Otetaan, annetaan ja tilastoidaan

-Oppositio on virheellisesti kertonut aktiivimallin olevan puhdas työttömyysturvan leikkaus. Aktiivimalli on suunniteltu kustannusneutraaliksi eli se ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Keskustelussa unohtuu jatkuvasti, että samassa yhteydessä työttömyysjakson alun työttömyysturvaa hiukan nostettiin.

Näin kertoo työministeri Jari Lindström työttömyysturvan aktiivimallia puolustavassa MTV:n nettikolumnissaan. Hän unohtaa kertoa mikä tuo työttömyysjakson alun tuen korotus on, mutta sehän on helppo muistaa. Viime vuoden alusta tuetonta eli ns. omavastuuaikaa lisättiin viidestä päivästä seitsemään päivään. Nyt sama hallitus jalomielisesti antaa ne vuosi sitten pois ottamansa päivät takaisin eli lyhentää omavastuuaikaa seitsemästä päivästä takaisin viiteen.

Ottaja ja antaja, kananpaskan kantaja, rallatettiin lapsena.

Unohtaa Lindström pari muutakin asiaa. Hänen mielestään vihervasemmisto on tekopyhää vastustaessaan aktiivimallia mm. sillä perustella, että Te-toimistojen henkilöstö on alimitoitettua hoitamaan aktiivimallia, koska juuri vihervasemmisto vähensi Te-toimistojen henkilöstöä. Lindström ei muistanut kertoa, että viime vaalikaudella meillä oli sekä Kataisen että Stubbin hallituksessa sellaisiakin vihervasemmistopuolueita kuin kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit.

Vihervasemmisto siis leikkasi, selvä tämä. Nyt pitää kuitenkin kysyä, että miksi ihmeessä tämä hallitus työntää tämän vähennetyn henkilöstön niskoille täysin uuden ja valtavasti työtä vaativan aktiivimallin? Eikö olisi ollut syytä varautua ennen kuin tapahtuu katastrofi?

Vastaus on hallitusohjelma. Sinne on kirjattu työllisyystavoitteeksi 72 prosenttia, ja se aiotaan saavuttaa hinnalla millä hyvänsä. Kun hallitus on epäonnistunut uusien työpaikkojen luomisessa, niin se on päättänyt kaunistaa tilastot. Kuten olen monesti kertonut, niin vuosi sitten aloitetut työttömien määräaikaishaastettelut ovat tilastojen siivousta. Ovat ne sitä ihan järkevälläkin tavalla, sillä tilastoista on saatu pois myös sinne kuulumattomat työllistyneet, eläköityneet ja kuolleet.

Lisäksi tilastoja yritettiin kaunistaa työnäytteellä ja työelämäkokeilulla, mutta se yritys taisi mennä kiville. Ainakaan en ole nähnyt missään mitään lukuja niillä työllistyneistä.

Mutta ei se mitään, tuumi hallitus, ja päätti tehdä radikaalin kauneusleikkauksen tilastoihin runnomalla läpi aktiivimallin. Kun työttömät velvoitetaan tekemään kolmen kuukauden aikana työtä 18 tuntia, niin tässä onnistuessaan he eivät enää olekaan tilastoissa työttömiä. Työlliseksi tilastoidaan jokainen, joka on tehnyt tutkimushaastetteluviikolla yhden tunnin työtä. Tilastointitavalla ei ole todellisen työllistymisen kanssa mitään tekemistä, mutta se on kansainvälisesti käytössä oleva. Eri maiden tilastot ovat vertailukelpoisia, kun ne kaikki valehtelevat samalla tavalla.

Tilastot kaunistetaan näillä valetyöllisillä ja simsalabim, hallitusohjelman tavoitteena oleva 72 prosentin työllisyysaste saadaan ehkä toteutettua. Siinä sivussa leikkautuu työttömien enemmistön tuki, mutta aktiivimallihan on ministerin mukaan kustannusneutraali. Niin onkin, sillä tuesta leikattu osa joudutaan hakemaan toimeentulotukena.

Suomi työllistyy tilastoimalla

Jatkuvasti kuulee puhetta puolesta miljoonasta avoimesta työpaikasta, joihin ei saada hakijoita. Avoimien työpaikkojen määrää todistellaan Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoilla, joiden mukaan työpaikkoja tosiaan näyttää olevan vaikka millä mitalla. Tosiasiassa tilastointi näyttää olevan pahemman kerran pielessä. Samat työpaikat roikkuvat tilastoissa koko rekrytointiajan, joka on yleensä useita viikkoja. Tänä aikana ne tilastoidaan uusiksi työpaikoiksi ties kuinka monta kertaa.

TEM kerää ja julkaisee tilastotietoja avoimista työpaikoista ja niiden täyttymisestä. Tilastojen sisältö tuntuu oudolta ja tietojen keruumenetelmä ontuvalta. Työnvälityksen vuositilastot 2016 -julkaisu kertoo, että vuoden 2016 aikana olisi Suomessa ollut 562 400 uutta avointa työpaikkaa, ja näistä avoimista työpaikoista olisi vuoden 2016 aikana täyttynyt 117 800 paikkaa. Avointen työpaikkojen täyttöprosentti olisi ollut siis 20,9.

