Talon hävittäjät

Kaikki muistamme vanhoista kotimaisista elokuvista ja kirjallisuudesta raikuli-isännän, joka juo ja pelaa perinnöksi saamansa talon. Itse olen ennenkin muistellut Pentti Haanpään pienoisromaanin Kolmen Töräpään tarina alkua, jossa takatalven yllättämä isäntä teurastaa mielenhäiriössä koko nelikymmenpäisen, talven näännyttämän lypsykarjansa ja tajuaa vasta työnsä tehtyään sen kauheuden. Siihen meni sukupolvien elämäntyö, kuolema tai ainakin kerjäläisen keppi odottivat.

Nyt meillä on isäntänä tällainen perinnöksi saatua kansallisomaisuutta joko hulluuttaan, taitamattomuuttaan tai puhtaasti ideologisista syistä hävittävä hallitus.

Eilen kerroin liikenneministeri Anne Bernerin suunnitelmista antaa yksityisten tahojen meille myytäväksi jo kertaalleen maksamiemme teiden käyttöoikeutta kuin kännykkäliittymää konsanaan. Jo viime keväänä arveltiin, että lopullisena tarkoituksena on yksityistää tiet ja muut liikenneväylät. Kovasti hallitus on kiistänyt tällaiset aikeet, mutta kansalaisten luottamus hallituksen vakuutuksiin ei ole kovin suuri.

Kansa ei luota siksi, että onhan tämä jo nähty. Television lähetysverkko Digita myytiin jo aikoja sitten ulkomaalaisille pääomasijoittajille ja sama tehtiin sähkönsiirtoverkko Carunalle. Sote-uudistuksen luvattu valinnanvapaus osoittautui vain puheeksi ja tosiasiassa harvaan asutulla alueella palvelut todennäköisesti heikkenevät. Yksityiset palveluntuottajat hakeutuvat kasvukeskuksiin ja maalla palattaneen vanhaan tapaan, jonka mukaan taudista joko parannutaan tai siihen kuollaan.

Valtion metsänhoito- ja puunkorjuutyöt yhtiöitetiin ja nyt tämä uusi osakeyhtiö Metsätalous Oy hankkiutuu eroon metsureistaan. Tämähän ei ole hallituksen vika, sillä hallitus vain yhtiöitti toiminnan ja yhtiö tekee mitä haluaa. Tässä tapauksessa se haluaa tehdä työttömiä.

Työttömät sitten ovatkin syyllisiä ihan kaikkeen ja heitä rankaisemalla asiat saadaan kuntoon.

Ihmeitä hallitus sen sijaan tuntuu tuottavan jatkuvalla syötöllä. Talvivaaran jätevedet ovat puhdistuneet, vaikka sinne ei ole vieläkään rakennettu vedenpuhdistamoa, ja kaivos alkaa tuottaa rahaa milloin tahansa. Lainvalmistelun havaitsi hallitus itse viime viikolla moitteettomaksi ja kansan luottamus oman talouden kasvuun on nousussa. Näin ainakin äsken Yle uutisoi kuluttajabarometrikyselyn tuloksia.

Nyt alan itsekin epäillä, että ei tässä kerratakaan vanhaa kotimaista draamaa. Asialla taitaakin olla Kummelin pääministeri Jermu, joka kiltin tollon näköisenä selittää toimittajille Penan viime metreillä kulloiseenkin ongelmaan keksimän ratkaisun oleellista sisältöä:

-Meille jää tästä jokaiselle mukava siivu!

 

EDIT 27.12. klo 20.05: Korjattu Metsätalous Oy:tä koskeva kappale. Valtio yhtiöitti metsänhoito- ja puunkorjuutyöt, ei ainakaan vielä metsävaroja.

Isänmaan parhaat pojat

Poikia, joiden aivot olivat sen verran kunnossa, että niihin voitiin vasartaa mitä etuja tarjosi isänmaallisuus.

Näin luonnehti Pentti Haanpää 1930-luvun isänmaallisia. Se oli sitä aikaa, jolloin nuoret ylioppilaat runoilivat käyvänsä kontionväkenä ja hurjina hakkapeliittoina rajan yli itään, yksi kymmentä vastaan. Se oli sitä aikaa, jolloin Heinäveden kunnallislautakunnan sosialidemokraattisen puheenjohtajan Onni Happosen murhaa selvitellyt, aiemmin Helsingin kommunistijahdissa ansioitunut uusi nimismies kieltäytyi osallistumasta paikallisen suojeluskunnan toimintaan. Hänen mukaansa sinne oli pesiytynyt hurraa-isänmaallisia, talonsa tärvänneitä nuoria isäntiä, jotka maksoivat kauppavelkansakin Maamme-laululla ja tappouhkauksilla.

Tämä hurraa-isänmaallisuus on taas korkeassa kurssissa. Rajat Kiinni – ja Suomi Ensin -liikkeiden kellokkaat ja johtajat ovat juuri näitä talonsa tärvelleitä nuoria isäntiä. Koska heillä ei ole mitään toiveita saada kannatusta hyvin toimeentulevalta väestönosalta, niin he rekrytoivat kannattajansa köyhistä ja syrjäytetyistä vasartamalla heidän aivoihinsa isänmaallisuuden tuottamia etuja.

Se etu ei ole enää itään ryntääminen, vaan turvapaikanhakijoiden kimppuun käyminen väkivaltaisesti. Forssan Suomi Ensin -mielenosoituksessa liikkeen johtaja Marco de Wit piti Hämeen Sanomien mukaan hymy huulilla puistattavia puheita kasvavalle nuorisolle. Jos teillä on yli kolme tuntia aikaa ja haluja kunnella tätä roskaa, niin katsokaa tämä videotallenne. Minulle riittää kymmenen minuuttia.

Se etu näyttää edelleen olevan omien velkojen maksaminen Maamme -laululla ja tappouhkauksilla. Turvapaikanhakijoille annettu ruoka tuntuu olevan välittömästi pois tämän siniristilippua heiluttelevan joukon suusta ja jatkuvasta marinasta päätelleen nämä uskovat ihan tosissaan, että hallitus ei leikkaisi köyhiltä, jos turvapaikanhakijat saataisiin maasta pois.

He eivät muista, että hallitus ilmoitti kipeistä leikkauksista jo ennen kuin turvapaikanhakijoiden tulo viime syksynä lisääntyi. He eivät tajua, että vaikka kaikki turvapaikanhakijat poistettaisiin maasta tänään, niin yksikään heistä ei saisi ensi kuussa tai ensi vuonna senttiäkään nykyistä enempää toimeentulotukea.

Nämä porukat ovat tekemässä köyhälistön vallankumousta 30-luvun isänmaallisuuden nimeen vannoen. Se tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijoiden lisäksi he haluavat käydä sosialidemokraattien kimppuun. Siitä kertoo selvää kieltään eilen Rajat kiinni -ryhmässä käyty keskustelu, joka koski demareiden Tallinnan -risteilyllä bongattua Abdirahim ”Husu” Husseinia. Tässä ihan pieni näyte valtavan pitkästä ja samaa toistavasta ketjusta.

husu 1

husu 6

husu 3

Mitä sitten tarkoitan sanomalla näitä kansanjohtajia talonsa tärvänneksi nuoriksi isänniksi?

Blogiini tulleen kommentin mukaan Marco de Wit lähti kaksoiskansalaisuutensa turvin armeijaa pakoon toiseen kotimaahansa suoraan Hyvät, pahat ja rumat-ohjelman haastattelusta. Muistan hämärästi tuollaisen haastattelun, mutta en haastatellun henkilöllisyyttä. Jos joku löytää sen jostain arkistosta, niin linkittäköön blogin kommentiksi. Vuonna 2011 Ylen MOT paljasti, että de Witin hautaustoimisto kuljetti vainajia remonttireiskojen pakettiauton lattialla.

Nyt de Wit on löytänyt uuden kutsumuksen isänmaallisena kansankiihottajana. Seurakseen hän on saanut mm. Panu Huuhtasen, joka vielä viime keväänä sanoi Suomea tahdottomien juoppojen ja typerysten paskamaaksi.

