Hutiloinnin parsintaa

Viime torstaina kerroin, että työttömyysturvan aktiivimallista säädettäessä unohdettiin säätää sen vaikutuksesta toimeentulotukeen. Samaa kyseli myös Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen. Koska toimeentulotukilakia ei muutettu aktiivimallin edellyttämällä tavalla, niin lain noudattaminen olisi johtanut toimeentulotuen alentamiseen niiltä tukea saavilta, jotka eivät täytä aktiivimallin edellytyksiä. Kyseessä olisi ollut toimeentulotukilain mukainen seuraamus työvoimapoliittisen velvoitteen laiminlyömisestä.

Koska asia unohtui lakia säädettäessä ja koska sen perään on kyselty, on sosiaali- ja terveysministeriö nyt linjannut, että aktiivimallin velvoitteiden laiminlyöminen ei johda toimeentulotuen alentamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toimeentulotukea saava työtön ei saa kolmen kuukauden aikana palkkatyötä 18 tunnin ajaksi, ei ansaitse yrittäjänä määrättyä summaa tai ei mahdu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin hänen toimeentulotukeaan ei leikata.

Tämä on ainoa järkevä ratkaisu, ja se olisi pitänyt ottaa huomioon jo lakia säädettäessä. Parempi kuitenkin edes myöhässä, mutta muutama asia tässä askarruttaa vieläkin.

Entäpä sellainen tilanne, että työttömälle tarjotaan selkeästi yksilöityä työtä alle aktiivimallin edellyttämällä, työssäoloehdon täyttävällä palkalla eli alle 6,91 euron tuntipalkalla? Onko työ otettava vastaan sillä uhalla, että toimeentulotukea leikataan? Tai tilanne, jossa palkka täyttää aktiivimallin ehdon, mutta työtön ei voi vaikkapa päivähoito-ongelmien takia ottaa työtä vastaan? Tällaisia tapauksia tulee varmasti, sillä monet kunnat ovat rajoittaneet päivähoito-oikeutta työttömien vanhempien lapsisilta, eivätkä pysty järjestämään hoitoa muutaman satunnaisen tunnin ajaksi.

Nykyisen laintulkinnan mukaan molemmat tapaukset ovat työstä kieltäytymisiä, jotka johtavat tuen alennukseen. Ministeriön uuden linjauksen mukaan on selvää, että tukea ei alenneta, jos työtä ei saa ollenkaan. Sitä minä en tiedä miten suhtaudutaan näihin rajatapauksiin.

Toimeentulotuen alentaminen koskee vastaisuudessakin vain tilanteita, jossa työtön jättää Te-toimiston antaman yksilöidyn velvoitteen täyttämättä ja saa sen vuoksi karenssin, sanotaan tuossa ylemmäksi linkittämässäni Taloussanomien uutisessa. Tarjottu työ on aina yksilöity velvoite, jonka laiminlyönnistä seuraa karenssi ja mahdollinen toimeentulotuen alennus.

Tällaisiin ongelmiin törmätään, kun hutiloiden tehtyä lakia paikataan kiireessä laadituilla ministeriön ohjeilla. Ne ohjeetkin ovat vain ohjeita, joille voi haluttaessa viitata kintaalla. Syksyllä 2014 puhuttiin kovasti kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista, ja myönnän olevani yksi asiasta eniten puhuneita. Julkinen keskustelu sai ministeriön laatimaan ohjekirjeen, jossa korostettiin kuntouttavan työtoiminnan olevan sosiaalipalvelua, johon ei saa laittaa työkykyisiä, jolla ei saa korvata palkkatyötä eikä vääristää kilpailua. Ihan samaa painotti myös silloinen sosiaali- ja terveysminsteri Laura Räty julkisuudessa.

