viitenä päivänä viikossa, ja ennakonpidätys on 20 %.

Nyt ei näytä enää työttömien ruoskiminen riittävän, vaan työntekijätkin ovat laiskoja. Tähän kuvaan sopii hyvin toissaillan A-studio, jossa kerrottiin ulkomaalaisen halpatyövoiman erinomaisuudesta. He ovat nöyriä, ahkeria ja vähään tyytyväisiä. He tyytyvät niin vähään, että ohjelmassa esiintynyt firma joutui jo samana iltana Rakennusliiton jatkotoimenpiteiden kohteeksi. Palkat olivat alle kaikkien mahdollisten sopimusten eivätkä työolosuhteet vastanneet lain edellyttämää tasoa.

Virallisesti syyttävä sormi osoittaa työttömien lisäksi myös työssä olevia. He yhdessä ovat aiheuttaneet laman, työttömyyden ja kaiken muun pahan. Lapinlahden Linnut sen näyttivät jo kauan sitten:

EDIT 12.5.2017 klo 12.30: Poistettu työmarkkinatukilaskelma asian kannalta tarpeettomana ja korvattu se tuen bruttosummalla ja ennakonpidätysprosentilla.