Tämä kovasti muodissa oleva suomalaisuus ja isänmaallisuus näkyy kiinnittäneen erään MV:n lukijan huomiota. MV kertoi, että joku ohjaaja Dome Karukosken jostain suvaitsevaisesta kommentista suuttunut oli muuttanut Wikipedian henkilöartikkelia niin, että Karukoskea sanottiin puolisuomalaiseksi. Lukijan mielestä tämä luokittelu on erinomainen ja sitä pitää käyttää enemmänkin.

mikael k

Maailma on mennyt metkaksi. Puolisuomalaiset isänmaan parhaat pojat johtavat köyhälistön vallankumousta vasemmistoa ja turvapaikanhakijoita vastaan. Isän Pikajuna -blogia pitävällä Jussi Korhosella on omat epäilynsä vallankumouksen todellisista isännistä.

Jos joku ei näe tässä liikehdinnässä mitään ristiriitaista, niin seuratkoon kaikin mokomin johtajiaan. Minä vilkutan hyvästiksi ja toivotan hyvää vallankumousta suomalaista oikeusvaltiota vastaan. Vilkutan hyvästiksi siksi, että tiedän jo sen vallankumouksen voittajan.

***

Kommentit vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

Lypsävät lihoiksi

Ylen uutisen mukaan pääministeri Juha Sipilä aikoo myllertää valtion omistajapolitiikan. Suunnitteilla on Postin jakaminen kahteen osaan ja tuottavan osan myyminen sijoittajille. Harkinnassa on myös valtion omistuksen laskeminen alle 50 prosenttiin Finnairissa. Myös muiden valtionyhtiöiden ”taseet pannaan töihin” eli ne myydään ja rahat jaetaan yksityisille yrityksille valtion omistaman pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoituksen kautta. Tätä rahan lahjoittamista sanotaan sijoittamiseksi.

Kaiken tämän Sipilä on suunnitellut yhdessä Anne Bernerin, Olli Rehnin ja muutaman liikemiestuttavansa kanssa. Pari viikkoa sitten Sipilä kiisti kirkkain silmin tällaiset aikeet, mutta nyt hän lupaa antaa lisätietoja ensi viikon tiistaina. Oleellisen näistä suunnitelmista kertoo jo uutisen yksi lause:

Valtionyhtiöitä toimii myös aloilla, joissa omistuksilla on vaikea nähdä enää strategista merkitystä.

Toisin sanoen valtiolla on vielä tuottavaa omaisuutta, jonka voi myydä tai suorastaan lahjoittaa tuottamaan jollekin toiselle.

Kansalaisen mielessä herää nyt muutamia kysymyksiä. Onko jossain päätetty, että valtio saa omistaa vain strategisesti merkittäviä yhtiöitä? Jos on, niin missä ja milloin? Onko jossain päätetty, että valtio ei saa ansaita rahaa yritystoiminnalla, vaan pelkästään verottamalla ja palvelumaksuilla? Jos on, niin missä ja milloin? Onko kansa antanut vaaleissa Sipilälle, Bernerille ja Rehnille valtuudet lyödä lihoiksi koko valtion tuottava lypsykarja? Jos on, niin missä vaaleissa tämä valtuutus on annettu Sipilän liikemieskavereille?

Pentti Haanpään romaani Kolmen Töräpään tarina alkaa karmealla teurastuksella. Takatalvi yllättää isännän, joka on odotellut talven yli nälässä kituneen lypsykarjan päästämistä laitumelle. Isäntä tulee hulluksi ja lyö koko lauman lihoiksi:

Mutta yhä uusia elukoita kiskotaan esiin vitsasperistään. Joku mölähtää surkeasti, mutta nuija putoaa, puukko tekee työtään ja ei ikinä ole siitä kurkusta kuuluva enää älähdystä. Ukko itse liikkuu lehmien ja lihojen keskellä kepelänä ja sukevana kuin pieni pirun poika, kädet kyynäspätä myöten veressä, puukko ahkerassa liikkeessä irrottaen nahkaa, silpoen irti lapoja ja lihankappaleita. […] Ukko kulkee ja katsoo, että vuodat tulevat huolella levitetyiksi orsille, että lihoihin ja luunsolmuihin, joita on talon kaikki ammeet ja astiat kukkurinaan, tulee runsaasti suolaa.

Sitten isäntä tajuaa tehneensä suuren hulluuden lahtaamalla koko lypsykarjansa juuri kesän edellä. Siihen loppuivat elämisen keinot ja isäntä päättää mennä hirteen. Sekään ei onnistu, sillä paikalle sattunut renki pelastaa hänet. Keuhkokuume vie miehen kuitenkin nopeasti ja niin sortuu koko mahtitalo.

Suomi-nimisen talon isäntä Sipilä ei ole tullut hulluksi, vaan hän uskoo markkinavoimiin. Hänen tarkoituksenaan näyttää olevan tuhota koko valtion tuottava lypsykarja ja lihojen suolaamisen sijaan hän myy ne halvalla tai suorastaan lahjoittaa pois Teollisuussijoituksen kautta. Tätä sanotaan taseen panemiseksi töihin.

Vuodat järjestellyt ja lihat suolannut Töräpään isäntä alkaa hänen rinnallaan näyttää suorastaan viisaalta.

Mielenosoitusten pukukoodi

Isänmaalliset kansallismieliset vaativat eilen taas kerran rajoja kiinni, tällä kertaa Rovaniemellä. Pääpuhujana oli Suomen Sisun puheenjohtaja, kansanedustaja Olli Immonen ja näkemieni kuvien perusteella mukana olivat samat henkilöt, jotka ovat viime aikoina jatkuvasti reissanneet ympäri maata näissä Rajat kiinni-mielenosoituksissa.

On sinänsä mielenkiintoista, että ei-rasistinen ja omien sanojensa mukaan vain kansallismielinen ja isänmaallinen Suomen Sisu veljeilee avoimen rasistisen Rajat kiinni-kansanliikkeen kanssa. Itse asiassa ainakin yksi Suomen Sisun piiripäällikkö näkyy olevan mukana kaikissa mielenosoituksissa järjestäjänä ja juontajana.

En nyt kuitenkaan viitsi tarttua näiden isänmaallisuuden määrittelelemisen yksinoikeudekseen ottaneiden uusisänmaallisten puheisiin. Ne ovat vain onttoa hurraa-isänmaallisuutta, pelkkää juhlavan tunkkaista uhoa ja epäilemättä puhujien itsensä mielestä komealta kuulostavaa sanahelinää. Sisältö niihin on ammennettu 30-luvun fraseologiasta.

Huomioni kiinnittyi soppatykillä ruokaa jakaneeseen kokoomuksen kunnallispoliitikko Matti Henttuseen sekä kuvaan, jossa klovnin asuun sonnustautunutta vastamielenosoittajaa kannetaan poliisivoimin pois. Tämä kuvapari kertoo paljon sille, joka haluaa ymmärtää nykymenoa.

rk rovaniemi

Henttunen poseeraa sota-aikaisessa luutnantin univormussa käsissään deaktivoitu Suomi-konepistooli ja vyöllä puukko. Historiallinen vaikutelma näyttää aidolta, mutta yksi yksityiskohta on väärin. Henttusella on Suomen armeijan univormun hihassa Suojeluskunnan merkki.

Tämä sama historiallinen virhe tehtiin myös elokuvassa Rukajärven tie. Siinä mm. Kari Väänäsen esittämällä alikersantilla on Sk-merkki hihassaan.

Jatkosodan aikana Suojeluskunnan merkkiä ei käytetty asepuvussa. Ei sitä käytetty Talvisodassakaan armeijan univormussa, vaan sitä käyttivät ainoastaan sotaan Suojeluskunnan asepuvussa lähteneet miehet.

Tämä virheellinen yksityiskohta tuo mieleen Haanpään novellin kenraali Impolan, joka koristautui mielikuvituksellisesti pellinpaloilla, metson pyrstösulilla ja takapuolen päällä roikkuvalla lehmän hännällä. Vähän samanlaisia ovat nämä omin päin sota-ajan sankareiksi pukeutuvat. Kunhan on riittävästi koreita merkkejä, niin sotilaallinen kunnia kasvaa ja mies kelpaa vaikka paraatia vastaanottamaan. Tosin Impola vietiin hullujenhuoneelle, koska hän oli astunut paljon pitemmälle sitä hupsuntietä, jota paraatia vastaanottavat upseerit vasta aloittelivat.

Uutisen mukaan poliisi turvasi silminnähden järeästi mielenosoitusta ja vastamielenosoituksia, joten epäilemättä poliisi on kiinnittänyt huomiota myös Henttusen olemukseen ja hyväksynyt sekä konepistoolin että teräaseen kantamisen julkisella paikalla äärioikeistolaisessa mielenosoituksessa.

Koska Suomessa laki on sama kaikille, niin vappuna voisi marssia vaikka punakaartin osasto punaiset nauhat virttyneiden pomppatakkien hihassa ja selässään dekativoidut kiväärit, joihin on kiinnitetty pistin. Vai voisiko? Enpä oikein usko, vaan luulisin poliisin takavarikoivan ainakin kiväärit pistimineen.

Sallittu pukeutuminen ja rekvisiitta siis vaihtelevat mielenosoituksen ja mielenosoittajien mukaan. Yksi on kuitenkin nykysin varmaa: klovniksi pukeutuville tarjotaan helposti samaa kyytiä kuin kenraali Impolalle muinoin.

Sopii pohtia Haanpään tavoin, että kukahan se oikeastaan on pitemmällä sillä hupsuntiellä; äärioikeistolaiset pellet vai heitä vastaan mieltään osoittavat klovnit.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

 

 

Turvas kelkassa istuu…

Lukekaapa ensin tämä Aamupostin pikku-uutinen oikein tarkkaan, niin sitten kerron mikä tässä asiassa on vialla.

12923256_1180968668580373_7014815609712452514_n

Riihimäellä on siis tehty kaksi varmaan ihan vilpitöntä aloitetta, jotka tekijöidensä mielestä ovat työllistämistä. Tosiasiassa kyse ei ole työllistämisestä, vaan ehdotuksesta rikkoa sekä lakia että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita. Lisäksi on mahdollista, että Riihikodissa ja Rentukassa on lakia rikottu jo vuosia.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 14 §:n 2 momentissa sanotaan, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Jos Rentukassa ja Riihikodissa korvataan yhdenkään palkatun henkilön työtä kuntouttavalla työtoiminnalla, niin lakia on rikottu.

Toisen aloitteen mukaan pitäaikaistyöttömille tarjottaisiin mahdollisuutta työskennellä yksinäisten ja turvattomien vanhusten apuna ja työttömät tulisivat tehtäviin nimenomaan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Toisessa sanotaan ainakin tuon uutisen mukaan suoraan, että työttömiä ruvetaan hyödyntämään.

Riihimäellä ei ilmeisesti ole koskaan luettu sosiaali- ja terveysministeriön jo 31.12.2014 kunnille lähettämää paimenkirjettä, joka on edelleen voimassa. Siellä sanotaan näin:

Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.  

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, ei työllistämistä. Kuten ohjekirjeessä sanotaan, niin se on myös viimesijainen sosiaalipalvelun muoto. Ensin on kokeiltava kaikkea muuta ja jos työtön ei oikeasti kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin vasta sitten mahdollistuu kuntouttava työtoiminta.

Tätä ei kunnissa tunnuta ymmärtävän vieläkään. Riihimäellä aiotaan laittaa palkkatyöhön, palkkatuettuun työhön, työkokeiluun tai työvoimapoliittiseen koulutukseen kykenemättömät työttömät avustamaan yksinäisiä ja turvattomia vanhuksia. Heidän on pakko olla työhön kykenemättömiä, koska laki ja ministeriön ohje sitä edellyttävät. Ohjaajikseen he saisivat osatyökykyisiä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia kaupungin työntekijöitä.

Jos – ja oletettavasti kun – työttömät ovat täysin työkykyisiä, niin silloinkin rikotaan lakia. Työkykyistä ei saa laittaa kuntouttavaan työtoimintaan.

Ilmeisesti Riihimäki aikoo tällä tavalla toteuttaa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta annetun lain 13 §:n säädöstä:

Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.

Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

Valitettavasti näin toimitaan yleisesti. Kunnissa ei tiedetä tai ei piitata siitä, että kuntouttava työtoiminta ei ole työllistämistä, vaan se on sosiaalipalvelua. Silloin päädytään tilanteeseen, jossa kyvyttömät auttavat avuttomia.

Pentti Haanpään teoksessa Jauhot vanha ruotiukko sanoi häntä kelkassa vetävälle ja ukon painoa harmittelevalle mökinakalle:

– Mitä huono huokaat, turvas kelkassa istuu.