Kuinkas kävi? Loppuiko työkykyisten sijoittaminen kuntouttavaan työtoimintaan, loppuiko palkkatyön korvaaminen ja kilpailukiellon kiertäminen? Ei loppunut. Ei tapahtunut yhtään mitään. Kunnat ovat jatkaneet ihan samalla tavalla kuin ennenkin, eivätkä valvontaviranomaiset ole löytäneet minkäänlaisia virheitä niiden toiminnasta. Jos joku on kunnilta kysellyt tuon ohjekirjeen noudattamisen perään, niin sitä ei joko ole nähty tai sitten sen sanotaan olevan vain yleisluonteinen kirjelmä, joka ei ole velvoittava laintulkinaohje.

Saa nähdä miten Kela nyt rupeaa soveltamaan tätä aktiivimallia koskevaa ohjetta. Jos toimeentulotuki olisi edelleen kuntien vastuullla, niin monessa kunnassa ohje katoaisi. Ehkä Kela ottaa ohjeen vakavasti.Huhtikuussa ollaan tässäkin asiassa viisaampia.

 

 

 

Työkyvyttömien aktivointia

Maan hallitus luuli ylimielisyyttään työttömyysturvan aktiivimallin hyväksymistä läpihuutojutuksi. Sellainen siitä olisi tullutkin ilman sen kumoamista vaativaa kansalaisaloitetta. Eduskuntakäsittelyssä oppositio sai puhua asiasta keskenään, mediaa ei kiinnostanut.

Onneksi nyt on ruvennut kiinnostamaan, ja päivittäin nostetaan esille lain ongelmia. Ne tosin olisi saanut selville jo aikoja sitten pelkästään lukemalla esityksen, mutta sitähän suurin osa mallin kannattajista ei ole vieläkään tehnyt. Nyt medialle alkaa selvitä sekin, että leikattua työttömyysturvaa tullaan paikkaamaan toimeentulotuella. Se ei näköjään vielä ole selvinnyt, että tietyissä tapauksissa sitä toimeentulotukeakin voidaan alentaa. Minä kerroin asiasta toissapäivänä.

Ehkä käsittämättömin aktiivimallin virheistä on sen ulottuminen koskemaan myös työkyvyttömiä, joilla on lääkärin määräämä pitkaikainen sairausloma, mutta ei päätöstä tai edes vireilläolevaa hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kelan sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää, ja sen jälkeen lääkärin työkyvyttömäksi toteaman ihmisen on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työmarkkinatukea. Tämä järjettömyys on jo vanhaa perua, mutta aktiivimalli tekee touhusta vielä järjettömämpäää. Nyt työkyvyttömän on tehtävä työtä, toimittava yrittäjänä tai osallistuttava työvoimapoliittisiin toimepiteisiin sillä uhalla, että hänen tukeaan leikataan. Asiasta kertoi Vihreä Lanka.

Lehden haastattelema Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoo, että tällaisten henkilöiden pitäisi sopia työvoimaviranomaisten kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta, jostain puuhastelusta.

Kelassa ei taideta tietää mitä kuntouttava työtoiminta on ja kenelle se on tarkoitettu. Se ei ole tarkoitettu edes täysin työkykyisille, saati sitten lääkärin työkyvyttömäksi toteamille. Se on työtä, jonka avulla alentuneesti työkykyiset ja syrjäytymisvaarassa olevat yritetään saada työkuntoisiksi. Sitä kyllä käytetään yleisesti väärin täysin työkykyisiin, mutta uutta on, että sitä pitäisi ruveta käyttämään myös työkyvyttömiin.

Kuntouttava työtoiminta ei siis käy, ei myöskään yrittäjyys. Jos ei kykene palkkatyöhön, niin ei taatusti kykene yrittäjäksikään. Jäljelle jää osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Sinne taas työkyvytöntä ei oteta, kuten ei oteta ketään muutakaan vain sitä varten, että aktiivisuusehto täyttyisi. Työvoimapoliittisen kolutuksen on aina oltava työllistymistä edistävää.

Tätä ei muuten otettu huomioon myöskään työkykyisten kohdalla. Niille konsulttien järjestämille tukankampaus- ja käsipäiväkursseille ei oteta ketään pelkästään sen takia, että aktiivisuusehto täyttyisi. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, kertoo Te-toimiston asiantuntija. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän tuen leikkaaminen näiltä tuhansilta työkyvyttömiltä. Sen jälkeen he sitten joutuvat hakemaan toimeentulotukea leikkauksen verran, ja ainakin Kela työllistyy.

Hallitus on luvannut seurata tarkasti aktiivimallia ja korjata sen virheet. Siinäpä hallitukselle riittäisikin tekemistä, mutta luultavasti se ei tee asialle mitään. Eihän yksikään ministeri ole selvillä lain sisällöstä. Kaikkein vähiten siitä ilmeisesti tietää valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, joka tuntuu kadonneen näkymättömiin.

 

 

Menkäähän töihin!

Muutaman päivän kuluttua tulee voimaan niin sanottu työttömyysturvan aktiivimalli. Sehän tarkoittaa sitä, että saadakseen täyttä työttömyyskorvausta työttömän on tehtävä palkkatyötä 18 tuntia 65 päivän tarkastelujakson aikana, eli suunnilleen kuusi tuntia kuukaudessa. Tosiasiassa kyseessä on järjestelmällinen tukien leikkaus, joka nimenomaan luvattiin olla tekemättä silloin, kun kiky-sopimus hyväksyttiin.

Työttömyyskorvauksen suojaosan mukaan saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää korvausta. Tällöin tunnit raportoidaan netitse Kelalle tai päivärahan maksajalle, ja lisäksi tulee postittaa tai skannata palkkalaskelma. Jokainen 300 euroa ylittävä euro vähentää korvausta 50 senttiä. Toimeentulotukea puolestaan vähentävät kaikki tulot.

Jos tulot ylittävät 300 euroa, niin voi hakea soviteltua päivärahaa. Sen saamiseksi työaika ei saa ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Sitä ei voida maksaa, jos työnantaja ei voi seurata työaikaa tai vuosilomapalkka on kokoaikatyöhön perustuva. Hakemus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen hakee soviteltua päivärahaa.

Myös työssäoloehto kannattaa muistaa. Se tarkoittaa 18 tuntia viikossa 26 kalenteriviikon ajan. Erityinen sovittelujaksokin voi tulla kyseeseen, ja se koskee päiviä, joilta on oikeus täyteen päivärahaan ja päiviä, joilta ei ole oikeutta päivärahaan lainkaan. Jos henkilö on tehnyt 300 euroa esimerkiksi viidessä päivässä, niin sovitellun päivärahan suuruus saatetaan arvioida muuttamalla se kuukausituloksi.

Tuon kursivoidun tekstin lainasin Kimmo Lehtosen päivityksestä Facebook-ryhmässä Ei pakkotyölle.

Näin selkeää on aktiivimallin käyttöönotto. Jos ette ymmärtäneet, niin ei se mitään. Olen melko varma, ettei monikaan aktiivimallin puolesta äänestänyt kansanedustaja ymmärrä senkään vertaa siitä, mitä itse on tullut päättäneeksi. Useimmilla heistä tuntuu olevan sellainen käsitys, että työttömän tarvitsee vain mennä jonnekin tekemään työtä. He eivät tajua muutamaa perusasiaa.

Ensinnäkään niitä töitä ei ole. Kukaan ei ole vielä kertonut miten yli 450 000 työtöntä survotaan vähän yli 50 000 avoimeen työpaikkaan.

mahdoton tehtävä

Toiseksi päättäjät eivät tunnu ymmärtäneen edellä kuvattua paperisotaa siinä tapauksessa, että työtön onnistuu täyttämään aktiivimallin edellyttämän työntekovelvoitteen. Jokainen ansaittu euro on laskettava tarkasti, jotta tuki ei alene ansaitun palkan takia.

Tässä ei ole kysymys siitä, että työttömät taktikoisivat ja haluaisivat tehdä mahdollisimman vähän työtä säilyttääkseen täydet tuet. Tässä on kyse elämisestä. Jokainen viranomaisille annettava selvitys ja selvitysten käsittely vievät aikaa. Käsittelyn ajan tukien maksatus on pysähdyksissä, eikä niillä satunnaisilla pätkätöillä ansaituilla kympeillä elä.

Nyt joku sanoo, että voivathan työttömät mennä aktiivimallin edellyttämään työvoimapoliittiseen koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Eivät voi, sillä koulutusta ei lisätä, koska hallitus ei ole lisännyt koulutuksen ostamiseen tarkoitettua määrärahaa. Palkatonta työtä riittää periaatteessa kaikille, mutta kunnatkaan eivät pysty sijoittamaan kaikkia edes risusavottaan. Resurssipula iskee sielläkin.

Eduskunta olisi yhtä hyvin voinut päättää ottaa käyttöön jo vuosia sitten esittämäni mallin. Kootaan kaikki kunnan työttömät kerran viikossa seisomaan torille neljäksi tunniksi ja nimetään se työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi. Näin jokainen täyttää aktiivimallin ehdot, ja kaikki itseään parempana väkenä pitävät voivat solvata asennossa seisovia työttömiä ja käskeä heitä menemään töihin. Kyykyttäminen, rankaiseminen ja häpäiseminenhän tässä on joka tapauksessa tarkoituksena, joten olisi reilua tehdä se selkeästi.

Yleensä en näissä jutuissani mainosta mitään, mutta nyt teen poikkeuksen: Allekirjoittakaa aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite.

Hosumalla tehty aktiivimalli

– Mielestäni tämä pitää tässä muodossa saada läpi, katsotaan ensin miten se toimii, ja katsotaan sitten pitääkö siihen saada jotain justeerausta.

Nämä Juhana Vartiaisen sanat työttömyysturvan aktiivimallia koskevasta hallituksen esityksestä kuvastavat liian hyvin Sipilän hallituksen toimintatapaa. Tehdään ensin laki ja lasketaan sitten ruumiit. Jos niitä tulee liikaa, niin justeerataan vähän.

Hallitus aikoo siis säädättää eduskunnalla työttömyysturvan aktiivimallia koskevan lain budjetin yhteydessä siten, että se tulee voimaan jo ensi vuoden alussa. Kiireestä aiheutuvan sotkun rinnalla toimeentulotuen siirrosta Kelalle aiheutuneet ongelmat ovat pikkujuttu, sillä työttömyyskassojen mukaan kaikkien työttömyysetuuksen maksatus tulee viivästymään viikkokausia.

Lyhyesti sanoen aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei käy palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Koska palkkatöitä ei tunnetusti ole ja työllistymistä edistävät palvelut tarkoittavat nykyisin palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä, niin kyseessä on pakkotyölaki. Kaikki eivät mahdu edes kuntouttavaan työtoimintaan, joten hyvin suuren osan työttömyystukea leikataan 4,65 prosenttia.

Koko lakiestyksen perusteluineen voitte lukea tästä linkistä.

Vaikka lakimuutos leikkaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevien sosiaaliturvaa, niin siitä huolimatta hallitus aikoo säädättää sen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallituksen sanoin peruspäiväraha ja sitä suuruudeltaan vastaava ansiopäivärahan perusosa sekä työmarkkinatuki ovat perustuslain 19 §:n 2 momenttiin liittyviä sosiaaliturvan etuusjärjestelmiä , mutta”ehdotetut muutokset eivät heikennä työttömyyden aikaista perustoimeentuloa siinä määrin, että esitetyt ehdotukset olisivat ongelmallisia perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta. Lisäksi työnhakijalla on mahdollisuus omalla toimillaan vaikuttaa siihen, aleneeko hänen päivärahansa.”

