2 viikkoa, 2 päivää ja 308 grammaa

Koratpentu Mythai Wasan Kaeng eli Walto, kaksi viikkoa ja 1 päivä.

Koratpentu Mythai Wasan Kaeng eli Walto, kaksi viikkoa ja 1 päivä. Kuva: Marko Lumikangas

Tättähäärän pennut täyttivät edellispäivänä kaksi viikkoa. Se on lyhyt aika ihmiselämässä, mutta huima matka kissanpennuille. Tässä ajassa niin niiden aistit kuin motoriikkakin ovat kehittyneet valtavasti. Nyt kissavauvat näkevät ja kuulevat, ja ne myös liikkuvat yhä enemmän. Pennut ovat vielä toki liian pieniä poistumaan pesälaatikostaan, mutta yksi kävi jo kurkistelemassa laatikon reunan yli.

Pennut ovat myös kasvaneet melkoisesti. Pojat Walto ja Yngve painoivat syntyessään 100 ja 94 grammaa, ja nyt ne ovat jo yli 300-grammaisia jötikäitä. Pikkusisko Vaula oli parikymmentä grammaa veljiään kevyempi jo syntyessään, mutta sekin on nostanut painoaan noin 250 grammaan. Kahdentoista viikon viralliseen luovutusikään mennessä pentujen painot nousevat reilusti yli kilon, urospennuilla usein yli puolentoista kilonkin. Vielä toistaiseksi pennut kasvavat täysin emonmaidon varassa; kiinteän ruoan maistelu aloitetaan, kun pennut ovat kömpineet ulos pesälaatikostaan.

Emo Tättähäärä hoitaa pentunsa esimerkillisesti, mutta meillä on ollut hieman erimielisyyksiä pesälaatikon sisustuksesta. Parina aamuna olen löytänyt pennut jostain vällyjen alta, silputun pahvin keskellä. Emo tietysti haluaa vain kätkeä jälkeläisensä vihollisilta (kuvitteellisilta, sillä pennut ovat omassa huoneessaan, joihin muilla kissoillani ei ole vielä pääsyä), mutta kissamaiset sisustusratkaisut ovat joskus hieman epäkäytännöllisiä noin ihmisnäkökulmasta.

Pennut on nyt myös virallisesti nimetty. Lähetin viime viikolla pennuista rekisteröinti-ilmoituksen Suomen Kissaliittoon sähköisen Omakissa-järjestelmän kautta. Samalla pennut saivat viralliset nimet, jotka painetaan niiden rekisterikirjoihin. Koska korat on vanha thaimaalainen rotu, käytän pentujen rekisterinimiin thain kieltä. Suomen koratkasvattajat ovat käyttäneet aasialaisia kieliä kissojen nimissä kasvatuksen alusta asti, ja haluan omalta osaltani jatkaa hauskaa perinnettä. Nyt sitten odottelen, koska rekisterikirjat kolahtavat postiluukusta.

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *