Ihanko eka kerta?

Nyt on monta päivää hekumoitu Marinin hallituksen liikkumisrajoituksia koskevan esityksen kaatumisella perustuslakivaliokunnassa, ja samalla ruvettiin muistelemaan Sanna Marinin vuonna 2015 lainvalmistelusta esittämää kritiikkiä. Kritiikki oli silloin ja on yhä paikallaan, kuten muun muassa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen ja muut oikeustieteilijät ovat todenneet. Ongelma on siis ollut olemassa jo kauan. Syytä en rupea arvailemaan, mutta järki sanoo, että ei Marin sitä ole kyennyt korjaamaan kesken koronakiireiden vähän yli vuoden kestäneen pääministerikautensa aikana. Ei kukaan olisi kyennyt tässä tilanteessa.

Mutta epäonnistuttu on, ja siitä riittää iloa. Tuntuu ihan siltä, että tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut, vaan aiempien hallitusten kaikki lakiesitykset ovat aina menneet sukkana läpi perustuslakivaliokunnasta.

Höpö höpö. Kun nyt menneitä ruvettiin muistelemaan, niin muistellaan sitten. Sipilän hallitus hakkasi päätään perustuslakiin niin monta kertaa, että kaikkia jysäyksiä on mahdoton muistaa. Otetaan kuitenkin joitain esimerkkejä.

Sipilän hallituksen ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä julisti heti ministeriksi tultuaan, että hänen kärkihankkeensa on maahanmuuttajien saamien tukien alentaminen. Hän ei ymmärtänyt, että ajatus on vastoin perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta ja että turvapaikanhakijoiden tuet ovat jo pienemmät kuin muiden. Hän siis esitti sekä olemassaolevan lain että perustuslain vastaisen lain säätämistä. Kun perustuslakivaliokunta tyrmäsi esityksen, niin se vedettiin vähin äänin pois. Asiasta uutisoitiin muutaman rivin verran.

Sipilän hallitus onnistui kerran saamaan läpi perustuslain kannalta arveluttavan esityksen, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin ja sen jälkeen vain neljän ministerin päätöksellä perustettiin ilmianto- ja valvontakoneisto paperittomien löytämiseksi. Marinin hallitus kumosi nämä päätökset ja Suomi palasi oikeusvaltioksi. Tästäkin uutisoitiin vaisusti.

Entäpä sitten sote, jolla Sipilän hallitus aikoi mahdollistaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisen? Sehän kaatui lopullisesti perustuslakivaliokunnassa ja hallitus hajosi ihan vaalikauden lopussa. Merkkejä perustuslainvastaisuudesta oli pitkin matkaa. Jo kesällä 2017 hallitus joutui myöntämään soteen kaavaillun pakkoyhtiöittämisen olevan vastoin perustuslakia. Tarkoitushan oli määrätä kunnat yhtiöittämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa ja kilpailemaan terveysyritysten kanssa vapailla markkinoilla, jolloin jo vuosia kilpailuun varustautuneet yritykset olisivat saaneet etumatkaa ja kaapanneet koko sosiaali- ja terveydenhuollon.

Samassa sote- ja maakuntauudistuksen rytäkässä oli tarkoitus myös poistaa ympäristöhallinnolta valvonta- ja valitusoikeus, ja ympäristöluvan myöntävästä viranomaisesta aiottiin tehdä itse itsensä valvoja ihan vain hallinnon sujuvoittamiseksi ja hallintotuomioistuinten työtaakan keventämiseksi. Oli olevinaan kova kiire ja kaikki muutokset piti saada läpi keskeneräisinä, mutta tosiasiassa ei ollut mitään kiirettä. Oli vain huonoa lainvalmistelua ja kelvottomia lakiesityksiä.

Tässä vain muutamia esimerkkejä perustuslakivaliokuntaan pysähtyneistä tai jo sitä ennen pois vedetyistä Sipilän hallituksen esityksistä. Silloin ei revitty jättiotsikoita hallituksen epäonnistumisista, vaan asiat kuitattiin vähin äänin tai ei ollenkaan. Lainvalmistelun heikosta tasosta puhuivat kyllä muutkin kuin Sanna Marin, mutta sama pään hakkaaminen perustuslakiin sai jatkua vaalikauden loppuun.

Silloin perustuslakifundamentalistit jarruttivat hallituksen esityksiä. Nyt nuoret ja kokemattomat ministerit tekevät huonosti valmisteltuja esityksiä. Sama asia, kaksi eri tapaa uutisoida.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka laki
Kommentit (67)
  1. Raili Sergejeff
    3.4.2021, 10:55

    Kiitos taas järkevästä ja asiallisesta tietopläjäyksestä!

    Eihän näitä ilmeisestikään haluta muistaa, ja vaikea asioihin perehtymättömän on muistaakin, koska näistä ei elämöity lööpeiss, vaan kuitattiin muutamalla uutisrivillä.

  2. Olipa napakka kirjoitus. Vastaanväittäjiltä pitää tulla jo tosi kovaa argumentointia jos meinaa paremmaksi pistää.

    1. kun ei ole enään mitään sanottavaa nämä vastaanväittäjät tuppaavat viimeisenä heittona heittämään jotan huonoin hallitus ikinä tason kommentteja ja sn jälkeen heistä ei enään kuulu mitään ja yleensä hyvä niin

    2. Mitäpä tuohon on vastaanväittämistä. Jutun mukaan nykyinen hallitus valmistelee huonosti lakiesitykset ja sen lisäksi kaikki edelliset hallitukset valmistelivat huonosti lakiesitykset. Ja kaikilla kerroilla oppositio elämöi asiasta.

      Tosin nykyhallituksen kärkihanke, eli eläkeputken poisto (muualta paitsi kansanedustajien sopeutumisrahasta) oli niin hyvin valmisteltu, jotta läpi meni että heilahti.

      1. Oikeastikko se eläkeputken poisto oli kärkihanke?

        Ja mitä tuohon muuhun muka ovelaan kommenttiin tulee, niin tämä taisi olla nykyhallituksella ensimmäinen perustuslakivaliokuntaan pysähtynyt lakiehdotus.
        Edellisellä vaalikaudella lakiesityksiä kaatui siellä solkenaan, ja parhaimmillaan useaan kertaan. Ja silti ainakin yksi perustuslain kannalta hyvin kyseenalainen laki pääsi vielä läpi. Onneksi sekin on nyt kumottu.

        Ja tässä ei ole nyt kyse vain opposition elämöinnistä. Kyse on siitä, että edellisellä vaalikaudella mikään muu taho ei elämöinnyt asiasta, mutta nyt on pääkirjoituksia ja setä arkadioita ja ties mitä vatvomassa asiaa.

        Mutta sama kaksilla rattailla ajo on näkynyt jo pitkään.
        Kun Kokoomuksen ministeri siirtyi EK:n johtoon, ilmoitti hän vain menevänsä jatkamaan samaa työtä jota teki jo ministerinä – mediaa ei kiinnostanut.
        Kun kokoomuslaisia kärkinimiä siirtyi solkenaan yksityisten terveysjättien palvelukseen samalla kun Kokoomus ajoi soten yksityistämistä, niin ei sekään hirveästi mediaa kiinnostanut, vaikka muutama juttu näkyikin.

        Ja entä sitten Sipilän lempilapsi, eli pakkolaki?
        Kuvitelkaa mikä myrsky syntyisi, jos Marin ilmoittaisi, että ellei työnantajapuoli hyväksy kaikkia työntekijöiden vaatimuksia, niin hän laittaa voimaan laina, jolla ajetaan läpi vielä rajummat muutokset. Kun Sipilä teki saman toiseen suuntaan, niin ei ollut mediassa huutoa hallituksen puuttumisesta työehtosopimusneuvotteluihin.

        Eli turhaa yrittää väittää, että tilanne olisi nyt sama kuin Sipilän hallituksen aikana.

        1. Tosiaan on kyse aivan toisen tason asioista ja median erilaisesta suhtautumisesta. Nyt liikkumisrajoitukset olisivat koskeneet pisimmilläänkin vain muutamia viikkoja. Sipilän pakkolait kaikkia työntekijöitä ja “ryöstö” Sote kaikkia niitä suomalaisia jotka eivät olisi kyenneet sillä rahastamaan vuosikausia hamaan tulevaisuuteen. Sen härskimpää puuttumista työehtosopimusneuvotteluihin, kuin mitä Sipilä pakkolakiesityksellään teki on vaikea edes kuvitella. Eikä julkeampaa julkisten varojen ryöstöä kuin Sipilän hallituksen Sote, onni oli sentään että se kaatui perustuslain vastaisuuteen.

          Paljon oleellisempaahan on se millaiset kokonaisvaikutukset lailla on yhteiskuntaan, ja elämöidäänkö itse lakia vastaan kuin sen huonosti muotoiltuja yksityiskohtia vastaan.

          Nykyhallitus peruutti sentään Sipilän hallituksen yhden kärkihankkeen eli aktiivimallin joka kuritti kaikenikäisiä työttömiä. Työttömien lisäpäiväoikeuden asteettainen poisto ei vaikuta ikääntyvien työttömien toimeetuloon juuri millään tavalla koska kunnissa säilyy työllistämisvelvoite. Toki työttömän on oltava valmis ottamaan silloinkin työtä vastaan.

          Jos joku haluaa tosissaan niitä toimia mitä Sipilän hallitus teki ja ehdotti, niin hänellä on oikeaus olla sitä mieltä. Mikäli joku omalla työllään toimeentuleva tai yhteiskunnalta tukea tarvitseva tai yleensä sellainen joka haluaa pitää huolta kaikista suomalaista, pitää Sipilän hallituksen esityksiä ja toimia hyvinä, niin kehotan miettimään niitä uudelleen ja niin monta kertaa että ymmärtää varmasti sen kenen etua Sipilän hallitus ajoi.

          Pitää erottaa ensinnäkin se mihin lailla pyritään ja vasta sen jälkeen kiinnittää huomio lain muotoiluun. Oleellinen asia on myös se että liikkumisrajoituksissa on kyse poikkeusolojen laista joita muokataan valtavalla kiireellä. Mutta totta on se, että aina pitää pyrkiä hyvään lainvalmisteluun ja on noudatettava perustuslakia olivat olosuhteet sitten mitkä tahansa.

        2. Outi viitaharju
          4.4.2021, 18:42

          Kyllä,täydellistä vähättelyä.

Kommentointi suljettu.