Intohimo, vimma ja viha

Asuin vuosikymmeniä sitten muutaman vuoden Tampereella. Kun äitini tuli kylään, hän tiesi mistä saa ostaa Suomen tyylikkäimmän takin. Se oli tietenkin Sara Hildénin myymälä. Kun äiti sovitti takkia, myymälän puolella pyörähti tehokkaan ja hieman pelottavan näköinen liikkeen omistaja, Sara Hildén (1905-1993). Esimiehenä kuulemma vaativa, mutta omistaan huolen pitävä.

Vuosia myöhemmin katselin Sara Hildénin taidemuseossa valtavaa taiteilija Erik Enrothin (1917-1975) kokoelmaa. Vahvoja ekspressionistisia maalauksia ei voi ohittaa välinpitämättömänä, ne haastavat katsojan ja paljastavat paljon taiteilijan sielunelämästä ja arvomaailmasta.

 

Erik Enroth ja Sara Hildén rakastivat toisiaan intohimoisesti. Lopulta rakkaus kääntyi vihaksi ja katkeruudeksi (kuva Kari Sunnari).

Erik Enroth ja Sara Hildén rakastivat toisiaan intohimoisesti. Lopulta rakkaus kääntyi vihaksi ja katkeruudeksi (kuva Kari Sunnari).

Sara Hildénin ja Erik Enrothin raju, lopulta sairaita piirteitä saanut liitto sai alkunsa vuonna 1940-luvun lopulla. Köyhistä oloista menestykseen etenevä liikenainen ja alun perin yhtä köyhä taiteilija solmivat avioliiton. Hildén ryhtyi Enrothin mesenaatiksi, rahoittamaan rakastamansa miehen työtä. Liitto hajosi lopulta mahdottomaan: mesenaatti kuvitteli voivansa omistaa taiteilijan sielun, tämän luomisvoiman ja vapauden. Taiteilija karkaili maailmalle, joi liikaa, eikä lopulta kestänyt kultaista häkkiä, johon hänet oli suljettu.

Pirjo-Riitta Tähden kirjoittama ja Maarit Pyökärin ohjaama Sara ja Erik -näytelmä Tampereen Työväen Teatterissa on ennen kaikkea kahden vahvan näyttelijän riemuvoitto.

Erik Enroth myi sielunsa Sara Hildénille, kun tämä alkoi rahoittaa hänen taidettaan (kuva Kari Sunnari).

Erik Enroth myi sielunsa Sara Hildénille, kun tämä alkoi rahoittaa hänen taidettaan (kuva Kari Sunnari).

Teija Auvinen on Sara Hildéninä päämäärätietoinen nainen, jonka inhimilliset tunteet peittyvät lopulta oman kuvitelmaan, että hän voi omistaa taiteen ja myymälöittensä ohessa myös ihmisen. Ilkka Heiskanen Erik Enrothina tuo esille roolissaan taiteilijan villin luomisvoiman, tuskan ja ahdistuksen.

Saran ja Erikin liitossa oli paljon intohimoa ja rakkautta, lopulta niin suurta ahdistusta, että se kääntyi vihaksi. Sitten avioeroon ja katkeraan oikeudenkäyntiin Erik Enrothin taulujen tekijänoikeuksista.

Korkein oikeus päätti vuonna 1976, että tekijänoikeudet olivat taiteilijan. Hän oli kuitenkin jo kuollut. Avioerossa Sara Hildénille jäi 322 Erik Enrothin teosta.

Eino Salmelaisen näyttämön takaseinään heijastuu Enrothin maalauksia. Hienon lavastuksen on suunnitellut Reija Hirvikoski (kuva Kari Sunnari).

Eino Salmelaisen näyttämön takaseinään heijastuu Enrothin maalauksia. Hienon lavastuksen on suunnitellut Reija Hirvikoski (kuva Kari Sunnari).

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *