Palkalla vai ilman?

Kokkolan kaupunki on lähtenyt taisteluun vieraskasveja vastaan tällä kertaa palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä kitkemistöihin. Aiempina vuosina kaupunki on niittänyt ja myrkyttänyt vieraslajeja, mutta tulokset ovat olleet liian laihoja. Siksi kaupunki päätti kokeilla tänä kesänä ensimmäistä kertaa käsin kitkemistä.

Näin iloisen uutisen kertoo Yle. Uutinen puhuu palkkaamisesta, mutta epäselväksi jää maksetaanko työstä oikeasti palkkaa. Jutun jatko panee epäilemään, että ei makseta:

Palkatessaan työhön pitkäaikaistyöttömiä Kokkolan kaupunki sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaupungilla on roppakaupalla työtä, jolle ei riitä tekijöitä. Samalla kaupunki välttyi näiden työllistettyjen kohdalla Kelan sakkomaksuista, joita kunnat joutuvat maksamaan jokaisesta pitkäaikaistyöttömästään.

Jos kyse on oikeasta palkkatyöstä, niin asia on kunnossa. Jos taas kyse on pelkästä ns. sakkomaksujen välttelemisestä palkatta teetettävän työn avulla, niin kyse on työttömien hyväksikäytöstä. Hyväksikäytöstä vieläpä sellaisessa työssä, jossa vaikeiden palovammojen saaminen jättiputkesta on mahdollista.

En tiedä unohtiko toimittaja kysyä palkanmaksusta. En yhtään ihmettelisi, jos unohti. Liian usein toimittajat puhuvat työttömien palkkaamisesta, vaikka kyse on pelkästä säästöjen saamisesta kunnille palkatonta työtä teettämällä. Kuten jutusta käy ilmi, niin kunnat joutuvat maksamaan huomattavan osan työttömän saamasta työmarkkinatuesta. Maksua sanotaan yleisesti ja virheellisesti sakkomaksuksi, vaikka kyse ei ole kunnan saamasta rangaistuksesta. Tältä maksulta kunta välttyy, kun se sijoittaa työttömät tekemään palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä. Työtön saa työstään vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Tästähän minä olen jauhanut vuosikausia. Milloin toimittajat oppivat esittämään hyvin yksinkertaisen kysymyksen aina silloin, kun jokin kunta hehkuttaa työttömien palkkaamisesta risusavottaan tai kuten tässä tapauksessa haitallisten vieraskasvien kitkemiseen käsin? Se kysymys kuuluu:

Maksetaanko työstä oikeasti palkkaa?

EDIT 26.7.2017 klo 14.30: Ylen artikkelia on täydennetty maininnalla palkkatyöstä. Erinomainen asia, jonka olisi voinut kertoa heti. Epäilykset heräävät aina, kun puhutaan työttömien työllistämisestä ja sakkomaksuilta välttymisestä.

Juuri palkkatyö on paras keino välttyä sakkomaksuilta. Säästön lisäksi kunta saa myös verotuloja.

Vahvasti liioiteltu

Eilisen ykkösuutinen oli työttömyyden väheneminen. Työttömiä on nyt peräti 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja erityisessä laskussa on pitkäaikaistyöttömyys. Tätä ilouutista hehkutettiin kaikissa tiedotusvälineissä. Kaikille uutisille yhteinen piirre oli se, että yksikään toimittaja ei ilmeisesti ollut tutustunut niihin tilastoihin otsikoita enempää.

Tilastoja on kaksi. Toinen on Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työllisyyskatsaus  ja toinen Tilastokeskuksen työvoimakatsaus.

Otetaanpa ensiksi tuo ministeriön työllisyyskatsaus. Siitä näkee kuinka moni on palkattomissa töissä tai työnhakuvalmennuksessa. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 20 9oo henkilöä eli 900 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnhaku- tai uravalmennuksessa oli 2 300 henkilöä eli 900 enemmän kuin vuosi sitten, eli prosentuaalinen kasvu on huikeat 61 %. Tämä valmennushan on sitä kurssitusta, jossa opetellaan hakemaan työtä tai mietitään mitä työtä voisi hakea.

Palkaton työ ja kurssitus ovat siis lisääntyneet. Katsotaanpa sitten noita tilastokeskuksen lukuja. Ministeriön luvut perustuvat todellisuuteen, mutta tilastokeskuksen otantatutkimukseen. Siinä työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen.

Tilaston alussa kerrotaan, että työttömiä oli vuoden 2017 kesäkuussa 250 000, mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 prosenttia. Työllisiä oli 15 000 enemmän kuin edellisvuoden kesäkuussa. Ilmeisesti yksikään toimittaja ei päässyt tämän pitemmälle.

Ensinnäkin työllisten määrän virhemarginaali on 34 000 suuntaan tai toiseen. Työttömien määrän virhemarginaali on 20 000. Muutokset sekä työllisten että työttömien määrässä mahtuvat reilusti virhemarginaaliin, eli ne 14 000 vähentynyttä työtöntä ja 15 000 lisääntynyttä työllistä voivat ihan hyvin olla vaikka tilastovirhe.

Tätä pistää epäilemään se, että työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 3,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Joko työllisten määrä ei ole lisääntynyt tai osa-aikatyö on lisääntynyt. Oli miten oli, niin tehtyjen työtuntien määrä on laskenut.

Näyttää siltä, että ilouutiset vähentyneestä työttömyydestä ja lisääntyneistä työpaikoista ovat vahvasti liioiteltuja. Työttömät tekevät palkatonta työtä tai ovat koulutuksessa. Osa on tietenkin päässyt eläkkeelle ja osa kuollut. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2017 kesäkuussa 1 290 000 henkeä eli 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. He ovat niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka on sysätty pois työttömyystilastoa rumentamasta ja jotka elävät millä elävät. Todennäköisesti moni heistä sinnittelee toimeentulotuella, mutta tilastot kaunistuivat.

Sopivasti vain tilastojen otsikoita lukemalla saatiin luotua mielikuva myönteisestä kehityksestä. Kun sitä vielä höystettiin sopivalla filmimateriaalilla työnteosta, niin Suomi näyttää olevan nousussa. Tästä saavat hallituspuolueet aihetta henkseleiden paukutteluun pitkäksi aikaa.

Tosiasiassa tilastot ovat ihan yhtä karua luettavaa kuin ennenkin ja tempputyöllistäminen on lisääntynyt.

tix

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

 

Lumetyö

– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä.

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos palkatta teetettävästä työstä. Kuka tahansa kenttää tunteva tai edes terveellä ymmärryksellä varustettu tietää ihan muuta, kuten tuosta linkittämästäni jutusta käy ilmi. Meille kasvatetaan sukupolvea, joka pitää palkatonta työtä ihan normaalina ja siitä saatavaa työttömyysetuutta palkkana.

TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö on jutun mukaan paremmin perillä käytännön tilanteista, mutta hän elääkin menneisyydessä sanoessaan fokuksen olevan asiakas.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 §:n mukaan tarkoitus on edistää työvoiman tarjontaa, eli fokus on ihan lain mukaan työnantaja.

Palkattomalla työllä on monta nimeä, ja lisää keksitään koko ajan. Vuoden 2013 alussa työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin ja nimeksi tuli työkokeilu. Pelkästään nykyisen hallituksen aikana on keksitty rekrytointikokeilu ja työelämäkokeilu.

Rekrytointikokeilu tarkoittaa kuukauden mittaista palkattoman työn jaksoa, jonka aikana työnhakija voi näyttää työantajalle osaamisensa. Viime viikolla eduskunta hyväksyi neljällä paikkakunnalla tapahtuvan kokeilun, jossa kuntouttava työtoiminta nimetään uudelleen työelämäkokeiluksi, jota voidaan järjestää myös yrityksissä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tähän asti voinut järjestää vain kunnissa, seurakunissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Näin on haluttu estää kilpailuedun antaminen joillekin yrityksille, sillä kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole palkkakustannuksia. Tätä lainkohtaa on kierretty menestyksekkäästi koko ajan, kun kunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat perustaneet yrityksiä, joihin ovat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan tulevat. Vantaan kaupungin suurpesula toimii pääosin kuntouttavan työtoiminnan voimin, kuten olen kertonut marraskuussa 2014 ja lokakuussa 2015.

Lakia siis rikotaan surutta ilman että mikään viranomainen siihen puuttuu. Palkaton työvoima tuottaa kiellettyä kilpailuetua, joten hallitus on poistanut ongelman antamalla kaikille yrityksille mahdollisuuden saada palkatonta työvoimaa. Pitää vain muistaa puhua työelämäkokeilusta ja kehuskella auttavansa työttömiä, niin saa hyvän työllistäjän maineen.

Palaan vielä tuohon Ylen uutiseen ja hallitusneuvoksen höpinöihin työkokeilusta. Hänen mukaansa työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Hallitusneuvos ei liene huomannut, että lain mukaan työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kolme kuukautta. Työtön käy siis välillä olemassa työtön 12 tai kolme kuukautta iästä riippuen, jonka jälkeen on taas käytettävissä palkattomana työvoimana. Tämä on sitä ”kierteen katkaisemista”.

Rakkaalla lapsella eli palkattomalla työllä on monta nimeä. Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työelämäkokeilu; kaikki ovat samaa palkatonta työtä. Suurin silmänkääntötemppu on, että suunnilleen kaikki muut kuin työttömät itse uskovat tai uskottelevat itselleen palkatonta työtä tekevien olevan oikeissa töissä. Työttömät kyllä tietävät, että kyse on lumetyöstä. Tai oikeastaan lumepalkasta.

19554159_1392825074096401_274085238366107555_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Pettymystä pukkaa

-Puolueen kanta on selvä: tällaista orjatyötä vastustetaan kaikissa olosuhteissa. Sen takia tätä vastustettiin mm. valiokunnassa tiukasti. Puolueen pitkä linja on kuitenkin ollut se, että työllisyysasioita pitäisi hoitaa kunnissa, ja se kuului nyt pakettiin. Tätä haluttiin tukea ja siksi päivän äänestyskäyttäytyminen on ollut se mitä on ollut.

Näin kommentoi Facebookin ryhmässä Sosialidemokratia Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tämän päivän äänestystä eduskunnassa ja siitä julkaistua uutista. Eduskunta hyväksyi lakikokonaisuuden, jossa oli mukana työelämäkokeilun hyväksyminen. SDP:n edustajista Jukka Gustafsson, Tuula Haatainen, Eero Heinäluoma ja Harry Wallin äänestivät vastaan. Kuusi oli poissa. Muut äänestivät tyhjää tai kannattivat lakiesitystä. Tästä lakiesityksestä kirjoitin viime perjantaina.

Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Työelämäkokeilu tarkoittaa sitä, että työttömät tekevät työtä myös yrityksissä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Säännöt ovat samat kuin kuntouttavassa työtoiminnassa sillä erolla, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä. Työelämäkokeilu järjestetään nimenomaan yrityksissä. Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.

Rinne täsmensi sanomaansa Demokraatin jutussa painottaen SDP:n vastustavan työelämäkokeilua. Samaa sanoi Tarja Filatov Facebookissa.

19437330_1836030056725310_755404643855277097_n

Anteeksi nyt vaan, hyvät puoluetoverit, mutta tämä logiikka ei aukene tavallisen kiireiselle lukijalle. Jos orjatyötä vastustetaan kaikissa olosuhteissa, mutta kuitenkin hyväksytään se osana pakettia, niin eikö tässä ajattelussa ole nyt jotain pahasti vinossa?

Kyllä minä uskon, että työelämäkokeilun vastustaminen löytyy valiokunnan vastalauseesta, mutta se menetti merkityksensä sillä sekunnilla, kun kansanedustajat äänestivät lakiesityksen puolesta. Uskon myös sen, että laki muilta osin toteuttaa SDP:n näkemystä ja pitkäaikaista linjausta työttömyyden hoidon siirrosta kunnille. Ongelma vain on siinä, että samalla kun hyväksyttiin pitkäaikaisia tavoitteita edistävä lakikokonaisuus, hyväksyttiin myös orjatyö. Siis se, jota vastustetaan joka käänteessä.

Tavallinen kansalainen ei lue valiokuntamietintöjä, vaan katsoo kuka äänesti lain puolesta ja kuka vastaan. Sen näkee täältä. Minun ensimmäinen reaktioni oli syvä pettymys. Vuosikausia olen saarnannut palkatonta työtä vastaan, ja nyt tuntui siltä, että oma puolueeni veti seitsemän vuoden työn vessanpöntöstä alas. Vaikka ymmärrän selityksen, niin en sitä osaa hyväksyä. Jos jotain asiaa vastustetaan, niin sitä vastustetaan loppuun asti. Siitä huolimatta, että äänestys olisi joka tapauksessa hävitty ja laki hyväksytty. Niitä pitkäaikaisia tavoitteita olisi ihan hyvin voinut ajaa muissa yhteyksissä, mutta ei tässä.

Ennustan, että SDP tulee löytämään tämän äänestyksen edestään vielä monta kertaa. Jo tänään sitä on hierottu minun naamaani ilkkuen, että mitäs se demari nyt sanoo. Tämä demari sanoo, että minä pysyn linjassani ja vastustan orjatyötä aina ja kaikkialla. Kansanedustajat vastatkoot itse omasta puolestaan.

***

Pyydän kommentoijilta asiallisuutta, vaikka aihe korpeaisi teitä yhtä paljon kuin minuakin. En nyt jaksa moderoida.

Kävipä taas helposti

Minulla on hyviä ja erittäin huonoja uutisia. Hyvä uutinen on, että kuntouttava työtoiminta lopetetaan. Erittäin huono uutinen on, että se vaihtaa nimensä työelämäkokeiluksi, ja sitä ruvetaan järjestämään myös yrityksissä. Aluksi työkokeilu korvaa nykyisen kuntouttavan työtoiminnan Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka. Sen jälkeen se luultavasti laajenee koskemaan koko maata.

Asiasta päätti eduskunta eilen hyväksymällä ensimmäisessä käsittelyssä lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Sen voitte halutessanne lukea täältä. Vastaan äänestivät SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Toinen ja lopullinen käsittely on ensi viikolla, mutta ei ole mitään syytä olettaa päätöksen olevan toisenlainen.

Tämä kävi taas helposti ja huomaamatta juuri juhannuksen alla. Esitystä ovat vastustaneet sekä työnantajat että ay-liike, mutta vastustus on kaikunut kuuroille korville. Yhtään uutista eduskunnan päätöksestä en ole nähnyt. Medialla on varmaan ollut liian kiire kertoa Kike Elomaan tuplaloikkauksesta ja juhannustaioista.

Maan hallitus huomasi, että kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa väärin ohjaamalla siihen myös täysin työkykyisiä. Tätä väärinkäytöstä ei kuitenkaan haluttu kieltää, vaan siitä tehtiin laillista.

Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Työelämäkokeilu tarkoittaa sitä, että työttömät tekevät työtä myös yrityksissä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Säännöt ovat samat kuin kuntouttavassa työtoiminnassa sillä erolla, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä. Työelämäkokeilu järjestetään nimenomaan yrityksissä. Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.

Kokeilua voi järjestää myös kunta, mutta se on suunnattu selvästi yrityksille. Kunnan järjestämä työelämäkokeilu saa kestää 12 kuukautta ja yrityksessä 6 kuukautta. Muodon vuoksi kokeiluun sisältyy kunnan järjestämä ohjaus ja valmennus. Käytännössä työtön ohjataan palkattomaan työhön yritykseen. Kunnille on laissa varattu orjien työhön ohjaamisen rooli.

Toiveikkaat haluavat uskoa, että tämä on oikeasti mahdollisuus pysyvään työpaikkaan. Saattaa joissain tapauksissa ollakin, mutta mietitäänpä kuitenkin ensin. Työelämäkokeilija saa siis työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Monien mielestä tämä on heidän palkkansa, jonka eteen on tehtävä työtä.

Kahdeksan tunnin työpäivää tekemällä tuntipalkaksi tulee 5,60 euroa, josta maksetaan ennakonpidätystä työmarkkinatuen osalta 20 %. Kulukorvaus on veroton. Työterveyshuoltoa ei ole, eläkettä, lomaa ja lomarahoja ei kerry eikä etenemismahdollisuuksia ole. Jo nykyisin palkattomat työntekijät ovat alempaa kastia, jota samasta työstä palkkaa saavat ylenkatsovat.

Näillä työehdoilla työpaikasta tulee oppivaisimmille ja nöyrimmille helpostikin pysyvä. Niin tulee palkastakin. Koska meillä ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa, niin siitä tulee uusi minimipalkka alakohtaisen, työehtosopimuksilla sovitun palkan tilalle. Tästä seuraa, että työehtosopimuksia ei noudateta eikä niitä tarvitse noudattaa. Palkkaa vaativat voidaan potkaista ulos, koska heidän tilalleen saadaan valtion juuri ja juuri hengissä pitämiä työelämäkokeilijoita.

Miettikääpä mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jossa valtio maksaa verovaroista nimellispalkan, jolla ei osteta mitään muuta kuin välttämättömin. Kulutuskysyntähän siinä romahtaa. Myös valtion rahat loppuvat, sillä työmarkkinatuesta maksetulla verolla ei kovin kauan yhteiskuntaa pyöritetä. Hallituksen pitäisi myös poistaa rikoslaista kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva kohta aikansa eläneenä. Muuten poliisille ja tuomioistuimille tulee ruuhkaa.

Hyvää juhannusta kaikille ja hyvää kesälomaa niille, joilla sellainen vielä on. Kun palkkatyötä tekeviä ruvetaan tosissaan korvaamaan palkattomilla orjilla, niin sitten lomia ei tunneta.

18485810_10155267007434354_5003603420807261550_n

Kiitos siile tuntemattomalle, joka keväällä teki Ilja Repinin maalauksesta tämän meemin.

***

EDIT 23.6.2017 klo 17.00: Rauma on jättäytynyt kokeilusta pois ja eilinen käsittely oli eduskunnan ensimmäinen. Lopullisesti laki hyväksytään toisessa käsittelyssä ensi viikolla. Kiitos Anna Kontulalle tarkennuksista.