Mieli, terveys ja minä

Viime viikonloppuna toteutin yhden pienen asian, joka on roikkunut mun monista to do-listoista yhdellä. Kävin hankkimassa vihdoin erään talviuintiyhdistyksen jäsenkortin. Pari vuotta on mennyt, etten ole avannossa ”ehtinyt” tai saanut aikaiseksi käydä, mutta nyt on taas käyty uimassa, vaikkei vielä talvi olekaan. Voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta sen vaikutus on suuri.

Tein sen siksi, koska tiedän sen olevan todella hyvä lisä mun omalle jaksamiselle, sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

Tässä yhtenä aamuna lähikaupan myyjä totesi mulle, että ”onko jälleen vähän ailahteleva aamu?” Tämä kommentti sen seurauksena, että laskettuani ostokseni kassalle, katselin vielä hetken ympärilleni, ollakseni varma, etten nää mitään mitä vielä piti muistaa ostaa. Ailahteleva? Tässä kohtaa ahdistukseni kyseisessä lähikaupassa käymisen osalta kohosi entuudestaan, kun ostoksiani ja ostokäyttäytymistäni on molempia alettu nyt useammin ja useammin kommentoimaan. Tämä voi johtaa kohdallani valintoihin, koska julkkiksena kaikenlainen kyttäys ja stalkkaus on aina ihan oma osa-alueensa kuormittamaan omia hermoja.

Annatko muiden ohjailla elämääsi, vai teetkö valintoja jotka ovat sinulle hyväksi?

Me tiedämme mikä sinulle on hyväksi

Olen elänyt koko aikuisikäni erittäin hektistä aikaa. Hektisyys on koostunut usein työn ja kodin yhdistelmästä, ja oman lisänsä kuvioon on vielä tuonut julkisuus. Nautin siitä kun on monta rautaa tulessa, mutta osaan myös vain olla. Tietynlaiset suorituspaineet ovat olleet läsnä erinäisissä elämänvaiheissa. Myös muutamissa työyhteisöissä olen joutunut usein tilanteisiin, jotka aiheuttavat kierroksia ja kiristystä. Näistä työyhteisöistä olen hankkiutunut eroon.

Pahiten kroppani on oireillut silloin kun on ollut stressiä, tai tilanteita jolloin ei ole päässyt olemaan oma itsensä, tai toteuttamaan mitään niistä itselleen välttämättömistä asioista.

Eräät pulssiani nostattavia asioita ovat ne muiden ajatukset siitä, mitä minun tulisi tehdä ja miten minun pitäisi elämäni hoitaa. Mua on neuvottu tuttujen ja tuntemattomien suunnalta parisuhdekuvioissa, on neuvottu ammatillisissa valinnoissa, ja urasuuntauksissa. Jopa auton valinnasta, asumismuodosta ja -paikkakunnasta on tuputettu aivan liikaa ohjeita ja oletuksia siitä, mikä olisi minulle hyvä ja paras. Voin kertoa että vihaan sitä.

Vihaan sitä, kun joku uskoo tietävänsä paremmin mikä mulle on hyväksi. Monet aihealueet ovat toistuvia, ja viimeisenkin parin viikon sisään olen koetellut omaa kärsivällisyyttäni kuunnellen, kun joku ehdottaa mulle muutamia toistuvia ammatinvalintaan ja yrittämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Toistuvasti tämän aiheen lisäksi kuulen, että eikö mun nyt näillä ajokilometreillä pitäisi ja kannattaisi muuttaa Helsinkiin missä työni ovat, ja eikö mun nyt kannattaisi jo sähköautolla ajaa. Muistanhan myös sijoittaa palkkojani siihen ja siihen, jotta elämäni on turvattua kun olen sen ja sen ikäinen.

Toistan vielä, vihaan kun mulle tuputetaan mun elämään ja valintoihin liittyviä neuvoja, jos en niitä kysy tai olen ilmaissut etten niitä halua. Mä kerron kyllä jos haluan apua, tämä toimii jo ihan vaatekaupassakin. Älä tuputa.

Mielenterveys ja henkinen hyvinvointi

Ensinnäkin, me olemme kaikki erilaisia yksilöitä. Toisekseen, kaikkiin asioihin ei vain voi itse vaikuttaa. Vääriä luuloja mielensairauksista tulee vastaan hirveästi. Olen törmännyt usein siihen, että vaikkapa masentunut on toisen mielestä vain laiska, eikä viitsi tehdä jotakin. Kyllä, ja näitä sanotaan paljon ääneen. Itse kun ei vain voi kaikkiin asioihin vaikuttaa, ja se pitää myös ulkopuolisten ymmärtää ja hyväksyä. Sairaus on sairaus, oli se sitten fyysinen ja näkyvä, tai mielen sairaus, joka on vaikeampi ulkopuolisen nähdä ja ymmärtää.

Eri asiat kuormittavat eri ihmisiä. Mä saatan kokea todella kiusallisiksi ja ahdistaviksi täysin eri tilanteet kuin joku muu. Niin se vain menee. Jollekin on ahdistavaa ajaa autoa, mulle se on rentoutumista. Toiselle on ihanaa olla jatkuvasti ihmisten ympäröimänä, minä puolestani kiristyn äärimmilleen jollen saa tarpeeksi omaa aikaa. Mutta tätä se on, me tarvitaan eri asioita ja toimenpiteitä, jotta meillä pysyy paketti kasassa ja pystytään toimimaan.

Kyllä mullakin on ollut hetkeni, kun on todella pitänyt keskittyä tekemään niitä siirtoja, jotka parantaa vain ja ainoastaan sitä minun omaa olotilaa. Aina en ole ollut näin itsevarma, enkä niin tasapainoinen kuin olen nyt. Nuoremmalla iällä on tapahtunut useitakin persoonaan vahvasti vaikuttavia asioita, jotka näkyvät tämän päivän toiminnassa hyvin selkeästi.

Mulle mielenterveys ja henkinen hyvinvointi on reippaasti tärkein hyvinvoinnin osa-alue. Monesti sanasta terveys tulee usealle mieleen vain urheileminen ja ruokavalio, mutta mieltä itseään pitää myös hoitaa. Se on mun mittakaavassa kaiken a ja o, se vaikuttaa laajimmin kaikkeen tekemiseen.

Vältän stressiä yli kaiken, koska olen nähnyt miten se muihin ihmisiin ja myös minuun vaikuttaa. Kuulostaa varmaan oudolta, kun tekee työkseen esiintymisiä suorissa tv-lähetyksissä, joissa mennään sekunti-aikatauluilla, ja kaikkeen pitää koko aja varautua, mutta se pitää mut skarppina, ja niistä tilanteista nautin. Paineensietokykyni on hyvä ja niin on kärsivällisyytenikin, mutta tietynlainen omapäisyys ja itsekkyys joissain asioissa, niistä pidän kiinni. Ne ovat piirteitä jotka häiritsevät joskus muita. Minua ei saa enää väkisin manipuloitua ja käännytettyä jonkun muun tahtoon.

Miten sinä hoidat omaa mieltäsi? Meillä jokaisella on erilaisia asioita, jotka saavat oman mielen voimaan hyvin.

Minä, minä ja minä

Tunnen itseni hyvin. Tiedän, että teen elämäni lähes kaikki ratkaisut täysin tunnepohjaisesti, ja sivusta seuraajan mielestä niissä ei aina ole järkeä. Otan toisinaan riskejä, välillä epäonnistun, ja teen virheitä kuten me kaikki. Usein myös onnistun ja osaan asioita, ja kaikesta opin ja kasvan.

Teen paljon asioita joita muut eivät aina pysty käsittämään, ja elämäni valintoja päivitellään mulle harva se viikko. Mutta eipä kenenkään elämä ole tehty muiden elettäväksi. Riittää kun minä olen sujut omien tekojeni ja valintojeni kanssa, ja pystyn pitämään kiinni asioista, joiden myötä voin hyvin. Moni asia niistä on hyvin pieni, mutta niillä on iso vaikutus.

Mä vältän omassa elämässä asioita, jotka ahdistaa ja kiristää mua. Se ei ole sama, kuin että ei menisi omalle epämukavuusalueelle, menen sille usein.

Teen jatkuvasti ratkaisuja ja asioita, joita tarvitsen pystyäkseni toimimaan hyvin, ja niin että nautin elämästäni joka päivä. Siitä en tingi. Meillä on vain yksi elämä, ja siitä tulisi pystyä myös nauttimaan. Tästä syystä karsin läheltäni pois ihmiset, jotka tuovat vain negatiivisuutta, huolta ja murhetta. Karsin asiat ja ihmiset, jotka nostattavat jatkuvasti mun kierroksia tai vetävät mut mukanaan syvälle omiin ongelmiinsa. Yksin on myös todella hyvä olla usein, silloin on vapaa tekemään juuri niitä asioita joita mihinkin tilanteeseen ja hetkeen itselleen kaipaa.

On tärkeää muistuttaa ihmisiä siitä, että me itse tunnetaan mitkä asiat tekee meille hyvää ja mitkä pitää meidät tasapainossa. Jossain kohtaa elämää me opimme tiedostamaan ne, mutta jos vielä ei ole se aika, se tulee kyllä jokaiselle. Joskus siihen tarvitaan vähän ulkopuolisen apua.

Lapsena elämässä joutuu enemmän selviytymään annetuilla korteilla, mutta silloin onkin aikuisen velvollisuus huolehtia myös lapsensa kokonaisvaltaisesta terveydestä, myös mielestä.

Aikuisena saa tehdä itse päätöksiä ja ratkaisuja, ottaa riskejä tai olla ottamatta. Saa tavoitella kunnianhimoisesti jotain suurta ja ihmeellistä elämää työ- ja yksityiselämän saralla, tai olla täysin onnellinen siinä nykyisessä asemassaan pyrkimättä jatkuvasti eteen- tai ylöspäin. On hyvä muistaa, että muiden ei tarvitse ymmärtää niitä omia päätöksiä, eikä jokaista ulkopuolista neuvojaa tarvitse aina kyseenalaistamatta kuunnella. Eri asiat toimivat eri ihmisille.

On hienoa, että terapia ja ongelmista puhuminen ei ole enää niin suuri tabu kuin ennen. Silloin kun omat työkalut eivät siihen riitä, eikä pelkkä ystävän tuki, on olemassa hyviä ammatti-ihmisiä, joille voi purkaa oman elämänsä kiemuroita. Hyvä niin!

Pitäkäähän kaikki mielestänne huolta, ja muistakaa kysyä välillä myös lähimmäiseltänne, onko  kaikki ok.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *