Kavioliitossa 30v
Kavioliitossa 30v

Hilppa täytti 4 vuotta! Hilpan elämä pähkinänkuoressa

Äiti on pyörtynyt.

Jumankekka tätä kasvattamista. Sanovat, että on huikea tuuri, jos saa varsansa kasvatettua aikuiseksi. No, tuskin se onkaan  kasvattamisesta kiinni, eiköhän tuuri pelaa ainoaa roolia. Niin kuin Rodrigo Pessoa, tuo viime viikolla rajusti parjattu maailman huippu sanoikin, että kasvattaminen on ihan lottoamista. Meikällä on sitten osunut kivasti neljä oikein ja lisänumero, koska hevosella on terveet nivelet ja kaikki kintut kiinni kropassa. Vähän paksu ja pienihän hän on, mutta muuten terve. Eläköön!

Kun lähdin kasvatushommaan, en olisi voinut olla enemmän pihalla. Sepä ei haitannut mitään, sillä vein hevoseni paikkaan, jossa KUKAAN ei ole siitä hommasta pihalla, nimittäin Tössälle. Pullukka jäi hyvien ihmisten käsiin! Olin katsonut, että se syö, liikkuu ja paskoo siihen asti, ja sen jälkeen olikin Pullukan homma hoitaa loput.

Hilppa ja Kalle ne yhteen soppii.

Hilppahan syntyi neljä vuotta sitten kryptisesti kaksi viikkoa ennen laskettua. Viereisellä tammalla oli jo yliaikainen mahassaan, ja hänellä olikin se joku valvontavyö mahansa ympärillä. Illalla käydessään vielä tallissa tarkistamassa rouvat, Tössä katseli Pullukkaa sillä silmällä, että tuo saattaakin yllättää, ja siirsi valvontavyön Pullukalle. Kyllä ammattilainen tietää! Illalla yhdentoista korvilla puhelimeeni tuli kuvaviesti melkein kokonaan syntyneestä Pasista. Mehän siis odotettiin oria. Ja kappas, sieltähän tulikin tamma!

Hilppa 1-veenä.

Päästiin lapsen kanssa vasta seuraavana iltapäivänä katsomaan. Lapsi oli jo 18 tuntia vanha, eli melkein teini. Toljotimme sen liikeratoja ihastuksissamme. Lapsi tärisi, oli niin liikuttunut. Tössän kanssa pähkittiin, että mikä hitto se nyt on, kun ei kerran Pasi. Sitten Tössä tsekkasi ortodoksikalenterin ja sanoi: miten olis Hilppa? – No sehän se!

Niin elivät Pullukka ja Hilppa kuuman kesän Hauholla. Syksyllä Hilppa muutti Hästbackaan ja Pullukka kotiin Tampajalle. Siitä alkoi lapsen ja Pullukan kisaputki.

Oppilas ja opettaja. Oppilas vasemmalla.

Hilpan kanssa aloitettiin koulu joskus yhden – puolentoista vuoden nurkilla. Make tuli opettamaan hälle ohjasajoa ja hän oppi hyvin. Oli paikoin mallioppilas. Yksivuotiaana Hilppa kävi lapsen kanssa näyttelyssä ja sai kakkosen. Hieno tyttö!

Onko painoni yläkantissa?

Kaksivuotiaana Hilppa kävi Kyvyt esiin -showssa järkyttymässä. Ei riittänyt rohkeus niihin korkeuksiin. (Eilen muuten irtohyppäsi vihdoin 110, nyt alkaa sujua!)

Siellä! On se villi.

Kesät Hilpuri sekoili laitumilla, kaksivuotiskesänään hän alkoi lihota. Siihen loppui myös säkäkasvu.

Kolmivuotiskeväänä Hilppa sai selkäänsä lapsen. Mentiin raviakin, sitten oli taas laitumen aika.

Kolmivuotissyksynä alkoi oikea ratsun arki. Ja sillä tiellä ollaan.

Kommentit (1)

  1. Miia

    Onnea Hilppa !

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

    Pieni, hieno hevoseni ja uudet housut

    Olen nyt vuoden päivät miettinyt, että jonain päivänä vielä ostan ratsastushousut, jotka eivät ole liian pienet. Tänä aamuna heräsin ja tajusin, että on lauantai. Ihanaa! Hipposport on auki! ja sieltä saa Euro-Stareja, jotka sopivat minun…

    Ei hepokriisi vaan epikriisi

    Ei piä valittaa. Tällä teemalla olen yrittänyt nyt paahtaa, mutta tulee hetki, jolloin sekään ei enää auta. Se iskee silti. Flunssa. Viime syksynä tein maksimaalisesti liikaa töitä. Tiesittekö, että siitä tulee stressiä? Kyllä näin on….

    Tänään oli hyvä päivä!

    Tänään oli sellainen päivä, että muu porukka hyppäsi kilpaa maneesissa, meikäläinen yski kotona. Katselin videolta, kuinka Hilpan lapsuusajan poikaystävä viilettää jo 60-70-luokkaa ja mietin, että ohhoh. On se kova. Jossain vaiheessa sain lääkittyä itseni siihen…

    Hilppa puomeilla

    Suoritusterveiset aamutreeneistä! Keskiviikkona oltiin Hilpan kanssa nohevina. Jännitti tunti, koska olin antanut Hilpan olla vapaalla muutaman päivän. Ajattelin, että viime torstain suuttumus laantuisi ja rauha palaisi yhteistyöhön. Ja ihme tapahtui: ensinnäkin hevonen oli LAIHTUNUT! Laitoin…

    Rodrigo Pessoan klinikalla

    Hups, sinne lirvahti tiistai! En millään ehtinyt eilen kirjoittaa maanantain Pessoa-klinikasta, koska en tosiaan ehtinyt. Sori. No niin, vahinko korjataan nyt. Rodrigo Pessoan klinikka oli juuri niin upea kuin pitikin olla! Ensin tulessa olivat Jessica…

    Steve, Rodrigo ja ketä meitä oli

    Tänään meni päivä aika lailla hevostellen. Olin jostain ihmeen syystä luvannut liikuttaa kahta hevosta omani lisäksi, joten onhan siinä. Ensimmäinen oli pikkuinen tamma, jolla menin myös perjantaina ja suhteemme on hyvä. Toinen oli Hassu Tamma,…

    Vaihdetaan hevonen maitolitraan

    Se on kuulkaa sillä tavalla, että saappaiden lumous haihtui saman tien kun kiipesin oman ratsuni selkään. Keskiviikkona meni Hilpan kanssa ihan okei, Open valvovan silmän alla, torstaina ihan päin perjantaita. Ok, olimme kentällä, joka oli…

    Hyvillä saappailla ratsastaa paremmin

    Kaupallinen yhteistyö: Hipposport/DeNiroBootCo

    Ja vihdoin HE ovat täällä. Koska eläimiä ei saa inhimillistää, inhimillistän saappaita. Tapasimme ensimmäisen kerran eilen Hipposportissa. Toinen saappaista, Gunvald, oli niin ujo, että sekosi sukkaan ja jumitti vetoketjun. Tilanne saatiin laukaistua ja saapas saatiin…

    Pulleallakin hevosella on oikeus hypätä

    Mikäs se sunnuntain kivemmin avaa, kun aikainen ylösnousu, ja sen hokaaminen, että kellojahan on siirretty, olenkin näemmä TODELLA aikaisin liikenteessä. Siitä sitten tallille ja kujaa rakentamaan, jotta halukkaat pääsee harrastamaan. Alkaa sujua jo rutiinilla meikäläiselle,…

    Yli aitojen ja kohti ääretöntä

    Laihdutusleirin seikkailut jatkuvat. Tänään, lauantaina, kuulin, että pieni hevoseni on KESKIVIIKKONA jollain keinoin rymeltänyt (hypännyt?) tarhastaan livohkaan ja yrittänyt kaikin keinoin palata omaehtoisesti vanhaan porukkaansa. Sydämeni särkyy! Olen pilannut ystävyyden! Hilppa tuskin ymmärtää, että jos…