Antiaikalainen
Antiaikalainen

Vuosi: 2011

Vuoden 2011 tärkeät kirjat

Olen muistaakseni joskus vihannut erilaisia kirjalistoja. Otin ne varmaan silloin liian vakavasti. Enää en ota, joten en enää myöskään vihaa niitä. Hupiahan ne ovat. Niinpä päätin listata tusinan itselleni tärkeitä tänä vuonna ilmestyneitä kaunokirjallisia teoksia. Vetäisen ne tähän ulkomuistista…

  • 9

Asiaproosa matkantekona

Timo Hännikäisen blogissa käydään esseekeskustelua. Hyvä että käyvät, itselläni ei ole nyt intoa siihen sen kummemmin osallistua. Tulkoon kuitenkin paljastetuksi, että pusersin juuri erään esseistiikkaa ruotivan tekstin, joka tulee julki ensi vuoden puolella. Siinä tulin sivunneeksi osin samoja asioita kuin mitä…

  • 2

Suomi-novellia

Suomalaisesta novellista minulle tulee mieleen Martti Joenpolvi, henkilöt ilman etunimiä (”Järvelä otti saavista kupilla kiljua”) ja modernistinen alkemia eli yritys sanoa vähässä paljon. Pakko myöntää, etten ole tällä tavalla määritellyn suomalaisen novellin suuri ystävä. Herää tunne kirjallisuuden…

  • 2

Liberty Valancen tappajat

En ole suuri lännenfilmien ystävä. Yksi harvoista, joka on tehnyt minuun vaikutuksen on John Fordin ohjaama Mies joka ampui Liberty Valancen. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat pieneen Shinbonen kaupunkiin. Lee Marvinin näyttelemä lainsuojaton Liberty Valance terrorisoi paikallisia asukkaita….

  • 15

Intellektuellit

”The belief seems to be spreading that intellectuals are no wiser as mentors, or worthier as exemplars, than the witch doctors or priests of old. I share that scepticism. A dozen people picked at random…

  • 22

Suuri romaani vai ei?

”I couldn’t read that book if my life depended on it. It might be a ’good’ novel or it might be a ’bad’ novel, but something has happened to my imagination, which can no longer…

  • 4

Finlandia 2011

Olen tutustunut tänään julkistetuista Finlandia-ehdokkaista vain yhteen, Kristina Carlsonin William N. päiväkirjaan. Se onkin kirkkaasti paras tänä vuonna lukemani kotimainen uutuusromaani. Carlsonin teoksessa on paljon minulle läheisiä elementtejä alkaen sen miljööstä, 1800-luvun Pariisista. Ennen kaikkea minua ilahduttaa kuitenkin…

  • 7

Me hukumme massaan, me olemme massaa

Eräässä Caj Westerbergin runossa puhutaan ”maailmasta ja viidestä miljardista minästä.” Tuo runo ilmestyi, ellei muistini pahasti rakoile, parikymmentä vuotta sitten. Tämän aamun Helsingin Sanomat kertoo, että maailmassa on YK:n laskelmien mukaan kohta seitsemän miljardia ”minää”. Melkoinen väestönlisäys…

  • 6

Kritiikin kriisi

Olen joskus valitellut kirjallisuuskritiikin tilaa suomalaisissa päivälehdissä. Nämä valituksen aiheet eivät kuitenkaan ole syynä yllä olevaan otsikkoon. Eihän se sinänsä kriisistä kerro, jos kirjailijat löytävät nurinan aihetta lehtikriitikoiden tekemisistä. Päin vastoin. Olisi vaarallista, jos kirjailijat kiittelisivät vuolaasti arvostelujen tasoa ja laatua. Sehän tarkoittaisi,…

  • 19

Nobelistin lohtu

Onneksi ruotsalainenkin on vielä mahdollista palkita kirjallisuuden Nobel-palkinnolla. On tärkeää, että myös ansioituneet eivätkä pelkästään ansioituneet ja sopivat voivat voittaa maailman tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon. Tomas Tranströmerin palkitseminen sai minut iloiselle mielelle. Hän on yksi niistä, joiden…

  • 8