Työttömyyden riivaamassa maassa, jossa lähes jokaiseen avoimeen työpaikkahakemukseen tulee kymmeniä hakemuksia, on täysin mahdotonta uskoa noihin lukuihin. TEM:in täytettyjen työpaikkojen lukumäärä vaikuttaa oikealta, avointen työpaikkojen lukumäärä ei vaikuta. Jos katsotaan Eurostatin tilastoja avoimista työpaikoista vuosineljänneksittäin ja jaetaan vuosineljännekset keskiarvoina kuukausille, niin luvut vastaavatkin TEM:in tilastoissa kuukausittaisten täytettyjen työpaikkojen lukumäärää. Vieläkin jää täyttämättömiä työpaikkoja, mutta nyt jo hieman uskottavampi määrä.

Eurostatin tilaston mukaan vuonna 2016 oli avoimia työpaikkoja vain 135 087 kappaletta ja TEM:in mukaan avoimia työpaikkoja täytettiin samana vuonna 117 800 kappaletta, eli täyttämättä jäi koko vuonna 17 287 työpaikkaa. Tämä kuulostaa jo uskottavalta luvulta. TEM:in mukaan uusista avoimista työpaikoista jäi täyttämättä 444 600 kappaletta, ja tässä luvussa ei ole uskottavuutta nimeksikään.

Kerrotaan sama kuvin. Näin TEM kertoo avoimien ja täytettyjen työpaikkojen määristä:

tem

Tältä se näyttää tilastona:

tem 1

Eurostatin tilastot puolestaan näyttävät tältä:

eurostat

eurostat 1

Nämä luvut eivät täsmää ollenkaan, joten kumman tiedot ovat virheellisiä? Tilastokeskuksella on epäilyksensä TEM:in tietojen oikeellisuudesta:

”Toisaalta aineiston perustuessa työnantajien jättämiin työpaikkailmoituksiin saattaa osa työpaikoista näkyä työnvälitystilastossa useammin kuin kerran, mikäli työnantaja markkinointimielessä ilmoittaa saman työpaikan usean eri TE-toimiston kautta. Moninkertaisen kirjauksen riski on myös silloin, jos usea työnvälitystoimintaa harjoittava yritys hakee työntekijöitä samaan työpaikkaan. Työvoimanvuokrausyritykset saattavat myös ilmoittaa työnvälitykseen avoimesta paikasta saadakseen työnhakijoita tulevan tarpeen varalle, vaikka avointa tehtävää ei vielä olisi olemassa. Ilmiöiden laajuudesta ei ole tietoa, sillä ylimääräisten ilmoitusten jäljittäminen ja todentaminen on erittäin vaikeaa.”

Niinpä niin. Virallisten tilastojen pitäisi perustua faktoihin ja ne faktat pitäisi kyetä tarkistamaan. Ainakin nykyinen TEM:n tilastointitapa näyttää hyvältä hallituksen kannalta katsoen. Tällä tilastointivauhdilla ja -tavalla meillä on kohta täystyöllisyys ja joukko laiskoja työnvieroksujia. Tilastojen mukaan Suomi työllistyy, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.

(Pekka Pasaselle iso kiitos tilastojen saloihin paneutumisesta)

Tilastoista katoavat työttömät

Joskus 1960-luvulla televisiossa näytettiin tietoiskua silloin vielä harvinaisesta turvavyön käytöstä. Mieleeni on jäänyt yksi autoilija, joka tyrmäsi haastattelijan vetoamisen tilastoihin sanomalla, että markan rahalla saa niin monenlaista tilastoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä vähenee tänä vuonna 35 000:lla ja ensi vuonna 30.000:lla. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna 15 000:lla ja ensi vuonna 12 000:lla .

Erityisen nopeasti vähenee pitäaikaistyöttömyys. Viime vuonna pitkäaikaistyöttömiä oli 124 000, tänä vuonna heitä katoaa jonnekin 23 000. Ensi vuonna heitä arvioidaan olevan 85 000 ja vuonna 2019 noin 78 000.

Jokin tässä ei nyt ainakaan minun matikkapäälläni täsmää. Tänä vuonna työttömien määrä vähenee 35 000, mutta työssä olevien määrän kasvuksi saadaan vain 15 000. Ensi vuonna työttömien määrää vähenee 30 000, mutta työssä oleven määrän lisäys on vain 12 000.

Mihin ministeriö aikoo häivyttää tänä vuonna 20 000 ja ensi vuonna 18 000 työtöntä, jotka eivät ole työssä, mutta eivät myöskään työttömiä? Entä mihin katoaa valtava määrä pitkäaikaistyöttömiä?

Minäpä arvaan. Osa työttömistä siirtyy eläkkeelle tai kuolee. Osa pakkosiirretään toimeentulotuelle, ja yhä suurempi osa on hippasilla kuntouttavassa työtoiminnassa. Entistä useampi parantaa yritysten tuottavuutta tekemällä palkatonta työtä työkokeilussa.

Ei näitä laskelmissa olevia aukkoja voi mitenkään muuten selittää. Sipilän hallituksen pakkomielteenä on saada työllisyysprosentti 72:een, eikä siihen ole oikeasti mitään realistisia mahdollisuuksia. Palkkatyötä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla, joten on turvauduttava tilastokikkaliluihin. Tärkentä on saada siirrettyä mahdollisimman paljon väkeä pois työttömien sarakkeesta.

Joku on joskus sanonut tulevaisuuden ennustamisen olevan vaikeaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on ratkaissut tämän ongelman päättämällä etukäteen tulevaisuuden sisällön hallitusohjelman mukaiseksi. Sen jälkeen on helppo kirjoittaa numerot eli tässä tapauksessa työllisyys- ja työttömyysennusteet vastaamaan päätettyä tulevaisuutta.

Aina vain lasku ei mene ns. putkeen.

ei menny putkeen