Näin hallitus leikkaa työttömien sosiaaliturvaa tallomalla taas kerran perustuslain jalkoihinsa ja irvistelemällä päälle, että menkäähän työttömät töihin, niin saatte työttömyystukea. Kun ette töitä löydä, niin oma on vikanne.

Tämä lakiestys on vain yksi osa hallituksen mielipuuhasta eli työttömien ruoskimisesta. Tavoitteena on ihan selkesäti siirtyä Saksan malliin, jossa työnantaja saa maksaa niin pientä palkkaa kuin suinkin ilkeää, ja yhteiskunta huolehtii työvoiman hengissä pitämisestä. Palkalla ei ole tarkoituskaan elää, vaan sosiaaliturva paikkaa palkkauksen puutteet. Yhteiskunta maksaa palkan ja työnantajat korjaavat voitot taskuunsa.

Näin päästään viimeinkin yhden sortin sosialismin ihannetilaan, jossa valtio maksaa palkat verovaroista, joita ei kohta ole, kun työtä tekevien verotettavat tulot ovat minimaaliset. Siinä vaiheessa pitää lakeja varmaan taas justeerata siten, että kukaan ei maksa enempää palkkaa kuin sosiaaliturvaakaan. Töitä on silti tehtävä.

Aktiiviset ja passiiviset työttömät

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin. Näin voi kiteyttää hallituksen viime kevään puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin, josta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut lausuntonsa. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan jäsenet Ilmari Nurminen, Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Anna Kontula.

Aktiivimallissa työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi. Alennettua tukea kutsutaan passiivitueksi, ja luonnollisesti passivituella olevia ruvetaan kutsumaan passiivisiksi työttömiksi.

Kun työtä ei aktiiviseksi työttömäksi haluavalle löydy, niin se on hänen oma vikansa. Työtön on aina syyllinen, sillä hänet tuomitaan ensin, ja vasta sitten hän voi yrittää todistaa olevansa syytön. En tiedä miten aktiivimalli istuu langetettaviin sanktioihin, sillä aktiivimallin alennettu työttömyyskorvaus on eri asia kuin työttömyysetuuden menettäminen määräajaksi. Hallitus on kovaa vauhtia tekemässä työttömän elämästä käsittämättömässä viidakossa rämpimistä, mutta niin lienee tarkoituskin. Rämpimiseen kyllästynyt tai kokonaan eksyksiin joutunut menettää lopulta työttömyysetuutensa ja joutuu toimeentulotuelle. Silloin hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta kohentaa elämäänsä satunnaisella työnteolla.

Työttömyskorvauksella oleva saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaa hänen saamaansa tukeen. Jos pelkällä toimeentulotuella oleva onnistuu saamaan vaikka vain muutaman tunnin palkkatyötä, niin kaikki saatu tulo vähennetään toimeentulotuesta. Tulot on selvitettävä toimeentulotukea haettaessa, jolloin tukihakemuksen käsittely hidastuu. Viikonkin odottelu nälkäisenä vie varmasti viimeisetkin halut satunnaistöihin.

Aktiivimallissa aktiivisuutensa voi osoittaa myös osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työnhaku- tai uravalmennukseen, työkokeiluun, koulutuskokeiluun, työvoimakoulutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Käytännössä tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa, kuten tähänkin asti on tehty. Ne ovat palkattomia töitä, joita aktiiviset työttömät sitten tekevät ollakseen oikeita työttömiä.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla, mutta jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Aktiivimallissa työttömät tekevät työtä saadakseen täyttä työttömyyskorvausta. Työtä tekemättömät työttömät ovat passiviseksi leimattua hylkyporukkaa. Näin tehdään työttömistäkin kahden kerroksen väkeä.